Arkistot

  • Lähikuvassa kostean sammaleen alta kasvavia pieniä kasvin versoja.

    Vol 11 (2022)

    Päätoimittajat
    Anna Ilona Rajala, PhD, Suomen Aktemian tutkijatohtori, Tampereen yliopisto
    Ilona Kemppainen, VTT, itsenäinen tutkija, sosiaalihistorian dosentti, Jyväskylän yliopisto

    Toimituskunta
    Kaarina Koski, FT, yliopistotutkija, Helsingin yliopisto
    Anna Liisa Aho, TtT, yliopistonlehtori, Tampereen yliopisto
    Maija K. Butters, FT, tutkijatohtori, Helsingin yliopisto
    Anna Huhtala, FM, tohtorikoulutettava, Tampereen yliopisto
    Kirsi Kanerva, FT, tutkijatohtori, Helsigin yliopisto
    Saila Leskinen, FM, tutkimusavustaja, Helsingin yliopisto
    Timo Uotinen, PhD, yliopisto-opettaja, tutkijatohtori, Tampereen yliopisto

    Taitto
    Anna Ilona Rajala

    Kannen kuva
    (c) Wilma Rauhanummi

  • Vol 10 Nro 2 (2021)

     

    Vuoden 2021 viimeinen numero julkaistaan poikkeuksellisesti reippaasti vuoden 2022 puolella. Suomalaisen Kuolemantutkimuksen Seura Ry:n täyttäessä kymmenen vuotta, myös Thanatoksen tuttu WordPress-sivusto tuli yhdenlaisen taipaleen päähän. Jatkamme edelleen työtämme suomalaisen kuolemantutkimuksen parissa, mutta jatkossa Tieteellisten seurain valtuuskunnan (TSV) ylläpitämällä journal.fi-alustalla. Siirrymme samalla yhden numeron vuositahtiin. Tämä sivusto toimii edelleen ensimmäisen kymmenen vuosikerran arkistona.

    Kiitoksemme Wilma Rauhanummelle, jonka valkokuvia olemme saaneet käyttää kansissamme, ja Timo Talvitielle, joka taittoi tämän numeron. Eriyiskiitos lukijoillemme, kirjoittajille, toimituskuntalaisille ja vieraileville päätoimittajille vuosien varrelta!

    Tässä numerossa julkaisemme kaksi artikkelia, kirja-arvion ja lektion. Tomi “bgt” SuovuoKyle Schiefelbein-GuerreroJani Koskinen ja Erkki Sutinen kehittävät artikkelissaan psykologisen viitekehyksen. Eriksonin ja Kübler-Rossin teorioihin nojaavan viitekehyksen tarkoitus on tukea digitaalisen vuorovaikutuksen palvelujen kehittämistä kuoleville nuorille ja aikuisille, koska kuolevan todellisuus voi olla suunnittelijalle hyvinkin vieras ja luoksepääsemätön. Toisessa artikkelissa Jarkko Pylväs käsittelee William Blaken ”The Book of Urizen” -runoelmaa ja sen kulttuurisia ja filosofisia juuria. Rimma Erkko arvioi SKS:n vuonna 2021 uudelleenpainaman kirjan Vainajienpalvontataikoja. Lopuksi Ulla Moilanen esittelee lektiossaan väitöstutkimustaan rautakauden ja keskiajan taitteen (noin 900–1400 jaa.) ruumishautauksista Ylä-Satakunnassa ja Hämeessä. Tutkimuksessa kävi ilmi, että hautauksissa oli runsaasti vaihtelua. Vaihtelua selittävät erilaisista sosiaalisista syistä, uskomuksista ja paikallisista tapahtumista vaikuttimia saaneet hautausrituaalien eri vaiheissa toteutetut yksilölliset ratkaisut.

  • Vol 10 Nro 1 (2021)

    Thanatoksen vuoden 2021 ensimmäinen numero on teemaltaan avoin. Numero sisältää vertaisarvioidun artikkelin, esseen, seminaariraportin ja kaksi lektiota. Piia Jokisen ja Anna Liisa Ahon artikkeli käsittelee äideille tarjottua tukea sikiöperustaisessa raskaudenkeskeytysprosessissa. Tutkimukseen osallistuneet äidit saivat tukea erilaisissa muodoissa puolisoltaan, läheisiltään, työyhteisöltään ja vertaisiltaan. Lisäksi äidit saivat tukea erilaisilta ammattilaisilta. Tutkimus osoittaa, että äitejä tulisi aktiivisesti ohjata vertaistuen ja psyykkisen tuen piiriin.

