Lapsen kuoleman sureminen, tunteet ja affektit

Kirjoittajat

• Pirjo Pöllänen Karjalan tutkimuslaitos, Itä-Suomen yliopisto
• Ismo Björn Karjalan tutkimuslaitos, Itä-Suomen yliopisto

DOI:

https://doi.org/10.57124/thanatos.127591

Avainsanat:

affektit, tunteet, kuolema, lapsen kuolema, kuljeskelu, hautausmaat

Abstrakti

Affektit ja tunteet ovat tulleet vahvasti yhteiskunta- ja kulttuuritieteisiin, jopa niin, että puhutaan tutkimuksen affektiivisesta käänteestä (esim. Jokinen ym. 2015; Rinne ym. 2020). Kuolema on yksi emotionaalisimmista tilanteista ihmisen elämänkulussa, täynnä affekteja ja tunteita. Tässä artikkelissa pohdimme affektien ja tunteiden välistä suhdetta yhteiskuntatieteellisesti painottuneessa kuolematutkimuksessa. Tutkimuksemme keskittyy kaikkein syvimpään suruun, lapsen kuolemaan. Lähestymme sitä affektiivisena kokemuksena. Affekti on käsitteenä väljä. Se määritellään joksikin, joka on ennen tunteita, ja joka liittyy ruumiillisiin reaktioihin. Selvitämme, millaisia tunteita ja affektiivisuuksia liittyy lapsen kuolemaan. Tutkimuksessa sovelletaan kuljeskelevan etnografian menetelmää (ks. Davydova-Minguet ym. 2022), jossa kuljeskelu ei tapahdu pelkästään konkreettisissa ja fyysisissä paikoissa, vaan etsimme kuoleman affekteja ja tunteita niin ihmisten haastattelupuheesta, epävirallisista keskusteluista omaisten ja kuoleman ammattilaisten kanssa, Facebook-ryhmästä, kuin hautausmaiden hautamuistomerkeistä. Tämän laajan ja monipuolisen aineiston kautta tarkastelemme myös sitä, miten lapsensa menettänyt kohtaa ja hänet kohdataan yhteiskunnan osana, toisin sanoen miten lapsen sureminen ja sen heijastamat tunteet ja affektit rakentuvat osaksi yhteiskuntaa. Tutkimuksemme kautta tuotamme ehkä enemmän uusia kysymyksiä kuin annamme vastauksia.

Lähdeviitteet

Ahmed, Sara. 2004. The Cultural Politics of Emotions. New York: Routledge.

Aho, Anna Liisa. 2010. Isän suru kuoleman jälkeen. Tuki-interventio ja sen arviointi. Akateeminen väitöskirja. Tampere: Tampereen yliopisto. https://urn.fi/urn:isbn:978-951-44-8221-2

Aho, Anna Liisa ja Sirkku Savolainen. 2012. ”Kirjallisuuskatsaus – Vanhempien selviytymistä edistävät ja estävät tekijät lapsen kuoleman jälkeen.” Thanatos 1 (2):1–28. https://journal.fi/thanatos/article/view/131931

Björn, Ismo. 2022. Viisikymmentä vuotta Karjalan tutkimus(laitos)ta. Publications of the University of Eastern Finland. General Series No 40. Joensuu: University of Eastern Finland. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-61-4547-1

Björn, Ismo ja Olga Davydova-Minguet. 2022. ”Väärä katsoja: ylirajainen elämäntapa ja kansallinen julkinen muisti.” Teoksessa Kulttuurintutkimus tietämisen tapana, toimittaneet Taina Kinnunen ja Juhana Venäläinen, 105–104. Tampere: Vastapaino.

Davydova-Minguet, Olga, Pirjo Pöllänen, Ismo Björn, Teemu Oivo ja Oleg Reut. 2022. ”Hautausmaat ylirajaisuuden tiloina”. Idäntutkimus 29 (3): 21–38. https://doi.org/10.33345/idantutkimus.115255

Davydova-Minguet, Olga ja Pirjo Pöllänen. 2023. “Long Farewell: Bureaucracy of Transnational Death in (Post)-Mortal Practices of Russian-Speaking Immigrants in Finland”. Revue Européenne des Migrations Internationales 39 (1): 53–76. https://doi.org/10.4000/remi.22044

Davydova, Olga ja Pirjo Pöllänen. 2011. “The Border Crossing from Ethnosexual Perspective: Case Study from the Finnish-Russian Border”. Eurasia Border Review 2 (1): 73–87. https://eprints.lib.hokudai.ac.jp/dspace/bitstream/2115/50853/1/EBR2-1_006.pdf

DeGroot, Jocelyn M. 2012. “Maintaining Relational Continuity with The Deceased On Facebook.” OMEGA - Journal of Death and Dying 65 (3): 195–212. https://doi.org/10.2190/OM.65.3.c

