Tapaus Haataja ja miehen moraalinen mitta

Miesoppilaiden ja opettajien konfliktit opettajaseminaareissa 1920- ja 1930-luvuilla

Kirjoittajat

• Anna-Kaisa Ylikotila Jyväskylän yliopisto

DOI:

https://doi.org/10.55286/vv.121609

Avainsanat:

siveys, siveettömyys, opettajat

Abstrakti

Anna-Kaisa Ylikotila kertoo omassa artikkelissaan, miten Jyväskylän seminaarissa yli sata miesoppilasta nostivat vuonna
1925 kanteen seminaariopettaja Heikki Haatajaa vastaan. Kanteessa Haatajaa syytettiin opettajalle sopimattomasta toiminnasta ja jopa sukupuolisen ahdistelun kaltaisesta siveettömyydestä. Tapausta tarkastellaan yhdessä kahden muun konfliktin kanssa, jotka sattuivat Uudenkaarlepyyn ja Sortavalan seminaareissa 1930-luvun aikana. Ylikotila on tutkinut, miten konfliktit pyrittiin seminaareissa käsittelemään. Hän pohtii myös, miten tilanteisiin heijastuivat seminaarioppilaiden ja opettajien keskenään erilaiset käsitykset miehelle sopivasta toiminnasta sekä sen suhteesta luokkaan, siveyteen ja moraaliin.

Lähdeviitteet

Arkistolähteet

Kansallisarkisto, Jyväskylä (KaJy)

Jyväskylän seminaarin arkisto

Kouluhallitukselta saapuneet kirjeet 1917–1921

Kouluhallitukselta saapuneet kirjeet 1922–25

Kouluhallitukselle lähetetyt kirjeet 1922–1925

Nimikirja III 1903–1929

Opettajakokousten pöytäkirjat 1919–1924

Opettajakokousten pöytäkirjat 1924–1928

Seminaarin johtajien neuvottelukokouksen keskustelunaiheet 1931

Kansallisarkisto, Mikkeli (KaMi)

Sortavalan seminaarin arkisto

Opettajakokousten pöytäkirjat 1934–1943

Kansallisarkisto, Vaasa (KaVa)

Nykarleby seminariums arkivet

Lärarkollegiets protokoll 1929–34

Matrikkelit

Härkönen, Iivo, Pankakoski, K.H. & Seppä, Väinö (1940): Sortavalan seminaari

–1940. Helsinki, Valistus.

Mikkola, J.M., Leinonen, Artturi & Rekola, Sulo (1937): Jyväskylän seminaari

–1937: Muistojulkaisu. Valistus, Helsinki.

Lait ja asetukset

Opetus- ja työkaava seminaarien oppilaille 1866, Suomen Asetuskokoelma vuodelta

Seminaariasetus 1866, Suomen Asetuskokoelma vuodelta 1866.

Sanomalehdet

Aamulehti, 1925.

Keskisuomalainen, 1925.

Sisä-Suomi, 1925.

Työn Voima, 1925.

Kirjallisuus

Aapola, Sinikka & Kaarninen, Mervi (2003): Nuoruuden vuosisata – Suomalaisen nuorison historia. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.

Blackbourn, David & Eley, Geoff (1984): The Peculiarities of German History: Bourgeois Society and Politics in Nineteenth-century Germany. Oxford University Press, Oxford.

Bourdieu, Pierre (1973): Cultural Reproduction and Social Reproduction. Teoksessa R. K. Brown (toim.), Knowledge, Education, and Cultural Change: Papers in the Sociology of Education. Tavistock, London, 72–114.

Connell, R. W. (1995): Masculinities. University of California Press, Berkeley.

Eiskonen, Satu (2000): Arkea ja juhlaa Jyväskylän seminaarissa: Elämä 1800-luvun laitosyhteisössä. Jyväskylän yliopisto, Jyväskylä.

Elomaa, Hanna (1997): Porvarillista rakkautta – Oskar ja Mili Hultmanin tarina (1886–1892). Otava, Helsinki.

