Käsikirjoitukset

Kirjaudu sisään tai Rekisteröidy lähettääksesi käsikirjoituksen.

Käsikirjoituksen lähettämisen tarkistuslista

Kirjoittajien tulee varmistaa, että heidän käsikirjoituksensa noudattaa kaikkia seuraavia kohtia. Jos näitä ohjeita ei noudateta, käsikirjoitus palautetaan kirjoittajalle.
  • Tätä käsikirjoitusta ei ole aiemmin julkaistu, eikä sitä ole lähetetty toiseen julkaisuun.
  • Käsikirjoitustiedosto on OpenOffice-, Microsoft Word- tai RTF-asiakirjan tiedostomuodossa.
  • Leipätekstin fonttikoko 11, riviväli 1,5. Tekstiä ei tule muotoilla: ei sisennyksiä, ei tavutuksia. Käytä vain kursiivia tekstin korostamiseen. Otsikot ja väliotisikot tulee olla lyhyitä. Kuviot ja taulukot lähetetään erillisenä tiedostona. Kuviot ja taulukot numeroidaan juoksevasti. Tekstin yhteydessä osoitetaan kunkin kuvion ja taulukon paikka.
  • Käsikirjoitus sisältää kirjoittajaohjeissa mainitut elementit ( tiivistelmä, tieteenalaluokka, asiasanat)
  • Lähteiden URL-osoitteet on annettu, mikäli ne ovat saatavilla.
  • Vertaisarvioitavaksi lähetettävästä artikkelista tarkista, että nimitiedot eivät ole artikkelin kansilehdellä eikä artikkelin lopussa.
  • Olen lukenut ja hyväksyn Kustannussopimuksen.

Kirjoittajan ohjeet

Vertaisarviointiin tarjotut artikkelit käyvät läpi tieteellisen vertaisarviointiprosessin (double blind review / kaksoissokko). Arvioijien ja kirjoittajan henkilöllisyyttä ei paljasteta toisilleen. Kaksi ulkopuolista arvioijaa antaa kirjallisen arvion julkaistavaksi tarjotusta tutkimusartikkelista. Arvioijat voivat joko hylätä tarjotun tekstin kokonaan, esittää kirjoittaja/(i)lle muutosehdotuksia julkaisemisen edellytyksenä tai esittää tekstiä julkaistavaksi ilman muutoksia. Lopullisen päätöksen julkaisemisesta tekee päätoimittajat kuultuaan tarvittaessa lehden toimituskuntaa. Julkaistavien artikkeleiden valinta perustuu tieteellisiin kriteereihin. Lehti on arvioitu JUFO-tasolle yksi.

Itse artikkelikäsikirjoitus tulee toimittaa arvioitavaksi sellaisessa muodossa, ettei kirjoittaja ole siitä tunnistettavissa. Omiin lähteisiin viitattaessa tekstistä tulee poistaa muotoilut, joista lähteet voi päätellä kirjoittajan omiksi. Myös tekstin metatiedoista tulee poistaa kirjoittajan nimi. Käsikirjoitusten, jotka lähetetään lehteen arvioitavaksi, ei tule olla arviontiprosessissa tai julkaistu missään muussa tieteellisessä julkaisussa. Lehdellä on käytössä Tieteellisten seurain valtuuskunnan (TSV) myöntämä vertaisarviointitunnus. Lehti on toiminnassaan sitoutunut noudattamaan Suomen tiedekustantajien liiton vertaisarviointiohjetta (PDF) ja Tutkimuseettisen neuvottelukunnan (TENK) Hyvä tieteellinen käytäntö -ohjeen (PDF) mukaisia periaatteita. Vertaisarvioijien ohjeistuksessa lehti nojaa Tieteellisten seurain valtuuskunnan ohjeistukseen. Artikkeleiden, lectioiden, katsauksien, puheenvuorojen ja kirja-arvioiden julkaisemisesta päättää lehden päätoimittajat toimituskunnan kanssa sovittujen periaatteiden mukaisesti. Mikäli käsikirjoitus ei sovi aiheeltaan lehden linjaan, päätoimittajat voivat tehdä itsenäisesti kielteisen julkaisupäätöksen kuulematta vertaisarvioijia.   