    Rimma Erkon essee käsittelee inkeriläistä ”Sodankuvaus”-runoa groteskin ruumiillisuuden ja traumaattisen naurun kautta. Essee toimii keskustelunavauksena ”Sodankuvaus”-runon esittämään sodanvastaisuuteen etenkin runon naisten näkökulmasta. Suvi Ronkainen jäsentää vuoden 2021 lääkäripäivien Elämän loppu – oma valinta -luento- ja keskustelukokonaisuutta, jossa keskusteltiin palliatiivisesta hoidosta, saattohoidosta ja lääkäriavusteisesta itsemurhasta.

    Lopuksi julkaisemme Heidi Kososen ja Maija Buttersin lektiot. Kososen taidehistorian väitöskirja ”Gendered and Contagious Suicide: Taboo and Biopower in Contemporary Anglophone Cinematic Representations of Self-Willed Death” tarkastustilaisuus pidettiin 2.10.2020. Buttersin uskontotieteen alaan kuuluva väitöskirja ”Death and Dying Mediated by Medicine, Rituals, and Aesthetics: An Ethnographic Study on the Experiences of Palliative Patients in Finland” esitettiin tarkastettavaksi 30.1.2021. Thanatos onnittelee tuoreita tohtoreita!

  • Connective Histories of Death
    Vol 9 Nro 2 (2020)

    The theme of the second issue of Thanatos in 2020 is connective histories of death. As the editors of this special issue, Samira Saramo and Marta-Laura Cenedese, explain in their introduction, these articles evolved from presentations at the “Histories of Death” International Symposium held at the University of Turku in February 2020. Instead of being a collection of comparative history, this special issue is about connective histories, looking at what types of connections, overlaps, and disparities may arise when historical studies of death across places and centuries are brought together.

    In the first article Povilas Dikavičius studies funeral processions in 17th century Vilnius, Lithuania and demonstrates how deathscapes play integral roles in the negotiation of community, belonging, and the making of the polis.

    Arnar Árnason and Sigurjón Baldur Hafsteinsson’s article studies how the specific and local geographical site of the “late” Icelandic glacier Ok expanded to become a multi-sited deathscape of global significance, reading its story through the lens of “ecological grief,” or the emotional response to the destruction caused by climate change.

    In the third article Gian Luca Amadei connects the close links between new technologies for disposing of the dead and the rapid development of the urban techne in early twentieth century London through an analysis of the very personal and emotional correspondence of George Bernard Shaw.

    David Harrap and Emily Collins’s contribution suggests, through a study of fifteenth- and early sixteenth-century English ars moriendi literature, that a two-part ars moriendi framework for the spiritual side of hospice care, which first tackles the dying person’s fear of death and then moving on to their (religious) preparation for death, may hold a key to facilitating and supporting “dying free” and “dying well” today.

    In the fifth article Jacqueline Holler studies the emotions around death and dying and the ars moriendi  in Early Colonial New Spain. Though European and Spanish ideals of “dying well” (buen morir) had been integrated into colonial life in Mexico by 1600, ordinary people and even clergy resisted the hegemonic conventions of the artes, and turned to their own strategies and emotions to confront death. By utilizing Inquisition documents and the remarkable autobiographical account of the mystic Madre María Magdalena, Holler successfully brings to view deaths and individuals that we rarely gain access to and highlights a unique Mexican culture of death that predated and looked rather different than the modern image of the Day of the Dead.

    The concluding piece is a poetic intervention by writer and poet Immanuel Mifsud. After a brief situating note by Mifsud, readers are given the opportunity to engage with the thoughts of Leli, a dying man—as envisioned by the poet—in both the original Maltese and the translated English. The poem allows us to explore how the feelings, memories, and places of life, dying, and death may be conveyed differently through poetic language and hendecasyllabic meter.

