Epikuroksen ystävyyden Puutarha

Kirjoittajat

  • Pauliina Remes

Avainsanat:

epikurolaisuus

Abstrakti

Vuonna 1634 ranskalainen ajattelija Pietro Gassendi sai valmiiksi kahdeksankirjaisen teoksensa De Vita et Moribus Epicuri. Gassendin teos oli apologia Epikurokselle, jota, Gassendin sanojen mukaan, oli kautta sen ajan, jolloin hyvä kirjallisuus oli ollut haudattuna, pidetty huonomaineisena henkilönä. Yksi Gassendin teoksen alaotsikoista 'Epikuros hyväksytään uudelleen filosofien joukkoon' kuvaa hyvin 1600-luvun tilannetta: humanistien vireä kiinnostus klassisiin teksteihin nosti uudelleen esille monia siihen asti tuntemattomampia tai epäsuosiota nauttineita antiikin ajattelijoita ja kirjailijoita. Epikurolaisuuden harrastukseen vaikutti erityisesti roomalaisen Lucretiuksen De rerum natura -teoksen suosio: vuosien 1563 ja 1631 välillä siitä ilmestyi 22 editiota.
Osasto
Artikkelit

Julkaistu

1997-02-01

Viittaaminen

Remes, P. (1997). Epikuroksen ystävyyden Puutarha. Tieteessä Tapahtuu, 15(2). Noudettu osoitteesta https://journal.fi/tt/article/view/58710