Vertaisarvioidut artikkelit

Tutkimusartikkelissa esitellään omia, uusia tutkimustuloksia. Artikkelin koostuu yleensä seuraavista osista: johdanto (ns. teoriaosa eli aikaisempi tutkimus asiasta, oman tutkimuksen perustelut ja aiheen mahdollinen kiinnittyminen ajankohtaisiin tapahtumiin), tutkimuksen tarkoituksen, menetelmien ja aineiston esittely, tulososa, tulosten tarkastelu ja johtopäätökset. Artikkelin otsikot on hyvä rakentaa niin, että tämä perusrakenne on pääteltävissä otsikoista.

Katsausartikkeli on kokoava katsaus johonkin asiaan tai ilmiöön. Tiedot on koottu muista tieteellisistä tutkimuksista tieteellisin menetelmin. Tietoja on arvioitu ja vertailtu kriittisesti ja niiden merkittävyyttä on pohdittu tutkimusalan tai käytännön työn kannalta ja tehty oletuksia asiaintilasta tai esitetty suosituksia ja ehdotuksia asian ratkaisemiseksi. Katsausartikkelin rakenne on käsiteltävän asian mukainen ja näkyy suoraan otsikoista.

Tapaustutkimusartikkelissa käsitellään jotakin ilmiötä esimerkkitapauksen tai -tapausten avulla. Esimerkkitapausta tai -tilannetta analysoidaan ja tulkitaan aikaisemman tutkimustiedon avulla.

Vertaisarvioiduiksi tarkoitettujen käsikirjoituksien ensimmäinen sivu on nimiölehti. Nimiölehdellä on käsikirjoituksen otsikko ja kaikkien kirjoittajien kirjoittajatiedot. Nimiölehti lähetetään erillisenä tiedostona. Yksi kirjoittajista nimetään yhteyshenkilöksi.

  • etu- ja sukunimi
  • akateeminen tutkinto ja tehtävänimike (esim. FT, professori)
  • organisaatio
  • sähköpostiosoite
  • puhelinnumero (toimitusprosessia varten, ei julkaista)
  • postiosoite, johon kirjoittajakappaleet toimitetaan (toimitusprosessia varten; ei julkaista)

Artikkelin pituus on lähteineen 10-15 sivua (n. 20 000–40 000 merkkiä välilyönteineen).

Muut kuin vertaisarvioidut artikkelit

Muu vertaisarvioimaton tieteellinen artikkeli tai seminaarialustusten tai muiden puheenvuorojen kirjallinen versio. Artikkelin pituuson  on 4–12 sivua eli noin 8000–24000 merkkiä välilyönteineen.

Lectio
Väitöstilaisuuksissa pidetty lectiopuheenvuoro. Lähdeviitteiden käyttö on mahdollista, muttei pakollista.

Katsaus
Katsauksena julkaistaan tiede- ja korkeakoulupoliittisia puheenvuoroja.
Katsauksen pituus on noin 2–5 sivua eli noin 4000–10 000 merkkiä välilyönteineen. Lähdeviitteiden käyttö on mahdollista, muttei pakollista.

Keskustelupuheenvuoro
Keskustelupuheenvuorona julkaistaan ajankohtaisia ja näkökulmia perustellusti esittäviä kirjoituksia. Puheenvuoron pituus on noin 2–4 sivua eli noin 4000–8000 merkkiä välilyönteineen. Lähdeviitteiden käyttö on mahdollista, muttei pakollista.

Muihin kuin vertaisarvioitaviksi tarkoitettuihin kirjoituksiin ei lisätä otsikkosivua, vaan kirjoittajatiedot merkitään varsinaiseen tekstitiedostoon.

Vertaisarvioituihin ja vertaisarvioimattomiin artikkeleihin lisätään tiivistelmä ja ingressi.

Tiivistelmä: Tiivistelmässä esitetään selkeästi käsikirjoituksen keskeiset asiat. Tiivistelmän pituus on enintään 200 sanaa. Tiivistelmä lisätään käsikirjoituksen lähetyksen yhteydessä julkaisujärjestelmään. Tiivistelmää ei lasketa artikkelin merkkimäärään. 

