Saamische Schatzsagen
DOI:
https://doi.org/10.33340/susa.110236Keywords:
saamelainen kansanperinne, aarretarinatAbstract
This article deals with the Sámi treasure legends, which are part of the corresponding Nordic tradition. The corpus of the present study consists of approximately one hundred written sources, both published and unpublished, collected at different times, as well as about the same amount of taped interviews. The latter mostly date from the late 1960s and were collected as part of the Talvadas project, archived at the University of Turku. A great part of the material deals with the more theoretical conditions of how to lay hands on the treasure buried in the ground. Narratives about concrete efforts to dig up the silver, often old coins or other valuables the person burying them in the ground wanted to secure, are in the minority.
The place where a treasure has been buried may reveal itself by optical or even acoustical signs, above all by a light. This light is visible especially on Midsummer Eve. For different reasons, success in the endeavour to dig up a treasure is very rare: Challenges were constituted by facing the frightening apparitions, breaking the silence during digging up a buried treasure, forgetting to give an offering, etc. One prerequisite for success mentioned is to throw a knife or some other metal object over the fire, which is one of the bonds with the earth spirits. Especially in more recent sources, they are mentioned as owners of buried treasures. The legends also cite other guardians.
References
Archivmaterial
Itkonen & Hautala = Nauhoitettua tunturilappia Utsjoelta ja Länsi-Inarista. SKS:n äänitearkiston nauhat 320–325. Nauhoittaneet 1956 Erkki Itkonen ja Jouko Hautala. Litteroinut ja kääntänyt Samuli Aikio. I–III. Suomalais-Ugrilaisen Seuran arkisto, aufbewahrt in Kansallisarkisto. Helsinki.
Juhani Nuorgam: Kansantietoutta Utsjoelta ja Inarista. Suomalais-Ugrilaisen Seuran arkisto, aufbewahrt in Kansallisarkisto. Helsinki o.J. [1935].
TKU = Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen arkistot, TKU-kokoelma, Talvadas. Turun yliopisto.
ULMA = Landsmåls- och folkminnesarkivet i Uppsala, heute Institutet för språk och folkminnen: Dialekt- och folkminnesarkivet i Uppsala (SOFI).
Nils Eriksson 1933, 1934, Vilhelmina sn.
c Nils Eriksson 1933, 19349, Vilhelmina sn.
Nils Eriksson 1938, Vilhelmina sn.
Ella Odstedt 1942, Gautsträsk kap.
Nils Eriksson 1943, Susendalen, Norge
Dagmar Enarsson 1948, Vilhelmina sn.
Nils Eriksson 1951, Vilhelmina sn.
Tryggve Sköld 1947‒51, Norrkaitum
Literatur
Aasen, Ivar. 1923. Norske minnestykke. NFL Nr. 1. Kristiania: Norsk Folkeminnelag.
AaTh = Aarne, Antti & Thompson, Stith. 1961. The types of the folktale: A classification and bibliography. Second revision. (FF Communications 184.) Helsinki: Suomalainen Tiedeakatemia.
Aberglauben = Bächtold-Stäubli, Hanns et al. (Hrsg.). 1987 [1927–1942]. Handwörterbuch des deutschen Aberglaubens 1–10. (Unveränderter Nachdruck.) Berlin – New York: de Gruyter 1987.
Åhrén, Jonas. 1963. En same berätter: Sant, saga och sägen. Östersund: Bokmalen.
Alexis, Willibald. 1828. Herbstreise durch Scandinavien. 2 Theile. Berlin: Schlesinger.
ATU = Uther, Hans-Jörg. 2004. The types of international folktales: A classification and bibliography I–III (FF Communications 284–286). Helsinki: Suomalainen Tiedeakatemia.
Bäckman, Louise & Kjellström, Rolf (Hrsg.). 1979. Kristoffer Sjulssons minnen om Vapstenlapparna i början af 1800-talet, upptecknade av O. P. Pettersson (Acta Lapponica 20). Stockholm: Nordiska museet.