  • Vol 9 Nro 1 (2020)

    Thanatoksen vuoden 2020 ensimmäinen numero sisältää kaksi artikkelia, tutkimuskatsauksen ja kirja-arvion. Julia Kritz ja Anna Liisa Aho käsittelevät artikkelissaan vanhempien ammattihenkilöstöltä saamaa ja toivomaa tukea lapsen saattohoidossa. Kyselytutkimuksessa selvisi, että vaikka vanhemmat saivat ammattihenkilöstöltä tukea, he myös toivoivat kokonaisvaltaisempaa ja laaja-alaisempaa tukea. Artikkeli sisältää suosituksia lasten saattohoidon kehittämiseksi. Heikki Rosenholmin artikkeli tarkastelee kuolemanpelon ruumiillisuutta Teuvo Tulion melodraamassa Levoton veri (1946) sekä sen uusintafilmatisoinnissa Mustasukkaisuus (1953). Kuolemanpelko ilmenee elokuvissa roolihenkilöiden käytöksessä, mutta myös miljöötä ja äänimailmaa käytetään hyväksi ilmaisussa. Rosenholm tarkastelee myös kuolemankulttuurin murrosta toisen maailmansodan jälkeisessä Suomessa, jossa surua hillittiin enemmän ja kuolemasta puhuttiin vähemmän. Elokuvien tunteellisten käytäntöjen vertalussa voidaan nähdä, että kuolemankultuurin murros suomalaisessa yhteiskunnassa heijastui myös elokuvissa. Noora Kotilaisen ja Anu A. Harjun katsauksessa pohditaan koronaepidemia vaikuttaa suhteeseemme omaan haurauteemme ja kuolemaan. Kotilainen ja Harju kirjoittavat, että ”pandemia on, paitsi yllättänyt meidät, myös tehnyt vaikeaksi kieltää marginaaliin työnnettyä kuolevaisuuttamme, haavoittuvaisuuttamme taudin edessä.” Korona on tuonut kuoleman konkreettisesti läsnäolevaksi. Lopuksi Heidi S. Kosonen arvioi Petri Pietiläisen kirjan Murha joka ei ollut rikos: Historiaa isku iskulta.

  • Vol 8 Nro 2 (2019)

    Thanatoksen vuoden 2019 viimeinen numero sisältää kuusi tutkimusartikkelia eri tieteenaloilta. Artikkelit on järjestetty kronologisesti kuoleman hetkeen nähden: kuolemanpelosta ja kuolemisen prosessista erilaisiin muiston ylläpitämisen käytäntöihin. Visa Helenius purkaa roomalaisen Titus Lucretius Caruksen kuolemanpelkoa käsitteleviä näkemyksiä ja niiden suhdetta nykyaikaan. Hanna Pohjolan artikkeli käsittelee parantumatonta sairautta ja kuoleman odottamista ruumiillisuuden näkökulmasta (oma)elämäkerrallissa romaaneissa. Iida Luukkosen artikkeli tarkastelee 1900-luvun vaihteen ruumiinavauspöytäkirjojen kautta oikeuslääketieteellisten menetelmien kehitystä Suomessa ja sitä, millainen valta piirilääkäreillä oli epäselviä kuolemantapauksia käsittelevissä oikeusprosesseissa. Christina Sandberg tarkastelee artikkelissaan surijoiden hyödyntämiä ja kokemia valta-asetelmia sekä vallankäyttöä kuoleman yhteydessä. Melissa Schilderink ja Eric Venbrux tutkivat yksilön kuolemanjälkeisen identiteetin kerronnallista rakentumista kuolevan julkaisemissa blogikirjoituksissa. Anu A. Harju puolestaan tutkii suremista ja solidaarisuuden eleitä Twitterissä neljän eri terrori-iskun jälkeen: Pariisin iskut tammikuussa 2015 ja saman vuoden marraskuussa, Beirutin isku marraskuussa 2015 sekä Christchurchin isku maaliskuussa 2019 (suomenkielinen abstrakti luettavissa artikkelin lopussa).