Ingressi: Kirjoittajat kirjoittavat lyhyen tekstin artikkeleiden aluksi. Ingressin tarkoitus on kertoa otsikkoa syvemmin, mitä juttu sisältää. Hyvä ingressi toimii yleiskuvauksena ja houkuttelee lukijan lukemaan kirjoituksen. Ingressin pituus on enintään 100 sanaa.

Kirja-arvio
Kirja-arviot antavat yleiskuvan esiteltävän teoksen sisällöstä ja teemoista. Kirjoitus otsikoidaan, ja otsikko on eri kuin arvioitavan kirjan otsikko. Otsikon alle merkitään tiedot arvioitavasta teoksesta. Kirja-arvion pituus on noin 2–4 sivua eli noin 4000–8000 merkkiä välilyönteineen.
Tiedepolitiikka-lehteen tarjotut kirjoitukset lähetetään toimitukseen OJS-järjestelmässä (https://journal.fi/tiedepolitiikka/login). Kirjoittajan tulee rekisteröityä järjestelmään kirjoittajaksi. 

Käsikirjoitustiedosto lähetetään Microsoft Word- tai RTF-asiakirjan tiedostomuodossa. Pistekoko 11, riviväli 1,5. Sivut numeroidaan.
Tekstiä ei muotoilla lukuun ottamatta otsikoita ja alaotsikoita. Luvut voi otsikoida kaksitasoisesti. Otsikoinnin ja väliotsikoinnin tulee olla lyhyitä ja ytimekkäitä. Lukujen pääotsikot lihavoidaan ja alaotsikot kursivoidaan. Muuten tekstissä ei käytetä sisennyksiä, tavutuksia eikä lihavointia. Asettelussa ei käytetä tekstinkäsittelyohjelman automaattisia muotoiluja. Suuraakkosia ei käytetä. Kursiivia käytetään tekstin korostamiseen ja vieraskielisiin käsitteisiin.

Kuvat, kuviot, kartat ja kaaviot lähetetään erillisinä tiedostoina. 
Lehdessä julkaistaan mielellään myös kuvia. Ne tulee lähettää toimitukseen sähköisessä muodossa (tiff-, jpg- tai eps -tallenteina, valokuvat vähintään 300 dpi, viivapiirrokset 1200 dpi). Kirjoittajan vastuulla on toimittaa painokelpoiset kuvat sekä vastata julkaisuoikeuksien hankkimisesta ja mahdollisista kuluista.
Kuvat ja taulukot tulee otsikoida ja numeroida juoksevasti. Taulukon otsikko sijoitetaan taulukon yläpuolelle ja kuvion otsikko kuvion alapuolelle (Kuva 1, Taulukko 1, Kartta 1 jne.). Excel-kaavioista tulee toimittaa myös alkuperäinen xls -tiedosto datoineen. Tekstin yhteydessä on osoitettava kunkin kuvan ja taulukon paikka. Kuvien, karttojen, kuvioiden ja taulukoiden tulee olla mustavalkoisia. Lehden sisäsivut ovat mustavalkoiset.

Viittaukset kirjoitetaan suluissa tekstin sisään (kirjoittaja, ilmestymisvuosi, sivunumerot). Tarkempia ohjeita yleisistä viittauskäytänteistä löytyy täältä: www.apastyle.org.

Lähdeluettelo liitetään käsikirjoitukseen, jos tekstissä on viitattu lähteisiin. Lähdeluettelossa tulee mainita vain ne lähteet, joihin tekstissä viitataan. Luettelo laaditaan tekijän sukunimen tai tekijän puuttuessa teoksen nimen mukaisessa aakkosjärjestyksessä. Kirjoittajan Sukunimi Etunimen alkukirjain (julkaisuvuosi) Teoksen nimi. Painopaikka: Kustantaja.

Airaksinen, T. (1999). Minuuden rakentajat. Filosofinen kirja ihmisestä. Helsinki: Otava

Aikakauslehtiartikkelista tulee mainita julkaisun nimi, lehden volyyminumero, lehden numero ja sivunumerot. Kokoelma-artikkeleista kirjoitetaan artikkelin nimi ensin, sitten teos ja sen julkaisutiedot. Mainitse suomennoksista myös alkuteoksen nimi, ilmestymisvuosi ja kääntäjä.