Ervasti, Antti (2013): Poikien talo. Teoksesa Arto Jokinen (toim.), Mieskysymys – Miesliike, -työ, -tutkimus ja tasa-arvopolitiikka. Tampereen yliopisto, Tampere, 152–156.

Giddens, Anthony (1984): The Constitution of Society: Outline of the Theory of Structuration. Polity Press, Cambridge.

Gordon, Tuula (2005): Toimijuuden käsitteen dilemmoja. Teoksessa Anneli Meurman-Solin & Ilkka Pyysiäinen (toim.), Ihmistieteet tänään. Gaudeamus, Helsinki, 114–129.

Haikari, Janne & Kotilainen, Sofia (2016): Opettajuuden mallia: Jyväskylän normaalikoulu 1864–2015. Jyväskylän Normaalikoulu, Jyväskylä.

Halila, Aimo (1963): Jyväskylän seminaarin historia. WSOY, Porvoo.

Häggman, Kai (1994): Perheen vuosisata. Perheen ihanne ja sivistyneistön elämäntapa 1800-luvun Suomessa. Suomen Historiallinen Seura, Helsinki.

Ilmolahti, Oona (2017): Eheys ja ennakkoluulo: Työväenyhteisön ja kansakoulunopettajiston jännitteinen suhde Helsingissä sisällissodasta 1930-luvulle. Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, Helsinki.

Jalava, Marja (1997): “Kokonainen elämä on ihmisen pyhin oikeus”. Rolf Lagerborgin seksuaaliradikalismi ja ylempien yhteiskuntaryhmien keskinäiset esiaviolliset suhteet 1900-luvun alun Suomessa. Helsingin yliopisto, Helsinki.

Jalava, Marja (2011): Siveellisyydestä sukupuolisiveyteen – Th. Reinin eettinen ajattelu siveellisyyskäsitteen murroksessa. Teoksessa Tuija Pulkkinen & Antu Sorainen (toim.), Siveellisyydestä seksuaalisuuteen – Poliittisen käsitteen historia. Historiallinen Arkisto, Helsinki, 83–104.

Kaarninen, Mervi (1995): Nykyajan tytöt: Koulutus, luokka ja sukupuoli 1920- ja 1930-luvun Suomessa. Suomen Historiallinen Seura, Helsinki.

Kaarninen, Mervi (2010): Nuorisokulttuurin läpimurto. Teoksessa Kai Häggman (toim.), Suomalaisen arjen suuri tarina. WSOY, Helsinki, 168–185.

Kaarninen, Mervi (2014): Suomen kansa opin tiellä. Teoksessa Petri Karonen & Antti Räihä (toim.), Kansallisten instituutioiden muodostuminen. Suomalainen historiakuva Oma maa kirjasarjassa 1900–1960. Suomalaisen Kirjallisuuden

Seura, Helsinki, 211–299.

Kalela, Jorma (2000): Historiantutkimus ja historia. Helsinki, Gaudeamus.

Kalela, Jorma (2017): Historian rakentaminen eettisenä hankkeena. Teoksessa Anu Koskivirta, Jari Eilola & Satu Lidman, (toim.), Historiantutkimuksen etiikka. Gaudeamus, Helsinki, 11–25.

Kiser, Edward (1999): Comparing Varieties of Agency Theory in Economics, Political Science, and Sociology: An Illustration from State Policy Implementation. Sociological Theory 17 (2), 127–153.

Kivimäki, Ville (2015): Murtuneet mielet: Taistelu suomalaissotilaiden hermoista 1939–45. WSOY, Helsinki.

Känkänen, Päivi (2012): Lastensuojelun sosiaalityön historiaa Suomessa 1800- luvun lopulta 1990-luvulle. Itä-Suomen Yliopisto, Joensuu.

Lamberg, Marko (2004): Nuoruus ja toivo: Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta 1934–2003. Jyväskylän yliopisto, Jyväskylä.

Launonen, Leevi (2000): Eettinen kasvatusajattelu suomalaisen koulun pedagogisissa teksteissä 1860-luvulta 1990-luvulle. Jyväskylän yliopisto, Jyväskylä.

