Suomalaiset Stalinin vainoissa
Kriittinen katsaus kuoleman kirjanpitoon
DOI:
https://doi.org/10.55286/vv.147676Avainsanat:
Neuvostoliitto, suuri terrori, suomalaiset Neuvostoliitossa, Kansallisarkisto, kuolemantuomioAbstrakti
Josif Stalinin 1930-luvun puolivälin Neuvostoliitossa eli karkeasti
ottaen 30 000 suomalaista. Keitä he olivat? Ja mitä heille tapahtui
Stalinin suuren terrorin vuosina 1937–1938? Aiheesta on kirjoi-
tettu runsaasti, mutta arviot suomalaisuhrien määrästä vaihtele-
vat muutamasta tuhannesta miltei 40 000:een. Miksi luvut eroa-
vat niin hämmentävän paljon? Mitä uusin tutkimustieto kertoo
suomalaisten tuomittujen määristä? Artikkeli nojaa vahvasti
”Suomalaiset Venäjällä 1917–1964” -tutkimushankkeen
tietoihin. Kansallisarkistolla toimivassa hankkeessa on käyty use-
aan kertaan läpi kaikki ne Suomen kansalaiset ja entiset kansalai-
set, joiden tiedetään saaneen tuomion suuren terrorin vuosina.
Lähdeviitteet
Viitteet
Takala 2021, 19.
”Suomalaiset Venäjällä 1917–1964” -tutkimushanke käynnistyi Kansallis-
arkistossa syksyllä 2020. Eri yliopistoissa vaikuttavista tutkijoista ja asian-
tuntijoista koottu tutkimusryhmä jatkaa työtään vuoden 2025 lopulle asti.
Lopputuloksena syntyy interaktiivinen tietokanta sekä kirjoja ja tieteellisiä
artikkeleita Neuvostoliitossa eläneistä ja kuolleista suomalaisista. Tutki-
mushankkeen ”Kohtalona Neuvostoliitto” -tietokanta valmistuu Kansallis-
arkiston ylläpitoon. Tietokanta ja sen osana myös suuri osa tässä artikke-
lissa käytetyistä tiedoista julkistetaan 7. kesäkuuta 2024. Lisää artikkelissa
hyödynnettyjä taulukkopohjaisia tutkimustietoja julkistetaan syksyllä 2024
sekä keväällä ja syksyllä 2025.
Katso esimerkiksi: Länsi-Suomi 27.7.2023, Stalinin vainoissa murhattiin pit-
kälti etnisyyden perusteella jopa 25 000 suomalaista, jotka halusivat raken-
taa omanlaisensa kommunistisen ihannevaltion Karjalaan; Helsingin Sano-
mat 27.1.2020, Stalinin vainoissa kuoli suomalaisia kuin talvisodassa, mutta
uhreja on tutkittu vähän.
Katso suomalainen-käsitteestä ja sen liukuvuudesta: Engman 2004, 21–32.
Kansallisarkisto (KA), tutkimushankkeen arkisto (THA), tietokannan läh-
dematrikkelit (TLM), suuressa terrorissa tuomitut Suomen kansalaiset ja
entiset kansalaiset. ”Suomalaiset Venäjällä/Neuvostoliitossa 1917–1964”
-tutkimushankkeen arkistoa säilytetään Kansallisarkistossa. Yleisölle se
avataan keväällä 2026 sen jälkeen, kun tutkimushanke on lopettanut toi-
mintansa.
KA, THA, TLM, suuressa terrorissa tuomitut inkeriläiset. Tutkimushank-
keessa on käyty läpi tiedossa olevat inkerinsuomalaisten tuomiot: niistä
nähdään, että suuressa terrorissa tuomittiin ainakin 3 800 inkeriläistä, joista
miltei 3000 korkeimpaan.
Katso esimerkiksi: Suomen Kuvalehti 8.9.2023, Suomessa tunnetaan holo-
kausti, muttei Stalinin vainoissa surmattujen suomalaisten kohtaloita, tut-
kija sanoo; Ilta-Sanomat 17.1.2023, Stalinin vainojen tutkijoita harmittaa.