Päivänsalo, V. (2010). Poliittis-rakenteellisen reiluuden rajat ja aktiivinen kohtuullisuus. Tiedepolitiikka 35(4), 7–16.
[selitys artikkelin kirjoittajalle: 35=volyymi, 4=numero]

Internet-lähteet: Lähteestä merkitään mahdollinen tekijä, vuosi, dokumentin nimi, http-lähteen osoite (URL) sekä päivämäärä, jolloin artikkelin kirjoittaja on lukenut dokumentin.
HelsinkiMissio (2022). http://www.helsinkimissio.fi. Luettu 8.11.2022.

Sähköinen julkaisu
Tiedepolitiikka-lehti julkaisee pääkirjoitukset ja kunkin lehden sisällysluettelot Tiedeliiton omilla www-sivulla osoitteessa www.tiedeliitto.net.
Lehden artikkelit julkaistaan sähköisessä muodossa, ja ne ovat lehden ilmestyttyä luettavissa Journal.fi -alustalla. Artikkeleita voi vapaasti käyttää opetuksessa ja muuhun ei-kaupalliseen tarkoitukseen siten, että lähde mainitaan kokonaisuudessaan.
Kirjoittajalla on oikeus tallentaa oma viimeinen versio artikkelista oman organisaationsa, esim. yliopiston, julkaisuarkistoon välittömästi, kun se on hyväksytty julkaistavaksi, ja lehden ilmestyttyä kirjoittaja voi vastaavasti tallentaa kustantajan pdf-version oman organisaationsa julkaisuarkistoon. Artikkelin alkuperäinen osoite tulee mainita rinnakkaistallennetussa versiossa.
Tekijällä on oikeus julkaista artikkeli kustantajan pdf-muodossa osana artikkeliväitöskirjaa tai -lisensiaatintyötä.

Kirjoituspalkkioita ei makseta.
Julkaisijan ja kirjoittajien kanssa solmitaan kustannussopimus Journal.fi -alustalla.

Yhteystiedot
päätoimittajat Mervi Friman, Mira Huusko ja Reetta Muhonen tiedepolitiikka@tiedeliitto.net
toimitussihteeri Henni Pajunen 
tiedepolitiikka@tiedeliitto.net
www.tiedeliitto.net
Edistyksellinen tiedeliitto ry/Tiedepolitiikka-lehti
Eerikinkatu 28, 5. krs
00180 HELSINKI

Tietosuojaseloste
Tämän julkaisun sivustolle syötettyjä nimiä ja sähköpostiosoitteita käytetään yksinomaan tämän julkaisun tarkoituksiin eikä niitä luovuteta mihinkään muuhun tarkoitukseen tai muille osapuolille.
Lue Journal.fi-palvelua koskeva tietosuojaseloste.
Julkaisu toimii palvelun yhteisrekisterinpitäjänä yhdessä Tieteellisten seurain valtuuskunnan kanssa tietosuojaselosteen kuvaamalla tavalla.

Tiedepolitiikka-lehden tehtävänä on toimia foorumina ensi sijassa suomen kielellä käytävälle tiede- ja korkeakoulupoliittiselle keskustelulle. Lehden tavoitteena on tutkimuspohjaisesti tuoda esiin tieteeseen, korkeakoulutukseen, tutkimukseen ja teknologiaan sekä yhteiskunnallisiin ulottuvuuksiin liittyviä ajankohtaisia kansallisia ja kansainvälisiä kysymyksiä.

Tietosuojaseloste

Tämän julkaisun sivustolle syötettyjä nimiä ja sähköpostiosoitteita käytetään yksinomaan tämän julkaisun tarkoituksiin, eikä niitä luovuteta mihinkään muuhun tarkoitukseen tai muille osapuolille.

Lue Journal.fi-palvelua koskeva tietosuojaseloste.
Julkaisu toimii palvelun yhteisrekisterinpitäjänä yhdessä Tieteellisten seuran valtuuskunnan kanssa tietosuojaselosteen kuvaamalla tavalla.