Katsaus henkirikoksen tekijän ja uhrin läheisiin liittyvästä tutkimuksesta sekä heidän kokemista elämänmuutoksista henkirikoksen jälkeen

Kirjoittajat

• Toni Lindberg Tampereen Yliopisto
• Anna Kauppinen Tampereen yliopisto
• Anna Liisa Aho Tampereen yliopisto

DOI:

https://doi.org/10.57124/thanatos.147397

Avainsanat:

Henkirikos, Sisarus, Läheinen, Elämänmuutokset

Abstrakti

Vuonna 2022 viranomaisten tietoon tuli Suomessa 79 henkirikosta. Henkirikos on traumaattinen kokemus sekä uhrin että tekijän läheisille ja vaikuttaa pitkään heidän elämäänsä.

 

Tämän systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli kartoittaa henkirikoksen tekijöiden ja uhrien sisaruksista tehtyjä tutkimuksia sekä kuvata läheisten kokemia elämänmuutoksia henkirikoksen jälkeen. Katsauksen tavoitteena on antaa yleiskuva henkirikoksen uhrien ja tekijöiden sisaruksiin liittyvästä tutkimuksesta. Tavoitteena on myös tuottaa tietoa koetuista elämänmuutoksista, jota yhteiskunnassa voidaan käyttää apuna kohdatessa henkirikoksen uhrien ja tekijöiden sisaruksia ja muita läheisiä. Katsauksen tutkimuskysymykset ovat: Millaista tutkimusta henkirikoksen uhrien ja tekijöiden sisaruksista on tehty? Millaisia elämänmuutoksia henkirikoksen uhrien ja tekijöiden läheiset kokivat henkirikoksen jälkeen?

 

Tiedonhaku suoritettiin maalis-huhtikuussa 2022 systemaattisesti CINAHL-, PsycInfo-, Medic-, Medline-, ARTO- ja ProQuest-tietokannoista. Hakusanoina käytettiin henkirikokseen liittyviä termejä sekä sanoja sisarus, sisko, veli ja perheenjäsen. Hauissa hyödynnettiin Boolen operaattoreita ja hakusanojen katkaisua. Sisäänottokriteerinä oli: Käsittelee henkirikoksen uhrin tai tekijän sisaruksia tai läheisiä. Artikkelien tuli olla vertaisarvioituja, suomen- tai englanninkielisiä ja koko tekstin tuli olla saatavilla. Haun kokonaistulos oli 2053, tietokantarajausten ja poissulkukriteerien jälkeen 76 ja koko tekstin perusteella katsaukseen valikoitui 29 artikkelia. Laadunarvioinnissa käytettiin JBI:n laadunarviointikriteerejä ja analysointimenetelmänä käytettiin induktiivista sisällönanalyysia.

 

Henkirikoksen uhrin sisaruksista tehtyjä tutkimuksia löytyi katsauksessa neljä ja sisarusten lisäksi muita läheisiä koskevia tutkimuksia 23. Tekijän läheisiä koskevia tutkimuksia löytyi kaksi. Tutkimukset oli julkaistu aikavälillä 1988–2022 ja suurin osa oli tehty Yhdysvalloissa. Tutkimuksista 16 oli kvalitatiivisia ja 12 kvantitatiivisia. Yksi tutkimuksista oli monimenetelmätutkimus. Tutkimuksissa tuotiin esiin läheisten selviytymiskeinoja ja elämänmuutoksia, murhan vaikutuksia elämään, uskonnon roolia selviytymisessä sekä kokemuksia rikosoikeusjärjestelmästä. Myös läheisten PTSD-oireita, pitkittynyttä surua ja kostonhalua tutkittiin. Kvantitatiivisissa tutkimuksissa mitattiin läheisten yleistä terveydentilaa, pitkittynyttä surua, tyytyväisyyttä elämään, lasten ahdistusta ja PTSD-oireita. Yhteensä tutkimuksissa käytettiin 24 eri mittaria.

 

Sekä henkirikoksen uhrien että tekijöiden läheisten elämänmuutoksiin liittyi pitkäkestoinen suruprosessin kokeminen, mielenterveys- ja päihdeongelmien lisääntymine, työ- ja toimintakyvyn heikkeneminen, sosiaalisen elämän muuttuminen ja merkityksen tunteen kadottaminen. Lisäksi läheisten elämänmuutokset sisälsivät tuskaa tuottavan tapahtuneen muistelemisen, oikeudenmukaisuuden tavoittelemisen, merkityksellisten selviytymismenetelmien käyttämisen sekä arvomaailman avartumisen.

 

Henkirikoksen vaikutukset läheisiin ovat lähes poikkeuksetta negatiivisia ja aiheuttavat monenlaisia seurauksia heidän elämäänsä. Henkirikos vaikuttaa läheisen fyysiseen- ja psyykkiseen terveyteen sekä sosiaaliseen- ja hengelliseen elämään. Läheisten ääni tulisi saada paremmin kuuluviin rikosoikeusprosessissa ja mediassa. Henkirikoksen vaikutuksista elämään tulisi kiinnittää huomiota sosiaali- ja terveydenhuollossa.

 

Avainsanat: Henkirikos, sisarus, läheinen, elämänmuutokset