    Tutkimusartikkelien lisäksi numero sisältää yhden esseen ja kirja-arvion. Devaleena Kundun essee tarkastelee kuoleman kaupallistamista, urbaania kuolemateollisuutta ja hyvän kuoleman mahdollisuutta José Saramagon romaanin pohjalta. Saila Leskinen arvioi Henna Mäkelinin kirjan Kuolema. Kaikki mitä olet aina halunnut tietää  (S&S, Helsinki, 2018).

     

     

  • ”Undead”
    Vol 8 Nro 1 (2019)

    THEME ISSUE: ”Undead”

    This theme issue of Thanatos focuses the deceased who have returned to the world of the living: the undead. The issue brings together a wide variety of representations of the undead, from historical accounts to popular culture. In the introduction to this issue, the editors-of-chief, Kirsi Kanerva and Kaarina Koski (p. 3), outline the history of the concept of ‘undead’ and discuss the central features of the category. The introduction also gives a brief overview of the characteristics of the phenomenon and its meanings in past and present cultures. In the first article of this issue, Andrea Maraschi (p. 29) analyzes the Corrector – the nineteenth book of Burchard of Worms’s Decretum – and folk beliefs which involve otherworldly entities, in order to critically discuss their characteristics and understand their implications among the people of Rhenish Hesse around the year 1000 A.D. The second article by Daniel Harms (p. 29) examines the early modern “Keeper of the Bones” ritual, in which the ghost of a dead person is summoned in order to obtain desired information. Harms connects these rituals with contemporary funerary rituals and practices, as well as beliefs in the nature of the soul and the role of the dead in early modern culture. In the third article, Outi Hakola (p. 91) discusses three different allegories of illness in contemporary living dead films to show that living dead films symbolically express fears that relate to fragile bodies and progressive illnesses. In a review article, Charmaine Tanti (p. 120) examines the evolution of the vampire in popular narrative, discussing its function and the way the figure has changed with the changing political and social climates. Finally, Ilona Pajari reviews Barbara Ehrenreich’s Natural Causes. An Epidemic of Wellness, the Certainty of Dying, and Killing Ourselves to Live Longer (Twelve, New York and Boston, 2018) in Finnish.

  • Hautausmaat
    Vol 7 Nro 2 (2018)

    Thanatos vol. 7 2/2018 erikoisnumero käsittelee hautausmaita. Vanessa Smith tutkii artikkelissaan, miten sukupuolien väliset erot näkyvät Glasgow’n nekropoliksen 1800-luvun hautakivissä. Ella Viitaniemen artikkeli kertoo millaisin argumentein kirkkoihin hautaamisesta pyrittiin eroon 1700-luvun Suomessa, mutta myös miksi tavasta haluttiin pitää kiinni. Sanna Lipkinin, Tiina Väreen ja Titta Kallio-Sepän artikkeli käsittelee pappissäädyn kirkkoon hautaamista ja siihen liittyvää esinekulttuuria. Eliza Kraatarin ja Andrew Newbyn artikkeli käsittelee kansallisen ja paikallisen muistin välistä jännittettä 1866–1868 suuriin nälkävuosiin liittyen. Serafim Seppälä kuvaa Julfan hautausmaata ja miten hautausmaiden merkitys kansallisen identiteetin lähteenä korostuu tilanteessa, jossa se on uhattuna. Kaarina Kosken tutkimusmatka Bosnian hautausmaille tuo esille kansallisten ristiriitojen näkymisen hautausmailla. Lopuksi Virpi Kaukio tarkastelee hautausmaita hajuympäristönä.

    ***

    The theme issue of Thanatos vol. 7 2/2018 is dedicated to cemeteries and burials. Vanessa Smith’s article (p. 7) examines Glasgow’s necropolis and how gender is performed and constructed in headstones and memorials. Eliza Kraatari and Andrew Newby (p. 90) look at the remembrance of the great famine of 1866–1868 in Finland (”Great Hunger Years”) and also illustrate a research-led craft initiative of laying memorial wreaths. The articles in Finnish examine how burying in churches was opposed and abolished as a part of 18th century Enlightenment thinking (Viitaniemi), what kind of insight does the practice of priestly burials under church floors provide on religious thinking from 14th to 18th century (Lipkin, Väre & Kallio-Seppä), and how do replicas of the destroyed cross stones at Julfa create new meanings for these family-related items, that of national symbols for Armenians in Armenia and diaspora (Seppälä). Koski’s research report looks at Catholic, Orthodox and Muslim cemeteries in Bosnia and Kaukio’s essay examines the scents of church yards.

