Työväkeä tavoittamassa

Maallikkosaarnaajat, Suomen evankelisluterilaisen kirkon saarnalupatutkinto ja sisälähetyksen kenttä 1800- ja 1900-lukujen taitteessa

Kirjoittajat

  • Matleena Sopanen Tampereen yliopisto

DOI:

https://doi.org/10.55286/vv.121588

Avainsanat:

maallikkosaarnaajat, kristillinen työväenliike, Suomen evankelis-luterilainen kirkko, sisälähetys

Abstrakti

Artikkelissani tutkin työväestöön kohdennettua sisälähetystyötä 1800- ja 1900-lukujen taitteen Suomessa. Modernisaation murroksessa evankelis-luterilaisen kirkon ympärille rakentunut perinteinen kristillinen tapakulttuuri alkoi hiljalleen murentua muun muassa teollistumisen, yhteiskunnan demokratisoitumisen sekä uusien hengellisten ja maallisten maailmankuvien ristipaineessa. Kirkko koki etenkin eriuskolaisten sekä nousevan työväenliikkeen pyrkivän horjuttamaan sen vakiintunutta asemaa. Vaikka työväestön vaatimukset elinolosuhteidensa ja oikeuksiensa parantamisesta herättivät papeissa jonkin verran vastakaikua, koki sielunpaimenien enemmistö kirkkoa ja papistoa kritisoivan sosialistisen työväenliikkeen olevan uhka yhteiskuntarauhalle. Tehostetun sisälähetyksen keinoin työväen toivottiin pysyvän kristinuskon ja kirkon vaikutuspiirissä. Tarkastelen sisälähetyksen kenttää maallikkosaarnaajien kautta. Artikkelissani keskiössä ovat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon saarnalupatutkinnon suorittamiseen pyrkineet miehet. Saarnaluvan saaneet maallikot työskentelivät sekä paikallisseurakuntien että kristillisen yhdistyskentän palveluksessa. Nopeasti muuttuvassa yhteiskunnassa myös maallikkosaarnaajien asema tuli uudenlaisen kiinnostuksen kohteeksi: niin yhdistykset kuin kirkkokin pyrkivät kasvavassa määrin hyödyntämään maallikoiden osaamista sisälähetystyössä. Samanaikaisesti epävakaat ajat ruokkivat tarvetta maallikkosaarnaajien heterogeenisen joukon tarkempaan valvontaan. Työväestöön kohdistuvan sisälähetyksen lisäksi tarkastelen artikkelissani myös maallikkosaarnaajan asemaa modernisoituvassa Suomessa.

Lähdeviitteet

Arkistolähteet

Kansallisarkisto, Helsinki

Lahden sotavankileirin arkisto (LSA)

Kasvatusosaston päiväkirjat (1918–1919), (Ad: 1–3)

Vapaussodan arkisto (VA)

Sotavankilaitoksen kasvatusosaston asiakirjat (1918–1918), (IIB: 191)

Kansallisarkisto, Hämeenlinna (KAH)

Porvoon tuomiokapitulin arkisto I (PTA)

Istuntopöytäkirjat (Ca)

Saarnalupa-anomukset (Ej 1:1)

Saapuneet asiakirjat (Eb)

Ilmoitukset saarnaluvan saaneista (Ed 7:1–2)

Kansallisarkisto, Mikkeli (KAM)

Viipurin hiippakunnan tuomiokapitulin arkisto (VTA)

Istuntopöytäkirjat (Ca)

Saapuneet diarioidut asiakirjat (Ea)

Kansallisarkisto, Oulu (KAO)

Oulun hiippakunnan tuomiokapitulin arkisto (OTA)

Pöytäkirjat, päätökset ja erokirjat (Ca)

Saapuneet kirjeet (Ea)

Kansallisarkisto, Turku (KAT)

Turun arkkihiippakunnan tuomiokapitulin arkisto (TTA)

Tuomiokapitulin pöytäkirjat (A I)

Anomuksia, joissa pyydetään venia concionandi -oikeutta (F I j: 1–3)

Oskari Vihantolan aineisto (OV), Oskari Vihantolan omaisten hallussa

Painetut lähteet

Kirkkolaki evankelis-lutherilaiselle seurakunnalle Suomen Suuriruhtinaanmaassa 1869–1908. Alkuperäiset säädökset Suomen Asetuskokoelmasta (2015), koonnut Markus Lång. Books on Demand, Helsinki.

Ohjeita maallikkotoimelle Porvoon hiippakunnan seurakunnissa: Porvoon tuomiokapitulin kiertokirjeitä (1900). WSOY, Porvoo.

Piispainkokousten pöytäkirjat: ajalta 17.5.1891–5.2.1909. (1936), koonnut E. Haahtela. Turku.

