Vol 8 Nro 2 (2019)

Thanatoksen vuoden 2019 viimeinen numero sisältää kuusi tutkimusartikkelia eri tieteenaloilta. Artikkelit on järjestetty kronologisesti kuoleman hetkeen nähden: kuolemanpelosta ja kuolemisen prosessista erilaisiin muiston ylläpitämisen käytäntöihin. Visa Helenius purkaa roomalaisen Titus Lucretius Caruksen kuolemanpelkoa käsitteleviä näkemyksiä ja niiden suhdetta nykyaikaan. Hanna Pohjolan artikkeli käsittelee parantumatonta sairautta ja kuoleman odottamista ruumiillisuuden näkökulmasta (oma)elämäkerrallissa romaaneissa. Iida Luukkosen artikkeli tarkastelee 1900-luvun vaihteen ruumiinavauspöytäkirjojen kautta oikeuslääketieteellisten menetelmien kehitystä Suomessa ja sitä, millainen valta piirilääkäreillä oli epäselviä kuolemantapauksia käsittelevissä oikeusprosesseissa. Christina Sandberg tarkastelee artikkelissaan surijoiden hyödyntämiä ja kokemia valta-asetelmia sekä vallankäyttöä kuoleman yhteydessä. Melissa Schilderink ja Eric Venbrux tutkivat yksilön kuolemanjälkeisen identiteetin kerronnallista rakentumista kuolevan julkaisemissa blogikirjoituksissa. Anu A. Harju puolestaan tutkii suremista ja solidaarisuuden eleitä Twitterissä neljän eri terrori-iskun jälkeen: Pariisin iskut tammikuussa 2015 ja saman vuoden marraskuussa, Beirutin isku marraskuussa 2015 sekä Christchurchin isku maaliskuussa 2019 (suomenkielinen abstrakti luettavissa artikkelin lopussa).

Tutkimusartikkelien lisäksi numero sisältää yhden esseen ja kirja-arvion. Devaleena Kundun essee tarkastelee kuoleman kaupallistamista, urbaania kuolemateollisuutta ja hyvän kuoleman mahdollisuutta José Saramagon romaanin pohjalta. Saila Leskinen arvioi Henna Mäkelinin kirjan Kuolema. Kaikki mitä olet aina halunnut tietää  (S&S, Helsinki, 2018).