Bartens, Hans-Hermann. 2002. Der Joik und die Musik der Lappen im Urteil älterer Quellen, vornehmlich Reiseberichten. In Helimski, Eugen & Widmer, Anna (Hrsg.), Wŭśa wŭśa – Sei gegrüßt: Beiträge zur Finnougristik zu Ehren von Gert Sauer dargebracht zu seinem siebzigsten Geburtstag (Veröffentlichungen der Societas Uralo-Altaica 57), 1–63. Wiesbaden: Harrassowitz.
Bartens, Hans-Hermann. 2017. Tschuden und andere Feinde in der saamischen Erzähltradition (FF Communications 312). Helsinki: Suomalainen Tiedeakatemia.
Bartens, Hans-Hermann. 2018. Sagen aus Lappland. Hrsg., übersetzt und kommentiert von Hans-Hermann Bartens. Berlin: Frank & Timme.
Bartens, Hans-Hermann. 2020. Die Erzähltraditionen der Pite- und Umesaamen (Studia Uralica Upsaliensia 41). Uppsala: Uppsala Universitet.
Bergh, Richard. 1968. Tro og trolldom: Folkeminner fra Porsanger (Norsk Folkeminnelags skrifter 101). Oslo: Universitetsforlaget.
Bönisch-Brednich, Brigitte. 2004. Schatz. In Brednich, Rolf Wilhelm et al. (Hrsg.), Enzyklopädie des Märchens: Handwörterbuch zur historischen und vergleichenden Erzählforschung, Bd. 11, 1253–1259. Berlin – Boston: de Gruyter.
Brännström, Edvin. 2017. Samiskt liv i äldre tid. Edvin Brännströms uppteckningar från Arvidsjaur och Arjeplog redigerade av Ivan Eriksson med språkliga kommentarer av Olavi Korhonen. (Acta Academiae Regiae Gustavi Adolphi CXLV.) Uppsala: Kungl. Gustav Adolfs Akademien.
Budenz, József. 1876. Svéd-lapp nyelvmutatványok. Nyelvtudományi Közlemények 12. 161–220.
Büsching, Anton Friedrich. 1777. Neue Erdbeschreibung. Erster Theil, welcher Dänemark, Norwegen, Schweden, das ganze russische Reich […] enthält. 7., rechtmäßige Auflage. Hamburg: Bohn. <http://data.onb.ac.at/rep/10880816>
Charuzin, Nikolaj. 1890. Russkie lopari. (Očerki prošlago i sovremennago byta.) Moskva: Levenson.
Christiansen, Reidar Th. 1958. The migratory legends: A proposed list of types with systematic catalogue of the Norwegian variants (FF Communications 175). Helsinki: Suomalainen Tiedeakatemia.
Collinder, Björn. 1942. Lappische Sprachproben aus Härjedalen. Uppsala: Almqvist & Wiksell.
Dahll, Vibeke. 1973. Nordiske sagnregistre og sagnsystematik. Turku: Nordic Institute of Folklore.
Drake, Sigrid. 1979 [1918]. Västerbottenslapparna under förra hälften av 1800-talet. Etnografiska studier. Umeå: Två förläggare. (Faksimilenachdruck der Ausgabe Uppsala: Wahlström & Widstrand 1918.)
Enges, Pasi. 2012. „Minä melkein uskon“: Yliluonnollinen ja sen kohtaaminen tenonsaamelaisessa uskomusperinteessä (Annales Universitatis Turkuensis, Ser. C 338). Turku: Turun yliopisto. <https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-5003-4>
Eriksen, E. Vegusdal. 1953. Atterklang fra gammeltida: Folkeminne fra Beiarn I (Norsk folkeminnelags skrifter 72). Oslo: Norsk Folkeminnelag.
Eriksen, E. Vegusdal 1958. Farne tider: Folkeminne fra Beiarn II (Norsk folkeminnelags skrifter 81). Oslo: Norsk Folkeminnelag.
Fellman, Jacob. 1906. Anteckningar under min vistelse i Lappmarken I–III. Helsingfors: Finska Litteratursällskapet.