Erämaja, Tapani. 2006. Viimeinen matka. Toimintatutkimus kirkollisen hautauskentän professiostruktuurista. Akateeminen väitöskirja. Helsinki: Yliopistopaino. http://urn.fi/URN:ISBN:952-10-3503-X

Foot, Kirsten, Barbara Warnick ja Steven M. Schneider. 2006. “Web-Based Memorializing After September 11: Toward a Conceptual Framework.” Journal of Computer-Mediated Communication 11 (1): 72–96. https://doi.org/10.1111/j.1083-6101.2006.tb00304.x

Hiltunen, Kaisa. 2010. ”Myötätunnolla ja varovaisesti: Eettinen, sosiaalinen ja ruumiillinen näkökulma suruun elokuvassa Eläville ja kuolleille”. Media & Viestintä 33 (4). https://doi.org/10.23983/mv.62925.

Hussin, Nur Atikah Mohamed ja Anna Liisa Aho. 2020. “Malaysian bereaved fathers’ experiences after the traumatic death of their child”. Bereavement Care 39 (2): https://doi.org/10.1080/02682621.2020.1771953

Ikävalko, Elina ja Tuuli Kurki. 2014. ”Tutkimuksen rajoilla kuljeskellen.” Marginaalin voima! Aikuiskasvatuksen 51. vuosikirja. Toimittaneet Kristiina Brunila ja Ulpukka Isopahkala-Bouret, 222–241. Helsinki: Kansanvalistusseura ja Aikuiskasvatuksen tutkimusseura. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9423-5

Jetsu, Laura. 2001. Kahden maailman välillä. Etnografinen tutkimus venäjänkarjalaisista hautausrituaaleista 1990-luvulla. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 853. Helsinki: SKS.

Jokinen, Eeva. 2024. ”Affective encounters in welfare service work.” Teoksessa Gender and Welfare Service Work in Biocapitalism: Lean in Action, toimittaneet Eeva Jokinen, Helena Hirvonen, Laura Mankki, Timo Aho ja Iiris Lehto, 161–180. Lontoo: Routledge. https://doi.org/10.4324/9781003309789

Jokinen, Eeva ja Juhana Venäläinen, toim. 2015. Prekarisaatio ja affekti. Nykykulttuurin tutkimuskeskuksen julkaisuja 118. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7125-0

Joronen, Katja, Anja Rantanen, Tarmo Risunen ja Anna Liisa Aho. 2017. ”Perheen toiminta ja siihen yhteydessä olevat tekijät lapsen kuoleman jälkeen.” Hoitotiede 29 (1): 24–36. https://journal.fi/hoitotiede/article/view/128379

Kemppainen, Hanna. 2021. Kipeimmän surun kääntöpuoli. Voiko oman lapsen kuolemasta koskaan selvitä? Opinnäytetyö, ylempi ammattikorkeakoulututkinto. Savonia. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105077650

Kemppainen, Ilona. 2006. Isänmaan uhrit – sankarikuolema Suomessa toisen maailmansodan aikana. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Keskinen, Niina, Marja Kaunonen ja Anna Liisa Aho. 2017. ”Lapsen kuoleman kokeneiden läheisten surusta kertominen runojen avulla.” Hoitotiede 29 (3): 219–230. https://journal.fi/hoitotiede/article/view/128396

Kivimäki, Sanna, Marjo Kolehmainen ja Johanna Sumiala. 2010. ”Tunteet ja tutkimus”. Media & Viestintä (33)4: 2–6. https://journal.fi/mediaviestinta/article/view/62918

Koskela, Harri. 2011. Lapseni elää aina sydämessäni. Lapsen menetyksen merkitys vanhemman spiritualiteetin muotoutumisessa. Akateeminen väitöskirja. Kirkon tutkimuslaitoksen julkaisuja 114. Porvoo: Kirkon tutkimuskeskus.

Laakso, Hilkka. 2000. Äidin suru alle seitsenvuotiaan lapsen kuoleman jälkeen. Akateeminen väitöskirja. Tampere: Tampereen yliopisto. https://urn.fi/urn:isbn:951-44-4742-5

Lehtola, Ilkka ja Silva Tedre. 2014. ”Kulkeminen maaseututkimuksessa.” Janus 22 (3): 279–287. https://journal.fi/janus/article/view/51215

Malmberg, Raili. 1990. Kaunis käytös, hyvät tavat. Keuruu: Kotiliesi.