  • Vol 7 Nro 1 (2018)

    Kesän 2018 Thanatos sisältää kaksi vertaisarvioitua tutkimusartikkelia, tutkimusraportin sekä kaksi katsausta. Kaarina Koski johdattelee pääkirjoituksessaan lukijat taiteen ja surun äärelle. Ensimmäisessä artikkelissa Janieke Bruin-Mollenhorst ja Martin J.M. Hoondert   tarkastelevat musiikin käyttöä hollantilaisten krematorioiden hautausseremonioissa vuodesta 1914 nykypäivään. Artikkeli tuo esille, miten yhteiskunnalliset arvot ja tekniset muutokset vaikuttavat musiikkivalintoihin. Henna-Riikka Peltolan suomenkielinen artikkeli tarkastelee puolestaan musiikin käyttöä ja sen vaikutuksia surun yhteydessä: musiikki voi auttaa surijaa ymmärtämään tapahtuneen, sillä voi olla rooli rituaalisessa suremisessa ja se voi toimia muistelun välineenä. Miia Kontron tutkimusraportti käsittelee kuolemanrajakokemuksia ja niiden vaikutuksia kokijoiden maailmankuvaan. Ilona Pajarin katsaus kertoo, mitä hautausmaa (tuo kesälomailevan kuolemantutkijan lempimatkakohde) kertoo kuolema- ja hautauskulttuurin historiasta. Lopuksi Sanna Sarva esittelee osan projektiaan, jossa hän dokumentoi valokuvin modernin ajan italialaisia hautausmaita – tämän katsauksen kohteena on arkkitehti Aldo Rossin (1931–1997) suunnittelema hautausmaa Modenassa.

    ***

    This year’s first issue of Thanatos contains two research articles, one of which is in English. In the first article Janieke Bruin-Mollenhorst and Martin J.M. Hoondert   examine how music has been used in Dutch crematoria from 1914 to present day. The second article by Henna-Riikka Peltola (in Finnish, abstract available in English) looks at music in mourning. Miia Kontro’s research report (in Finnish, abstract available in English) examines near-death experiences and their influence on spirituality. Finally, Ilona Pajari and Sanna Sarva (both in Finnish) turn our gaze, both with words and images, towards cemeteries.

  • Vol 6 Nro 2 (2017)

    Tanja Virran, Marja Kaunosen ja Anna Liisa Ahon artikkeli vahvistaa kansainvälisissä tutkimuksissa saatuja tuloksia siitä, miten väkivaltainen kuolema vaikeuttaa suremista. Romany Reaganin raportti käsittelee hautausmaakävelyjä ja niiden hyödyntämistä oman kuolemasuhteen työstämisessä. Kira Onipko käsittelee raportissaan sitä, miten muuttuva yhteiskuntamuoto vaikuttaa muistokirjoitusten perinteeseen Venäjällä ja Neuvostoliitossa. David Feinstein arvioi Samuel Berchlozin kirjan, A Guided Tour of Hell: A Graphic Memoir. Lopuksi Ilona Pajari tarjoaa kolumnissaan katsahduksen kuolemakonferenssien monialaiseen tulevaisuuteen.

    Kiitämme lehden kirjoittajia, arvioijia ja toimituskuntaa ansiokkaasta työrupeamasta ja toivotamme hyvää alkavaa vuotta 2018.

    ***

    The final 2017 issue of Thanatos includes both Finnish and international research articles and reports. The first article by Tanja Virta, Marja Kaunonen and Anna Liisa Aho (written in Finnish, English abstract available) explores the grief experienced by friends and family members after homicide. Romany Reagan explores mourning heritage and death positivity in a Victorian garden cemetery. Kira Onipko’s research report offers a brief history of Russian and Soviet obituaries. This issue also includes David Feinstein’s book review on Samuel Bercholz’s A Guided Tour of Hell: A Graphic Memoir.

    We would like to thank the authors, reviewers and editors for their hard work in this issue and wish a happy new year 2018.