Fjellström, Phebe. 1962. Lapskt silver 1–2 (Skrifter utgivna genom Landsmåls- och folkminnesarkivet i Uppsala, Ser. C 3). Stockholm: Almqvist & Wiksell.
Fjellström, Phebe. 1985. Sacrifices, burial gifts and buried treasures: function and material. In Bäckman, Louise & Hultkrantz, Åke (Hrsg.), Saami pre-Christian religion: Studies on the oldest traces of religion among the Saamis, 43–60. Uppsala: Almqvist & Wiksell.
Fjellström, Phebe. 1986. Samernas samhälle i tradition och nutid. 2. upplagan. Stockholm: Norstedt.
Ganander, Christfrid. 1960 [1789]. Mythologia Fennica. 3. painos. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Grundström, H. 1924, 1926, 1931, 1932–1933. Sägner och folktro bland lappar och nybyggare i Jokkmokk. Norrbotten 1924, 31–54, 1926, 127–141, 1931, 63–84, 1932–1933, 50–65.
Halász, Ignác. 1886. Svéd-lapp nyelv II. Jemtlandi lapp nyelvmutatványok (Ugor Füzetek 8). Budapest: Magyar Tudományos Akadémia.
Halász, Ignác. 1893. Svéd-lapp nyelv V. Népköltési gyűjtemény a Pite lappmark Arjepluogi egyházkerületéből. Budapest: Magyar Tudományos Akadémia.
Hermundstad, Knut. 1950. Ættararv: Gamal Valdres-kultur IV (Norsk folkeminnelags skrifter 65). Oslo: Norsk Folkeminnelag.
Högström, Pehr. 1980 [1747]. Beskrifning öfwer de til Sweriges Krona lydande Lapmarker. Med kommentar och efterskrift av Israel Ruong och Gunnar Widmark. Umeå: Två Förläggare. (Faksimile der Ausgabe Stockholm 1747.)
Huuskonen, Marjut. 2004. Stuorra-Jovnnan ladut: Tenonsaamelaisten ympäristökertomusten maailmat (Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 986). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Hveding, Johan. 1935. Folketro og folkeliv på Hålogaland (Norsk folkeminnelags skrifter 33). Oslo: Norsk Folkeminnelag.
Hveding, Johan. 1944. Folketro og folkeliv på Hålogaland II (Norsk folkeminnelags skrifter 53). Oslo: Norsk Folkeminnelag.
Itkonen, Erkki. 1986. Inarilappisches Wörterbuch I. A–K. Hrsg. von Erkki Itkonen unter Mitarbeit von Raija Bartens und Lea Laitinen. Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura.
Itkonen, Terho. 1971. Uskomus-, tarina- ja satuaineistoa Tenon varresta. Journal de la Société Finno-Ougrienne 71;5. 1–84.
Itkonen, T. I. 1931. Koltan- ja kuolanlappalaisia satuja (Mémoires de la Société Finno-Ougrienne 60). Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura.
Itkonen, T. I. 1948. Suomen lappalaiset vuoteen 1945, I–II. Porvoo – Helsinki: Söderström.
Jauhiainen = Jauhiainen, Marjatta. 1998. The type and motif index of Finnish belief legends and memorates. Revised and enlarged edition of Lauri Simonsuuri’s Typen- und Motivverzeichnis der finnischen mythischen Sagen. (FF Communications 267.) Helsinki: Suomalainen Tiedeakatemia.
Kalevala 1967 = Kalevala: Das finnische Epos des Elias Lönnrot. Aus dem finnischen Urtext übertragen von Lore Fromm und Hans Fromm. München: Hanser.
Kert, G. M. 1980. Saamskie skazki. Pod redakciej G. M. Kerta. Sostavlenie, predislovie i primečanija E. Ja. Pacija. Murmansk: Murmanskoe knižnoe izdat.
Kjellström, Rolf. 2016. Nybyggarliv i Vilhelmina 6. Från nybyggarnas tankevärld. (Acta Academiae Regiae Gustavi Adolphi CXLII; CBM:s skriftserie 101.) Uppsala: Kungl. Gustav Adolfs Akademien.
