Tukeeko pastoraalitutkinto papin kasvattajuutta ja opettajuutta?
— Kirkon kasvatusajatteluun perustuva osaaminen pastoraalitutkinnon tavoitteena 1970—2020
Abstrakti
Papin rooli seurakunnan kasvattajana ja opettajana on kaventunut. Työelämän tulevaisuus edellyttää kuitenkin näihin sisältyvien taitojen hallitsemista myös papin työssä, mistä syystä kirkon pastoraalitutkinnon tulisi tuottaa tähän valmiuksia. Tässä artikkelissa tarkastellaan, miten pastoraalitutkintoon kuuluva kasvatuksen pastoraali on kehittynyt ja millaista osaamista siinä on tavoiteltu 1970–2020. Tutkimusaineisto koostuu monipuolisesta pastoraalitutkinnon koulutusasiakirjojen joukosta. Kasvatuksen pastoraalin muutosta peilataan kirkon kasvatusajattelun muutokseen, jota on kuvattu tutkimuksen taustaluvussa.
Artikkelin keskeinen tulos oli, että kasvatusajatteluun perustuva osaaminen ei ole korostunut pastoraalitutkinnon sisällöissä 1970–2020. Teorialähtöinen sisällönanalyysi osoitti kuitenkin, että kasvatuksen pastoraalin tavoitteista on luettavissa kasvatusajatteluun perustuvaa osaamista, joskin varsin implisiittisesti. Kasvatuksen pastoraalin tavoitteet noudattivat kirkon kasvatusajattelun virtauksia, jotka puolestaan heijastivat kasvatustieteellistä tutkimusta.
Pastoraalitutkinnon historian perusteella ei voida väittää, että tutkinto olisi merkittävästi edistänyt papin opettajuuden ja kasvattajuuden kehittymistä. Papin ja uskonnonopettajan tehtävien yhtymäkohdat näyttävät lisääntyvän tulevaisuudessa. Tämän vuoksi opettajan profession tarkastelu voisi tarjota hyödyllisiä näkökulmia papin työn tulevaisuuden kehityssuuntien arviointiin.
