Johdanto
Neuvostoliiton tutkimuksen vuosikymmenet
DOI:
https://doi.org/10.55286/vv.147674Avainsanat:
Neuvostoliitto, historiografiaAbstrakti
Johdantoartikkeli esittelee teoksen sisällön ja tarkastelee Neuvostoliiton tutkimuksen vuosikymmeniä Suomessa ja kansainvälisesti.
Lähdeviitteet
Viitteet
Vehviläinen, Olli (1990): Lukijalle. Väki Voimakas 4. Työväen historian ja
perinteen tutkimuksen seuran vuosikirja, s. 7.
Saarela, Tauno (1998): Saatteeksi. Väki Voimakas 11. Työväen historian ja
perinteen tutkimuksen seuran vuosikirja, s. 5.
Mazour, Anatole G., ”Modern Russian Historiography”, Journal of Modern
History, Vol. 9, No. 2, 1937, 169–202.
Kuhlberg, Svante, ”Länsimainen Neuvostoliiton-tutkimus”, Katse Neu-
vostoliittoon. Neuvostoliiton-tutkimus sekä Suomen ja Neuvostoliiton väli-
siä yhteistyön muotoja. Toim. Svante Kuhlberg. (Helsinki: Tammi, 1967),
–27.
Hughes, Michael, ”Bernard Pares, Russian Studies and The Promotion of
Anglo-Russian Friendship, 1907–1914”, The Slavonic and East European
Review, Vol. 78, No. 3, 2000, 510–535.
Engerman, David C., Know Your Enemy. The Rise and Fall of America’s Soviet
Experts (Oxford: Oxford University Press, 2009); Kuhlberg, 1967, 11–27.
Engerman, 2009, 1.
Cohen, Stephen F., Rethinking the Soviet Experience. Politics and History
Since 1917. (New York: Oxford University Press, 1985), 3–4.
Engerman, 2009, 4.
Cohen, 1985, 4–5.
Engerman, 2009, 5.
Cohen, 1985, 6–7.
Engerman, 2009, 7; 8.
Cohen, Stephen, ”Russian Studies without Russia”, Post-Soviet Affairs, Vol.
, No. 1, 1999, 37–55.
Engerman, 2009, 333.
Engerman, 2009, 333–335.
Juntunen 1986, 115–116.
Venäjän, Neuvostoliiton ja Itä-Euroopan tutkimuksen työryhmän muistio
, 2–3.
Pernaa, 2002, passim.; Kinnunen 1998, 277–278; Luukkanen 2009, 29.
Kinnunen 1998, 304–306; Korpio 2011, 45–47.
Pernaa 2002, 117–118; Luukkanen 2009, 30; Korpio 2011, 68–69.
O. J. ”Suomalais-neuvostoliittolainen historiantutkijoiden seminaari”, HAik
/1969, 84.
Klinge 1998, 22–23; Korpio 2011, 27.
Osmo Jussila, ”Tutkijoita, opettajia, laitoksia. Seminaari Moskovassa”, HAik
/1969, 302–303; Klinge 1998, 15.
Klinge 1998, 19.
Rentola 2019, 139–141.
Korpio 2011, 28, 30.
Korpio 2011, 45–47, 52; sähköpostikeskustelu Timo Vihavaisen kanssa
4.2024.
Jussila 2007, 14.
Korpio 2011, 27–28, 30, 35–36, 69.
Korpio 2011, 41–43.
Klinge 1998, 43.
Sähköpostikeskustelu Timo Vihavaisen kanssa 3.4.2024.
Björn 2022, 38–39; 63–64; 74–75.
Björn 2022, 169.
Björn 2022, 102–103; 109–110; 112; 130.
Björn 2022, 130–131; 178.
Korpio 2011, 71–75; 79.
Korpio 2011, 80.
Timo Vihavainen ”Suomettuminen on kansallamme geeneissä. Martti Val-
kosen mielestä Venäjän asioita peitellään ja kaunistellaan Suomessa yhä”,
Helsingin Sanomat 16.12.1998.
Arto Luukkanen ”Idäntutkimuksen käenpoika”, Helsingin Sanomat 1.5.1997.
Korpio 2011, 81.
Korpio 2011, 84.
Neuvostoliiton historiaa eri näkökulmista tutkineet mm. Keijo Korho-
nen, Tuomo Polvinen, Osmo Jussila, Timo Vihavainen, Antti Kujala, Eino
Ketola, Osmo Hyytiä, Kimmo Rentola, Tauno Saarela, Sari Autio-Sarasmo,
Markku Kangaspuro, Mikko Ylikangas, Erkki Vettenniemi, Jukka Gronow,
Jukka Renkama, Arto Luukkanen, Simo Mikkonen, Meri Herrala, Elina
Viljanen, Aappo Kähönen, Suvi Kansikas, Saara Matala, Iina Kohonen, Pia
Koivunen, Ira Jänis-Isokangas, Mila Oiva, Aleksi Mainio ja Silja Pitkänen.
Björn 2022, 175.
Korpio 2011, 27.