Klintberg = af Klintberg, Bengt. 2010. The types of the Swedish folk legend (FF Communications 300). Helsinki: Suomalainen Tiedeakatemia.
Kohl-Larsen, Ludwig. 1971. Reiter auf dem Elch. Volkserzählungen aus Lappland. Aufgenommen u. hg. von Ludwig Kohl-Larsen. 2. verb. Aufl. Kassel: Röth.
Kolmodin, Torsten. 1914. Folktro, seder och sägner från Pite lappmark (Lapparne och deras land III). Stockholm: Nordiska.
Koskimies, A. V. & Itkonen, T. I. 1978. Inarinlappalaista kansantietoutta. 2., uudistettu painos. (Mémoires de la Société Finno-Ougrienne 167.) Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura.
Kvideland, Reimund & Sehmsdorf, Henning K. (Hrsg.). 1991. Scandinavian folk belief and legend. Oslo: Norwegian University Press.
Lagercrantz, Eliel. 1939. Lappischer Wortschatz I–II (Lexica Societatis Fenno-Ugricae 6). Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura.
Lagercrantz, Eliel. 1957–1966. Lappische Volksdichtung I–VII (Mémoires de la Société Finno-Ougrinne 112, 115, 117, 120, 124, 126, 141). Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura.
Leem, Knud. 1975 [1767]. Beskrivelse over Finmarkens Lapper, deres Tungemaal, Levemaade og forrige Afgudsdyrkelse. København: Rosenkilde og Bagger. (Faksimile der Ausgabe Kiøbenhavn: Kongel. Wäysenhuses Bogtrykkerie 1767.)
LES = Qvigstad, J. 1927–1929. Lappiske eventyr og sagn I–IV (Instituttet for sammenlignende kulturforskning, Serie B III, X, XII, XV). Oslo: Aschehoug.
Lindow, J. 1982. Swedish legends of buried treasure. Journal of American Folklore 95. 257–279.
Liungman, Waldemar. 1962. Sveriges sägner i ord och bild. Stockholm: Vald litteratur.
Mauland, Torkell. 1931. Folkeminne fraa Rogaland. Andre bandet (Norsk folkeminnelags skrifter 26). Oslo: Norsk Folkeminnelag.
Mo, Ragnvald. 1957. Dalbygg og utfjerding: Folkeminne frå Salten (Norsk folkeminnelags skrifter 79). Oslo: Norsk Folkeminnelag.
Mo, Ragnvald. 1972. Gard og bygd: Folkeminne frå Salten (Norsk folkeminnelags skrifter 107). Oslo: Norsk Folkeminnelag.
Morottaja, Matti (Hsrg.). 1997. Tovlááh mainâseh. Aanaar: Anarâškielâ servi.
Nemirovič-Dančenko, V. I. 1877. Strana choloda: Vidennoe i slyšannoe. S. Peterburg – Moskva: Vol’f.
Nielsen, Konrad. 1926. Lærebok i lappisk. I. Grammatikk. II. Tekster. Oslo: A. W. Brøggers boktrykkeri.
Nielsen, Konrad. 1932–1938. Lappisk ordbok. Lapp dictionary. I–III. (Instituttet for sammenlignende kulturforskning, Serie B XVII, 1–3.) Oslo: Aschehoug. (2. Aufl. Oslo: Universitetsforlaget 1979.)
Nordlander, Johan. 1878‒1880. Om trolldom, vidskepelse och vantro hos allmogen i Norrland. Svenska Fornminnesföreningens tidskrift 4. 113‒147.
Odstedt, Ella. 2004. Norrländsk folktradition. Uppteckningar i urval och med kommentar av Bengt af Klintberg. (Acta Academiae Regiae Gustavi Adolphi LXXXIV.) Uppsala: Kungl. Gustav Adolfs Akademien.
Opedal, Halldor O. 1951. Makter og menneske: Folkeminne ifrå Hardanger (Norsk folkeminnelags skrifter 67). Oslo: Norsk Folkeminnelag.