Lindström, Aslak (2001): Tie oppivelvollisuuden säätämiseen. Teoksessa Martti T. Kuikka (toim.), Koko kansan koulu – 80 vuotta oppivelvollisuutta. Suomen Kouluhistoriallinen Seura, Helsinki, 15–100.

Lintunen, Tiina (2017): Punaisten naisten tiet. Otava, Helsinki.

Lönngvist, Bo (2009): Rituaali ja perinne. Teoksessa Piia Einonen, Petri Karonen & Toivo Nygård (toim.), Jyväskylän yliopiston historia: Osa 1, Seminaarin ja kasvatusopillisen korkeakoulun aika 1863–1966. Jyväskylän yliopisto, Jyväskylä, 225–253.

Mangan, J. A. (2012): Manufactured Masculinity – Making Imperial Manliness, Morality and Militarism. Routledge, New York.

Markkola, Pirjo (1994): Työläiskodin synty: Tamperelaiset työläisperheet ja yhteiskunnallinen kysymys 1870-luvulta 1910-luvulle. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.

Markkola, Pirjo (2014): Moraalin miehet: Mitä prostituution sääntely kertoo mieheydestä? Teoksessa Pirjo Markkola, Ann-Catrin Östman & Marko Lamberg (toim.), Näkymätön sukupuoli – Mieheyden pitkä historia. Vastapaino, Tampere, 134–158.

Mort, Frank (2002): Dangerous Sexualities: Medico-moral Politics in England since 1830. Taylor & Francis, London.

Mosse, George L. (1996): The Image of Man: The Creation of Modern Masculinity. Oxford University Press, New York.

Nikander, Esko (1998): Kansalaisuus velvoittaa. Maaseudun kansakoulujen piiritarkastajat Suomen kansallisen sovun rakentajina vuosina 1921–1939. Tampereen yliopisto, Tampere.

Nyholm, Bertel (1999): ”Vår uppgift är den högsta i lifvet...” Studier i den finlandssvenska folkskollärarkåren 1871–1971 ur pedagogikhistorisk och utbildningssociologisk synvinkel. Åbo Akademi, Åbo.

Ojakangas, Mika (1997): Lapsuus ja auktoriteetti: pedagogisen vallan historia Snellmanista Koskiniemeen. Helsingin yliopisto, Helsinki.

Ojala, Hanna, Palmu, Tarja & Saarinen, Jaana (2014): Paikalla pysyvää ja liikkeellä olevaa – Feministisiä avauksia toimijuuteen ja sukupuoleen. Teoksessa Hanna Ojala, Tarja Palmu & Jaana Saarinen (toim.), Sukupuoli ja toimijuus

koulutuksessa. Vastapaino, Tampere, 13–38.

Paksuniemi, Merja (2009): Tornion alakansakouluopettajaseminaarin opettajakuva lukuvuosina 1921–1945 rajautuen oppilasvalintoihin, oppikirjoihin ja oheistoimintaan. Acta Universitas Lapponiensis, Rovaniemi.

Prokkola, Susanna (2001): ”Kynttilätehtaan tytöt”: Kansakoulunopettajien kasvattaminen ja naiskasvatuksen tavoitteet Jyväskylän seminaarissa. Jyväskylän yliopisto, Jyväskylä.

Pulkkinen, Tuija & Sorainen, Antu (2011): Johdanto. Teoksessa Tuija Pulkkinen & Antu Sorainen (toim.), Siveellisyydestä seksuaalisuuteen – Poliittisen käsitteen historia. Historiallinen Arkisto, Helsinki, 13–35.

Pulma, Panu & Turpeinen, Oiva (1987): Suomen lastensuojelu historiaa. Lastensuojelun Keskusliitto, Helsinki.

Puranen, Karoliina (2015): Kiltit tytöt, vilkkaat pojat? Sukupuoli ja koulukuri 1800–1900lukujen vaihteen oppikouluissa. Jyväskylän yliopisto, Jyväskylä.

Rantala, Jukka (2010): Suomalaisen opettajan poliittinen orientaatio. Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, Helsinki.

Rinne, Risto (1986): Kansanopettaja mallikansalaisena: Opettajuuden laajeneminen ja opettajuuteen rekrytoimismekanismit Suomessa 1851–1986 virallisen kuvausaineiston ilmaisemana. Turun yliopisto, Turku.