Mankki, Laura, Timo Aho, Eeva Jokinen, Helena Hirvonen ja Iiris Lehto. 2024. ”Theoretical toolbox and methodological approaches.” Teoksessa Gender and Welfare Service Work in Biocapitalism: Lean in Action, Eeva Jokinen, Helena Hirvonen, Laura Mankki, Timo Aho ja Iiris Lehto, 22-49. Lontoo: Routledge. https://doi.org/10.4324/9781003309789

Paasonen, Susanna. 2017. ”Affekti suhteina ja intensiteettinä.” Tieteessä tapahtuu 35 (2): 42–43. https://journal.fi/tt/article/view/62067

Parviainen, Kaisa, Marja Kaunonen ja Anna Liisa Aho. 2012. ”Vanhempien kokemuksia yksilövertaistuesta lapsen kuoleman jälkeen.” Hoitotiede 24 (2): 150–162. https://journal.fi/hoitotiede/article/view/128241

Pajari, Ilona. 2014. ”Hautaustoimistot surevien tukena – muuttuva surukäsitys ja hautausalan kasvava rooli kuolemanrituaaleissa 1900-luvun loppupuolen Suomessa.” Thanatos 2 (3): 61–78. https://journal.fi/thanatos/article/view/137396

Pajari, Ilona. 2012. ”Kuolema työnä ja kuolemantyö keskustelun aiheena.” Thanatos 2 (2): 1–9. https://journal.fi/thanatos/article/view/131932

Pentikäinen, Juha. 1990. Suomalaisen lähtö. Kirjoituksia pohjoisesta kuolemankulttuurista. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 530. Helsinki: SKS

Precarias a la deriva. 2009. Hoivaajien kapina. Helsinki: Like.

Puustinen, Liina. 2010. ”Kuolenko minä seuraavaksi? Vihan ja pelon kierrätystä Kauhajoen koulusurmaajan kuvan vastaanotossa.” Media & viestintä 33 (4): 43–59. https://doi.org/10.23983/mv.62924

Pöllänen, Pirjo. 2013. Hoivan rajat. Venäläiset maahanmuuttajanaiset ja ylirajainen perhehoiva. Helsinki: Väestöliitto. https://www.vaestoliitto.fi/uploads/2020/12/5e0ed925-hoivan-rajat.pdf

Rinne, Jenni, Anna Kajander ja Riina Haanpää, toim. 2020. Affektit ja tunteet

kulttuurien tutkimuksessa. Helsinki: Ethnos. https://doi.org/10.31885/9789526850962

Saresma, Tuija. 2020. ”Vihan sfäärit: valkoisten heteromiesten affektiivinen mobilisaatio

sosiaalisessa mediassa.” Teoksessa Affektit ja tunteet kulttuurien tutkimuksessa, toimittaneet Jenni Rinne, Anna Kajander ja Riina Haanpää, 196–243. Helsinki: Ethnos. https://doi.org/10.31885/9789526850962

Savolainen, Sirkku, Marja Kaunonen ja Anna Liisa Aho. 2013. ”Vanhempien selviytymisessä auttavat tekijät lapsen kuoleman jälkeen.” Hoitotiede 25 (3): 222–235. https://journal.fi/hoitotiede/article/view/128280

Seppälä, Olli. 2005. Surun ja toivon kuvat. Hautamuistomerkkien sanoma. Helsinki: Kirjapaja Oy.

Seppälä, Tiina, Tapio Nykänen, Saara Koikkalainen, Enni Mikkonen ja Minna Rainio. 2020. “In-between Space/time: Affective Exceptionality During the ‘Refugee Crisis’ in Northern Finland”. Nordic Journal of Migration Research 10 (1): 87–105. https://doi.org/10.2478/njmr-2019-0029

Sobchack, Vivian. 2004. Carnal Thoughts: Embodiment and Moving Image Culture. Berkeley: University of California Press.

Suopajärvi, Tiina, Eerika Koskinen-Koivisto, Kristiina Korjonen-Kuusipuro, Kirsi.Maria Hytönen ja Pilvi Hämeenaho. 2019. ”Tunteilla on väliä: tutkijan tunteet etnografisessa tutkimusprosessissa.” Elore 26 (2): 42–67. https://doi.org/10.30666/elore.77809

Tedre, Silva. 1999. Hoivan sanattomat sopimukset. Tutkimus vanhusten kotipalvelun työntekijöiden työstä. Akateeminen väitöskirja. Joensuu: Joensuun yliopisto.

Tuomi, Jouni ja Anneli Sarajärvi. 2002. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Helsinki: Tammi.

Varis, Antti. 1998. ”Tärkeintä on surun jakaminen.” Tiimalasi 1998/1, 11–12.

Venäläinen, Juhana. 2015. “Hajoaminen”. Teoksessa Prekarisaatio ja affekti, toimittaneet Evva Jokinen ja Juhana Venäläinen, 171–195. Nykykulttuurin tutkimuskeskuksen julkaisuja 118. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7125-0

Väisänen, Leena. 1996. Family grief and recovery process when a baby dies. A Quality study of family grief and healing processes after fetal or baby loss. Akateeminen väitöskirja. Oulu: Oulun yliopisto. http://urn.fi/urn:isbn:9514254295

Walter, Tony, Rachid Hourizi, Wendy Moncur ja Stacey Pitsillides. 2012. “Does the Internet Change How We Die and Mourn? Overview and Analysis.” OMEGA - Journal of Death and Dying, (64) 4: 275–302. https://doi.org/10.2190/OM.64.4.a