Paulaharju, Samuli. 1921. Kolttain mailta: Kansatieteellisiä kuvauksia Kuollan-Lapista. Helsinki: Kirja. (2., uudistettu painos 2009.)
Paulaharju, Samuli. 1922. Lapin muisteluksia. Helsinki: Kirja. (Neuauflagen 1962, 1977.)
Pentikäinen, Juha. 1995. Saamelaiset – pohjoisen kansan mytologia (Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 596). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Pinegin, N. 1910. Iz” skazok” Laplandskago severa. Izvestija Archangel’skago Obščestva izučenija Russkago Severa 17. 27–33.
Pulkkinen, Risto. 2014. Suomalainen kansanusko: Samaaneista saunatonttuihin. Helsinki: Gaudeamus.
Qvigstad, J. 1925. Lappische Märchen- und Sagenvarianten (FF Communications 60). Helsinki: Suomalainen Tiedeakatemia.
Qvigstad, J. & Sandberg, G. 1887. Lappiske eventyr og folkesagn. Kristiania: Alb. Camermeyer.
Ravila, Paavo. 1931. Ruijanlappalaisia kielennäytteitä Petsamosta ja Etelä-Varangista (Mémoires de la Société Finno-Ougrinne 61). Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura.
Rekdal, Olav. 1933. Eventyr og segner: Folkeminne frå Romsdal (Norsk folkeminnelags skrifter 30). Oslo: Norsk Folkeminnelag.
Røstad, Anton. 1931. Frå gamal tid: Folkeminne frå Verdal (Norsk folkeminnelags skrifter 25). Oslo: Norsk Folkeminnelag.
Sammallahti, Pekka & Nickel, Klaus Peter. 2006. Sámi-duiskka sátnegirji. Saamisch-deutsches Wörterbuch. Karasjok: Davvi Girji.
Samzelius, Hugo. 1902. Sagor och sägner, skrock och öfvertro från finnbygder och lappmarker. Meddelanden från Nordiska museet. 184‒212.
Saressalo, Lassi. 1982. Talvadaksen kylän etno-historiallinen kehitys: Etnologinen tutkimus tenonsaamelaisen kylän elinkeinomuutoksesta (Folkloristiikan tutkimuksia 1). Turku: Turun yliopiston kulttuurien tutkimuksen laitos.
Sarmela, Matti. 2000. Finnische Volksüberlieferung: Atlas der finnischen Volkskultur 2. Münster: Waxmann.
Scharfe, Martin. 2014. Wegkreuzung. In Brednich, Rolf Wilhelm et al. (Hrsg.), Enzyklopädie des Märchens: Handwörterbuch zur historischen und vergleichenden Erzählforschung, Bd. 14, 540‒544. Berlin – Boston: de Gruyter.
Scheffer 1675 = Joannis Schefferi von Straßburg. 1675. Lappland, Das ist: Neue und wahrhafftige Beschreibung von Lappland und dessen Einwohnern. Franckfurt am Mäyn – Leipzig. http://digi.ub.uni-heidelberg.de/diglit/scheffer1675 (Lateinisches Original: Lapponia, Id est regionis Lapponum et gentis nova et verissima descriptio. Francofurti 1673.)
Schubert, Friedrich Wilhelm. 1823. Reise durch Schweden, Norwegen, Lappland, Finnland und Ingermannland, in den Jahren 1817, 1818 und 1820. Bd. 2. Reise durch das nördliche Schweden und Lappland, …, im Jahre 1817. Leipzig: Hinrichs.
Semenoja, Sinikka (Hrsg.). 1996. Toben mädd mâ´te vuäđđ. Oulu: Oulun yliopisto.
Simonsuuri, Lauri. 2006. Kansa tarinoi: Tutkielmia kansantarinoiden salaperäisestä maailmasta. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. (1. painos WSOY 1950.)