Porvoon hiippakunnan pappeinkokouspöytäkirjat (Pkpk Porvoo) 1907, 1912

Turun arkkihiippakunnan pappeinkokouspöytäkirjat (Pkpk Turku) 1907

Kirkolliskokouksen pöytäkirjat (Kkpk) 1903, 1908, 1913, 1918, 1923

Sanoma- ja aikakauslehdet

Aamulehti

Kansan Lehti

Opettajain lehti: kansanopetusta käsittelevä kuvallinen viikkolehti

Salmetar

Sanansaattaja

Suomen kirkon julkisia sanomia

Teologinen aikakauskirja

Työkansa

Uusimaa

Verkkolähteet

Suomen sotasurmat 1914–1922-tietokanta [Katsottu 3.4.2022]

Kirjallisuus

Ajo, Martti (2017): Punainen eskatologia: Jumalan valtakunta ja työväenliike Sigfrid Sireniuksen teologis-aatteellisessa ajattelussa ja kristillis-yhteiskunnallisessa

toiminnassa vuoteen 1924 asti. Kirkkohistorian väitöskirja. Helsingin yliopisto, teologinen tiedekunta.

Autio, Veli-Matti (1986): Opetusministeriön historia IV. Ensimmäisen tasavallan kulttuuripolitiikka 1917–1944. Opetusministeriö/Kirkollistoimituskunta, Helsinki.

Haapala, Pertti (2005): Suomalaisen työväestön pitkä ja lyhyt historia. Teoksessa Matti Hannikainen (toim.), Työväestön rajat. Väki voimakas 18. Työväestön historian ja perinteen tutkimuksen seura, Tampere, 9–24.

Hartikainen, Esko (2008): Kansa vai kaikkivaltias? Teoksessa Pertti Haapala (toim.), Kansa kaikkivaltias: suurlakko Suomessa 1905. Teos, Helsinki, 137–162.

Heikkilä, Markku (1979): Kirkollisen yhdistysaktiivisuuden leviäminen Suomessa: virallisen jäsenorganisaation kehitys 1900-luvun alusta toiseen maailmansotaan. Suomen kirkkohistoriallinen seura, Helsinki.

Huhta, Ilkka (toim.), (2009): Sisällissota 1918 ja kirkko. Suomen kirkkohistoriallinen seura, Helsinki.

Huhta, Ilkka & Malkavaara, Mikko (2005): Suomen kirkon sisälähetysseuran historia: vuodet 1940–2004. Kirkkopalvelut, Helsinki.

Huttunen, Niko (2010): Raamatullinen sota: Raamatun käyttö ja vaikutus vuoden 1918 sisällissodan tulkinnoissa. Suomen kirkkohistoriallinen seura, Helsinki.

Junkkaala, Timo (1986): Hannulan herätys. Tutkimus Lounais-Suomen lähetysherätyksestä 1894–1914. Suomen kirkkohistoriallinen seura, Helsinki.

Juva, Mikko (1960): Valtiokirkosta kansankirkoksi: Suomen kirkon vastaus kahdeksankymmentäluvun haasteeseen. WSOY, Porvoo/Helsinki.

Kansanaho, Erkki (1960): Sisälähetys ja diakonia Suomen kirkoissa 1800-luvulla. Suomen kirkon sisälähetysseura, Helsinki.

Kansanaho, Erkki (1964): Suomen kirkon sisälähetysseuran historia: Sortavalan aika 1905–1944. Suomen kirkon sisälähetysseura, Helsinki.

Kares, Olavi (1947): Heränneen kansan vaellus III. Suomen herännäisyyden elämää ja vaiheita noin v:sta 1880 v:een 1930. WSOY, Porvoo.

Kauppinen, Toimi (1983): Keskellämme eli profeetta. Herättäjä-yhdistys, Lapua.

Kemppainen, Mikko (2020): Sosialismin, uskonnon ja sukupuolen dynamiikkaa: 1900-luvun alun työväenliikkeen naiskirjailijat aatteen määrittelijöinä. Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, Helsinki.

Koivisto, Hanne (2012): Yksilö ja valta – oikeustapahtumaa kuvaavien lähteiden ristiinlukeminen. Teoksessa Asko Nivala & Rami Mähkä (toim.) Tulkinnan polkuja. Kulttuurihistorian tutkimusmenetelmiä. k&h -kustannus, Turku, 136–169.

Koskenniemi, Lauri (2008): Maallikkosaarna: evankelisen liikkeen voima. Arkki, Helsinki.

Koskenniemi, Lauri (1984): Suomen evankelinen liike 1896–1916. SLEY-kirjat, Helsinki.

Koskenniemi, Lauri (1967): Suomen evankelinen liike 1870–1895. SLEY, Helsinki.

Koskenniemi, Lauri (1964): Sanansaattajia: Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys kolportööritoimensa valossa 1873–1900. SLEY, Helsinki.

Larkio, Mauri (1967): Kirkon ja työväenliikkeen kohtaaminen Helsingissä: suurlakosta ensimmäisen maailmansodan syttymiseen. Suomen kirkkohistoriallinen

seura, Helsinki.

Markkola, Pirjo (2022): Working-Class Women Living Religion in Finland at the Turn of the Twentieth Century. Teoksessa Sari Katajala-Peltomaa & Raisa

Maria Toivo (eds.), Histories of Experience in the World of Lived Religion. Palgrave Macmillan, Cham, 219–245.