  • Vol 6 Nro 1 (2017)

    Thanatoksen vuoden 2017 ensimmäisen numeron tieteellisessä osiossa Anna Huhtala tarkastelee kuoleman käsittelyä arkkiveisuissa vuonna 1929 uponneen höyrylaiva Kurun haaksrikkoon liittyen. Numero sisältää myös Christina Sandbergin väitöslektion. Sandbergin tutkimus käsittelee vallankäytön muotoja ja ilmenemistä kuolemantapauksen yhteydessä perheen sisällä sekä perheen ja yhteiskunnan eri instituutioiden kanssakäymisessä.

    Numerossa esitellään myös käynnissä olevia kuolemantutkimukseen liittyviä tutkimusprojekteja ja muita hankkeita. Hankkeista tiedottamisen tavoitteena on pitää aiheen parissa eri tavoin työskentelevät ajan tasalla kentän vireästä toiminnasta.

    Taru Hallikainen lähestyy kolumnissaan kuoleman läheisyyden ja kohtaamisen tematiikkaa ja niihin liittyviä ajatuksia, joita hänen teoksensa Armon kintereillä (2017, Arktinen Banaani) nostatti. Anja Terkamo-Moisio arvioi Mari Pulkkisen uskontotieteen alan väitöskirjaa, jossa nousee esille muun muassa oikeus yksilölliseen suruun: kaikki eivät sure samalla tavoin. Lopuksi Elisa Morgan esittelee huhtikuussa 2017 järjestetyn Surukonferenssin antia.

  • Vol 5 Nro 2 (2016)

    Thanatoksen vuoden 2016 jälkimmäinen numero on viimeinen Idealized deaths -symposiumin vaiheista. Numeron tieteelliset artikkelit painottuvat kuolemanjälkeisen tilan idealisoimiseen, erityisesti hautaamiseen. Eglė Bazaraitė et al. käsittelevät artikkelissaan liettualaisia hautausmaita ja niiden rakennetta: millaisiin uskomuksiin ja pyrkimyksiin hautausmaan suunnittelu – tai suunnittelemattomuus – on perustunut. Wilfred Luke Komakech puolestaan käsittelee artikkelissaan Afrikasta Yhdysvaltoihin viime vuosikymmeninä muuttaneiden kokemusta hautapaikan merkityksestä.

    Mukana on myös Mikko Kallionsivun essee modernin kuolemasuhteen monisatavuotisesta historiasta. Essee tuo esille muun muassa uushistorismin historian- ja kulttuurintutkimuksen lähestymistapana. Kuoleman idealisoimista tai vähemmän ideaalia puolta käsittelevät eutanasia-asenteista väitelleen Anja Terkamo-Moision lectio praecursoria sekä Kirsi Kanervan arvioima Riikka Miettisen itsemurhan historiaa käsittelevä väitöskirja.

  • Vol 5 Nro 1 (2016)

    Thanatoksen kevään numerossa nähdään tänä vuonna kiinnostava kattaus hyvin erilaisia tutkimuksia ja avauksia. Kielitieteeseen, etnologiaan, yhteiskuntatieteelliseen ja kulttuuriseen eläintutkimukseen liittyvissä tutkimusartikkeleissa tarkastellaan verraten vähän tutkittuja, mutta kasvavan mielenkiinnon kohteina olevia aiheita.

  • Images of Afterlife
    Vol 4 Nro 2 (2015)

    How has afterlife – the life and existence of souls and minds (or bodies) after death – been imagined in different historical, social, political and cultural contexts and how is it imagined today? What would human life look like if it were not about images of this world and the otherworld? Could such a life sustain people, their societies and cultures in an appropriate way? These are questions, which preoccupy the contributors to this special issue. The goal of this volume is to gather a large scale of discussions to highlight how the questions may be taken seriously. Also, the aim is to show how the questions are meaningful for the scholars working in these areas or for those who are interested in the study of death more generally.

    The papers of this volume originate from the conference “Images of Afterlife”, organized by the research project Mind and the Other which is funded by the Academy of Finland’s Research Program Human Mind, 266573. The conference was held on 22–24 October, 2014 at the University of Turku.