Ruuskanen, Karoliina (2015): Koulukuri osana oppikoulunopettajan kasvatustyötä: Oppilaiden rankaiseminen Kuopion tyttölyseossa 1963–1973. Jyväskylän yliopisto, Jyväskylä.

Sironen, Esa (1997): Seminaarirettelöitä. Teoksessa Leena Eräsaari & Eeva Jokinen (toim.), Ruumiin siteet: Kirjoituksia eroista, järjestyksistä ja sukupuolesta. Vastapaino, Helsinki, 219–231.

Stark, Laura (2001): The Limits of Patriarchy: How Female Networks of Pilfering and Gossip Sparked the First Debates on Rural Gender Rights in the 19th-century Finnish-language Press. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.

Stålström, Olli (1995): Homoseksuaalisuuden sairausleiman synty ja sen psykoanalyyttiset tulkinnat. Teoksessa Timo Joutsivuo & Heikki Mikkeli (toim.), Terveyden lähteillä: Länsimaisten terveyskäsitysten kulttuurihistoriaa. Suomen

Historiallinen Seura, Helsinki, 373–401.

Säntti, Janne (2007): Pellon pientareelta akateemisiin sfääreihin – opettajuuden rakentuminen ja muuttuminen sotienjälkeisessä Suomessa opettajien omaelämäkertojen valossa. Suomen Kasvatustieteellinen Seura, Helsinki.

Tikka, Marko (2006): Valkoisen hämärän maa? Suojeluskuntalaiset, virkavalta ja kansa 1918–1921. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.

Toropainen, Veli-Pekka (2016): Päättäväiset porvarskat: Turun johtavan porvariston naisten toimijuus vuosina 1623–1670. Turun yliopisto, Turku.

Tähtinen, Juhani (2011): Moraali ja terveys kansalais- ja koulukasvatuksen polttopisteessä. Teoksessa Anja Heikkinen & Pirkko Leino-Kaukiainen (toim.),

Valistus ja koulunpenkki. Kasvatus ja koulutus 1860-luvulta 1960-luvulle. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki, 184–216.

Uimonen, Minna (2011): Lihan viekkaus, tavan mahti ja harkinnan vapaus – Hanna Ongelin ja siveellisyyden kontekstit 1800-luvun lopun suomalaiskeskusteluissa. Teoksessa Tuija Pulkkinen & Antu Sorainen (toim.), Siveellisyydestä seksuaalisuuteen – Poliittisen käsitteen historia. Historiallinen Arkisto, Helsinki, 105–130.

Vainio-Korhonen, Kirsi (2018): Musta-Maija ja Kirppu-Kaisa. Seksityöläiset 1800-luvun alun Suomessa. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.

Valtonen, Heli (2004): Minäkuvat, arvot ja mentaliteetit: tutkimus 1900-luvun alussa syntyneiden toimihenkilönaisten omaelämäkerroista. Jyväskylän yliopisto, Jyväskylä.

Valtonen, Heli (2009): Seminaariyhteisö opettajien kouluttajana. Teoksessa Piia Einonen, Petri Karonen & Toivo Nygård (toim.), Jyväskylän yliopiston historia: Osa 1, Seminaarin ja kasvatusopillisen korkeakoulun aika 1863–1966. Jyväskylän yliopisto, Jyväskylä, 19–109.

Vuorikoski, Marjo (2003): Valta ja sukupuoli opettajaksi opiskelevien koulumuistoissa. Teoksessa Marjo Vuorikoski, Sirpa Törmä & Sinikka Viskari (toim.), Opettajan vaiettu valta. Vastapaino, Tampere, 132–146.

Välimaa, Jussi (2018): Opintiellä oppineita. Suomalainen korkeakoulutus keskiajalta 2000-luvulle. Jyväskylän yliopisto, Jyväskylä.

Ylikotila, Anna-Kaisa (2021): Mallikansalaisen säröilevä ihanne: Sopivuuden ja sopimattomuuden määrittely kansakouluopettajankoulutuksessa 1920–1945. Jyväskylän yliopisto, Jyväskylä.