Simonsuuri, Lauri (Hrsg.). 2017. Myytillisiä tarinoita. 5. painos. (Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 229.) Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Simonsuuri, Lauri & Rausmaa, Pirkko-Liisa (Hrsg.). 1968. Finnische Volkserzählungen (Supplement-Serie zu Fabula, Reihe A: Texte, Band 7). Berlin: de Gruyter.
Skjelbred, Ann Helene Bolstad. 1983‒1989. Register til NFL bind 51‒99. 1: Alfabetisk; 2: Systematisk. Norsk Folkeminnelags skrifter 100(1‒2). Oslo: Aschehoug.
Skrindsrud, Johan. 1956. På heimleg grunn: Folkeminne frå Etnedal (Norsk folkeminnelags skrifter 77). Oslo: Norsk Folkeminnelag.
Sødal, Henrik. 1969. I gammeltida: Folkeminne frå Hemne prestegjeld (Norsk Folkeminnelags skrifter 104). Oslo: Universitetsforlaget.
Solheim, Svale. 1943. Register til Norsk Folkeminnelags Skrifter Nr. 1‒49 (Norsk folkeminnelags skrifter 50). Oslo: Norsk Folkeminnelag.
Storaker, Joh. Th. 1921. Tiden i den norske folketro (Storakers samlinger I). Ved Nils Lid. Kristiania: Norsk Folkeminnelag.
Storaker, Joh. Th. 1923. Rummet i den norske folketro (Storakers samlinger II). Ved Nils Lid. (Norsk folkeminnelags skrifter 8.) Kristiania: Norsk Folkeminnelag.
Storaker, Joh. Th. 1941. Sagn og gaader (Storakers samlinger VIII). Ved Nils Lid. (Norsk folkeminnelags skrifter 47). Oslo: Norsk Folkeminnelag.
Therman, Erik. 1940. Bland noider och nomader. Helsingfors: Söderström.
Tolvanen, Kari. 1968. Totuudellisuuden kriteerit aarretarinoissa. Kalevalaseuran vuosikirja 48. 244–268.
Turi, Johan. 1988. Sámi deavsttat – Duoddaris. Jokkmokk: Sámi Girjjit.
Turi, Johan. 1992. Erzählung vom Leben der Lappen. Überliefert von Emilie Demant. Frankfurt am Main: Eichborn (Nachdruck 2014; Erstpublikation der Übersetzung von Mathilde Mann 1912.)
Turi, Johan. 2010. Muitalus sámiid birra. Doaimmahan Mikael Svonni Johan Turi giehtačállosa vuođul. (SÁMIacademica 3.) Karasjok: ČálliidLágádus.
Turi, Johan & Turi, Per 1918–1919: Lappish texts. With the cooperation of K. B. Wiklund ed. by Emilie Demant-Hatt. (D. Kgl. Danske Vidensk. Selsk. Skrifter, 7. Række, IV.2.) København: Høst.
Virtanen, Leea. 1988. Suomalainen kansanperinne (Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 471). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
von Sydow, C. W. 1917. Draken som skattevaktare. In Troldesagn od dunkel tale: Festskrift til Evald Tand Kristensen (Danmarks Folkeminder 17), 103‒115. København: Schønberg.
Wiklund 1983 = Berättelser om samerna i 1600-talets Sverige. Faksimileutgåva av de s.k. prästrelationerna m.m. först publicerade av K. B. Wiklund 1897–1909. Med företal av Phebe Fjellström och efterskrift av Israel Ruong. Kungl. skytteanska samfundets handlingar 27. Umeå: Skytteanska samfundet. (Erstpublikation in: Bidrag till kännedom om de svenska landsmålen och svenskt folkliv XVII, 1897–1909, enthaltend u.a:
Samuel Rheen: En kortt Relation om Lapparnes Lefwarne och Sedher, wijd-Skiepellsser, sampt i många Stycken Grofwe wildfarellsser. 1897.
Nicolai Lundii Lappi Descriptio Lapponiae. 1905.
Zetterstedt, Johan Wilhelm. 1822. Resa genom Sweriges och Norriges Lappmarker, förrättad år 1821. Första Delen. Lund: Berling.