  • Itsemurha
    Vol 4 Nro 1 (2015)

    Vuoden 2015 ensimmäisen Thanatos-numeron teemana on itsemurha, jota tarkastellaan neljässä tieteellisessä artikkelissa eri tieteenaloilta. Artikkeleissa käsitellään itsemurhailmiötä ja -käyttäytymistä sekä itsemurhan representaatioita ja tekoon liittyviä käsityksiä erilaisissa kulttuureissa menneisyydessä ja tänä päivänä. Teemanumerossa on myös itsemurhaa ja itsemurhantutkimusta kulttuurintutkimuksellisesta näkökulmasta problematisoiva katsaus, kolumni itsemurhan tehneiden läheisten tukiryhmien toiminnasta, kirja-arvio, konferenssiraportti kevään Surukonferenssista sekä essee, joka tarkastelee kuoleman ja kuolemanpelon ilmentymistä ja käsittelyä zombikulttuurissa ja Zombie Run Pori 2015 -tapahtumassa.

    Itsemurha on klassinen ja alati ajankohtainen tutkimuskohde, jota on käsitelty lähes jokaisen tieteenalan piirissä. Suomen itsemurhakuolleisuus on tunnetusti kansainvälisesti katsoen suuri, ja muodostaa merkittävän kansanterveydellisen ongelman. Teemanumerossa esitellään uusia tutkimustuloksia ja itsemurhatutkimuksen kentällä käytävää keskustelua sekä tarjotaan tuoreita näkökulmia itsemurhan ymmärtämiselle.

  • Suru – selviytyminen ja surevien tukeminen
    Vol 3 Nro 2 (2014)

    Vuoden 2014 toisen Thanatos numeron teemana on ”Suru – selviytyminen ja surevien tukeminen”, jota tarkastellaan erilaisista näkökulmista viidessä tieteellisessä artikkelissa. Artikkeleissa keskustellaan mm. tilanteista, jolloin kuolemaan ja suremiseen liittyy ympäröivän yhteiskunnan tuomia lisäesteitä. Mukana on myös kirja-arvioita ajankohtaisista julkaisuista, seminaariraportti, syksyn tuoreimpien väitösten tiedote sekä lektio.

    Surun tunteminen ja kokeminen läheisen ihmisen kuoleman jälkeen on normaalia, yksilöllistä, dynaamista sekä surevaan ihmiseen ja hänen elämäänsä kokonaisvaltaisesti sekä pysyvästi vaikuttavaa. Surevat kokevat erilaisia emotionaalisia, fyysisiä, kognitiivisia, sosiaalisia, hengellisiä ja ihmisen olemassaoloon liittyviä tuntemuksia, reaktioita ja muutoksia läheisen kuoleman jälkeen. Suruun sisältyy keskeisesti myös kuolleeseen, surevan omaan identiteettiin, elämään ja tulevaisuuteen sekä sosiaaliseen ympäristöön liittyvien asioiden ja tarkoituksien sekä merkityksien uudelleen etsiminen ja rakentaminen.

  • Death, mourning and the internet: death cultures in web environments
    Vol 3 Nro 1 (2014)

    ”This issue brings together scholars from sociology, anthropology, communication sciences, digital culture, design and psychology in a collection of three articles, three research reports and five research reviews (along with two book reviews), which illuminate fascinating thematics on mourning online.”

  • Media & Death: Representation and performance of dying and mourning in a mediatized age
    Vol 2 Nro 2 (2013)

    The second issue of Thanatos in 2013 is a theme number about media and death. The editors-in-chief, Johanna Sumiala and Outi Hakola, describe the issue as following:

    ”The idea to publish this special issue on Media and Death originated in a one-day workshop organized by a group of Finnish and international scholars specialized in the study of media and death. The workshop was held on June 6th, 2013 at the Helsinki Collegium for Advanced Studies in collaboration with Human Mortality project. In analysing media and death and the related mediatized practices of death in different media contexts several questions were raised by the participants during that day. Whose death matters in today’s public culture? To whom does it matter? Under what conditions does death matter? What is at the centre of the contemporary ritualisation of public death? From what source do these mediatized practices of death draw their power?” (Sumiala & Hakola 2013)

    Thanatos has also a brand new look! You can also now download the entire journal and individual articles by clicking the cover page. Enjoy!