"Kantagermaanin suomalais-ugrilainen substraatti": perusteeton hypoteesi

Kirjoittajat

• Petri Kallio
• Jorma Koivulehto
• Asko Parpola

Avainsanat:

suomalais-ugrilaiset kielet

Abstrakti

Suomalais-ugrilainen Seura järjesti Lammilla 8. 11.10.1997 symposiumin Suomen väestön juuret Tvärminnessä 17. 19.1.1980 samasta aihepiiristä järjestetyn symposiumin jatkoksi. Tvärminnessä sai ensimmäistä kertaa yleistä kannatusta jatkuvuusteoria, jonka mukaan Suomessa on puhuttu suomea ja sen esimuotoja jo kauan ennen ajanlaskun alkua, todennäköisesti jo kivikaudesta lähtien. Sen jälkeen esitetty kielitieteellinen ja arkeologinen evidenssi on ainoastaan vahvistanut tätä teoriaa (vrt. esim. Christian Carpelanin kirjoitusta Hiidenkivessä 4/96 ja indoeurooppalaisten osalta Asko Parpolan kirjoitusta Tiede 2000:ssa4/96). Tämä tuli monissa puheenvuoroissa esille myös Lammilla. Kuitenkin Lammilla esitettiin myös eriäviä mielipiteitä. Turun yliopiston fonetiikan professori (nyk. emeritus) Kalevi Wiik on jo muutaman vuoden esitellyt hypoteesejä, joissa sekä uralilainen että indoeurooppalainen alkukoti ulottuivat jääkauden lopulla kapeina vyöhykkeinä aina Atlantilta Uralille saakka. Lammilla Wiik antoi ymmärtää, että poikkeavat käsitykset johtuvat erilaisista ajattelutavoista. Kirjoituksemme tarkoitus on osoittaa, että Wiikin väitteet eivät pidä paikkaansa.