Markkola, Pirjo (2002a): Synti ja siveys: naiset, uskonto ja sosiaalinen työ Suomessa 1860–1920. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.

Markkola, Pirjo (2002b): Työväen uskonnolliset tunteet. Teoksessa Elina Katainen & Pirkko Kotila (toim.), Työväki ja tunteet. Väki Voimakas 15. Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, Tampere, 277–294.

Murtorinne, Eino (1995): Suomen kirkon historia. 4, Sortovuosista nykypäiviin: 1900–1990. WSOY, Porvoo.

Murtorinne, Eino (1992): Suomen kirkon historia. 3, Autonomian kausi 1809–1899. WSOY, Porvoo.

Mustakallio, Hannu (2022). Saarnalupatutkinnon suorittaminen Kuopion–Oulun hiippakunnassa vuosina 1911–1939. Suomen kirkkohistoriallisen seuran vuosikirja 2022. Suomen kirkkohistoriallinen seura, Helsinki. (Tulossa)

Mustakallio, Hannu (2019): Saarnalupatutkinnon suorittaminen Kuopion hiippakunnassa vuosina 1878–1910. Teoksessa Timo Kapanen & Nico Lamminporras

(toim.), Aatteiden ja herätysten virrassa: Jouko Talosen juhlakirja. Suomen kirkkohistoriallinen seura, Helsinki, 25–37.

Mustakallio, Hannu (1983): Säätypapista kansalaiseksi: papiston poliittis-yhteiskunnallinen rooli demokratisoitumisen murrosvaiheessa 1905–1907. Suomen

kirkkohistoriallinen seura, Helsinki.

Myllymäki, Hannu (2000): 50 päivää punavaltaa: pieni pala paikallistasoista tavallisen ihmisen historiaa. Omakustanne, Tampere.

Palmu, Heikki (1974): Antti Kaarne – kristitty sosialisti (1906–1918). Opinnäyte, Helsingin yliopisto, Teologinen tiedekunta, Suomen ja Skandinavian kirkkohistoria.

Pekkalainen, Tuulikki (2009): Punavankien kasvattajat. Teoksessa Ilkka Huhta (toim.), Sisällissota 1918 ja kirkko. Suomen kirkkohistoriallinen seura, Helsinki, 97–113.

Pöysä, Jyrki (2015): Lähiluvun tieto. Näkökulmia kirjoitetun muistelukerronnan tutkimukseen. Suomen Kansantietouden Tutkijain Seura, Joensuu.

Rajavuori, Anna (2017): Esityksen politiikka. Sosialistinen agitaatio keskisuomalaisella maaseudulla 1906–1908. Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, Helsinki.

Saarilahti, Toivo (1989): Lähetystyön läpimurto: Suomen lähetysseuran toiminta kotimaassa 1895–1913. Kirjaneliö, Helsinki.

Soikkanen, Hannu (1961): Sosialismin tulo Suomeen: ensimmäisiin yksikamarisen eduskunnan vaaleihin asti. WSOY, Porvoo.

Sopanen, Matleena (2018a): Maallikkosaarnaajan paikka: Suomen evankelisluterilaisen kirkon saarnaluvan saaneiden maallikoiden työala vuosina 1870-

Suomen kirkkohistoriallisen seuran vuosikirja 2018. Suomen kirkkohistoriallinen seura, Helsinki, 116–140.

Sopanen, Matleena (2018b): Kirkon hajottaja vai rakentaja? Suomen evankelis-luterilaisen kirkon saarnaluvan anojat ja maallikkosaarnaajan kriteerit 1870–1923. Lähde: historiatieteellinen aikakauskirja 15 (2018), 39–59.

Sopanen, Matleena (2021): Led by the Spirit and the Church: Finland’s Licensed Lutheran Lay Preachers, c. 1870–1923. Studies in Church History volume 57: Inspiration and Institution in Christian History, Cambridge University Press, 277–299.

Tala, Yrjö (2019): Papisto ja muuttoliike 1900-luvun alussa. Teoksessa Timo Kapanen & Nico Lamminporras (toim.), Aatteiden ja herätysten virrassa:

Jouko Talosen juhlakirja. Suomen kirkkohistoriallinen seura, Helsinki, 45–52.

Tiensuu, Kyllikki (2005): Porvoon hiippakunta 1870–1923: itärajalta Hämeen ja Uudenmaan hiippakunnaksi. Teoksessa Simo Heininen, Paavo Kortekangas, Esko Koskenvesa, Jaakko Ripatti & Kyllikki Tiensuu, Viipurin, Porvoon, Tampereen hiippakunnan historia 1554–2004. Edita, Helsinki, 217–355.

Veikkola, Juhani (1980): Nuorkirkollisen suuntauksen muotoutuminen Suomen kirkossa suurlakosta 1905 ensimmäisiin kirkkopäiviin 1918. Suomen kirkkohistoriallinen seura, Helsinki.

Wetterstrand, Tuija (2019): Hennalan helvetti: kasvatustyötä Hennalan kasarmeissa 1918. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.

Tiedostolataukset

Julkaistu

2022-09-09

Numero

Osasto

Artikkelit