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Venäjän ja Itä-Euroopan instituutista
Instituutista säätiöksi; Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin säätiöittämistä
valmistelevan työryhmän loppuraportti.
Korpio 2011, 46.
Sähköpostikeskustelu Aleksanteri-instituutin varajohtaja Sari Autio-Saras-
mon kanssa 28.11.2023 sekä 6.3.2024.
Sähköpostikeskustelu Karjalan tutkimuslaitoksen johtaja Petri Kahilan
kanssa 6.3.2024.
Korpio 2011, 38–39.
Luukkanen 2009, 31.
Kähönen 2011.
Lähteet ja kirjallisuus
Painetut lähteet
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Venäjän ja Itä-Euroopan instituutista
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Documents/
he_44+1992.pdf (luettu 3.4.2024).
Instituutista säätiöksi; Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin säätiöittämistä val-
mistelevan työryhmän loppuraportti. Opetus- ja kulttuuriministeriön työ-
ryhmämuistioita ja selvityksiä 2012:23 https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/
bitstream/handle/10024/75354/tr23.pdf?sequence=1&isAllowed=y (luettu
4.2024).
Lehdistö
Luukkanen, Arto (1997): Idäntutkimuksen käenpoika. Helsingin Sanomat
5.1997.
Vihavainen, Timo (1998): Suomettuminen on kansallamme geeneissä. Martti
Valkosen mielestä Venäjän asioita peitellään ja kaunistellaan Suomessa yhä.
Helsingin Sanomat 16.12.1998.
Sähköpostikeskustelut
Aleksanteri-instituutin varajohtaja Sari Autio-Sarasmo 28.11.2023 ja 6.3.2024.
Karjalan tutkimuslaitoksen johtaja Petri Kahila 6.3.2024.
Venäjän historian professori emeritus Timo Vihavainen 3.4.2024.
Tutkimuskirjallisuus
Anderson, Benedict (2020): Kuvitellut yhteisöt. Vastapaino, Tampere.
Björn, Ismo (2022): Viisikymmentä vuotta Karjalan tutkimus(laitos)ta. Itä-
Suomen yliopisto, Joensuu.
Cohen, Stephen F. (1985): Rethinking the Soviet Experience. Politics and History
Since 1917. Oxford University Press, New York.
Cohen, Stephen (1999): Russian Studies without Russia. Post-Soviet Affairs vol.
no. 1, 37–55.
Engerman, David C. (2009): Know Your Enemy. The Rise and Fall of American
America’s Soviet Experts. Oxford University Press, Oxford.
Fitzpatrick, Sheila (2000): Russia’s Twentieth Century in History and Historiog-
raphy. Australian Journal of Politics and History vol. 46 no. 3, 378–387.
Hughes, Michael (2000): Bernard Pares, Russian Studies and The Promotion
of Anglo-Russian Friendship, 1907–1914. The Slavonic and East European
Review vol. 78 no. 3, 510–535.
Juntunen, Alpo (1986): Suomalaiset Venäjän historian yleisesitykset. Teoksessa
Historiallinen Arkisto 89. Suomen historiallinen seura. Helsinki, 83–116.
Jussila, Osmo (1969): Suomalais-neuvostoliittolainen historiantutkijoiden
seminaari. Historiallinen Aikakauskirja 1/1969.
Jussila, Osmo (1969): Tutkijoita, opettajia, laitoksia. Seminaari Moskovassa.
Historiallinen Aikakauskirja 4/1969.
Kinnunen, Kaisa (1998): Suomi-Neuvostoliitto-seuran historia 1944–1974.
Suomi-Venäjä-seura, Helsinki.
Klinge, Matti (1998): Osmo Jussila omassa ajassaan. Teoksessa Jorma Selovuori
(toim.) …vaikka voissa paistais? Venäjän rooli Suomessa. Osmo Jussilan juh-
lakirja. WSOY, Porvoo.
Korpio, Tiina (2011): Ongelmallinen idäntutkimus? Suomalaisen Venäjä-tutki-
muksen instituutioiden historiaa toisen maailmansodan jälkeen. Pro gradu
-tutkielma. Turun yliopisto.
Kähönen, Aappo (2001) Valoa Moskovan arkistoihin. Ennen ja nyt / His-
torian tietosanomat, Vol 1 Nro 3. https://journal.fi/ennenjanyt/article/
view/108107.
Levin, Moshe (2005): The Soviet Century. Verso, London.
Luukkanen, Arto (2009): Muutosten Venäjä. Venäjän historia 862–2009. Edita,
Helsinki.
Mazour, Anatole G. (1937): ”Modern Russian Historiography. Journal of Modern
History vol. 9 no. 2, 169–202.
Pernaa, Ville (2002): Tehtävänä Neuvostoliitto: Opetusministeriön Neuvosto-
liittoinstituutin roolit suomalaisessa politiikassa 1944–1992. Venäjän ja Itä-
Euroopan instituutti, Helsinki.
Rentola, Kimmo (2019): Osmo Jussilan muistokirjoitus. Academia Scientiarum
Fennica, 139–141. https://www.acadsci.fi/vk/2019/muisto_jussila.pdf (luettu
4.2024).