Kiinnostava aineisto jäi saamatta Venäjän hyökkäyssodan vuoksi.
Katso suuren terrorin hierarkkisuudesta esimerkiksi: Hlevnjuk 2020.
Rautkallio 1995, 9–11, passim.
Reuter 2023, 234–237, passim. Katso Reuterin työn kritiikistä tarkemmin:
Savolainen 2024, 113–117.
Katso esimerkiksi: Lappalainen 2019, passim; Haikara 2023, passim.
Takala 2001, 208–209.
Kansan arkisto (KArk), Aimo Ruususen arkisto, Ruususen tekemä 3
-sivuinen matrikkeli Neuvostoliiton suomalaisista, päivitetty 28.2.2024;
Ruusunen 2020, passim; Ruusunen 2022, passim; Lahti-Argutina 2002, pas-
sim; Gildi & Braudze 2010, passim. Katso Memorialin toiminnasta ja tieto-
kannoista: https://ru.openlist.wiki.
KA, Etsivä Keskuspoliisi-Valtiollinen Poliisi (EK-Valpo); KA, RGASPI,
fondi 516 Suomen Kommunistinen Puolue (SKP).
KA, THA, arkistokopiot, SBU:n arkisto, kopioitu NKVD-suomalaisaineisto;
KA, THA, arkistokopiot, Georgian sisäasiainministeriön arkisto, kopioitu
NKVD-suomalaisaineisto; KA, THA, arkistokopiot, Kazakstanin syyttäjävi-
raston arkisto, kopioitu NKVD-suomalaisaineisto.
KA, THA, kansalaiskirjeet, tutkimushankkeelle saapuneet päälle 2000 kir-
jettä; Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS) arkisto, Stalinin vainojen
muistot -keräyshankkeen aineisto.
Engman 2004, passim.
KA, THA, TLM, SKP:n suuren kortiston tiedot; Engman 2004, 30–32, 569.
KA, THA, TLM, Omskin, Tomskin ja Tjumenin alueilla tuomitut; THA,
TLM, Neuvostoliiton eri alueilla tuomitut. Katso siperiansuomalaisista:
Engman 2005, 331–352; Saressalo 2010, 125–127.
Noin 1100 Muurmannin legioonalaista palasi vuonna 1919 Suomeen. Pää-
osa palaajista oli rivimiehiä. THA, TLM, Muurmannin legioonalaiset. Katso
taustaksi myös esimerkiksi: Engman 2005, 299–315; Nevakivi 1970, passim;
Saressalo 2010, 189–191.
Yhdellä mahtikäskyllä Muurmannin alueelta siirrettiin pois ainakin 1 300
suomalaista. THA, TLM, Muurmannilta vuonna 1940 karkotetut suomalai-
set; Engman 2005, 315–316.
Engman 2005, 317–323.
Engman 2005, 317–330.
Vuoden 1897 väestönlaskennan mukaan Siperian rannikolla asui 176 suo-
menkielistä, 71 ruotsinkielistä ja 177 Suomessa syntynyttä asukasta. Eng-
man 2005, 370–386; Šeptšugov 2015, passim; Peltoniemi 1985, passim.
KA, THA, TLM, Kellomäen tutkijatoimiston tiedot palaavista suomalaisista;
KA, THA, TLM, SKP:n suuren kortiston tiedot; Engman 2004, 569–573;
Engman 2005, 387–391; Lackman 2017, 77–79.
KA, THA, TLM, SKP:n suuren kortiston tiedot; Salomaa 2018, passim; Läh-
teenmäki 2022, 57–73; Saarela 1996, 27–48.
Katso esimerkiksi: Takala 2021, 188–226; Rentola 1994, 23–53; Rentola
, 10–11; Kangaspuro 2000, passim; Vihavainen 1998, 112–113; Kamp-
pinen 2019, passim.
Rentola 1994, 54–60; Eero Elfvengren & Einar Laidinen 2012, 220–224.
Takala 2021, 188–253.
Katso käskystä ja sitä seuranneista käskyistä: Lubjanka, Stalin i glanoje
upravlenije gosbezopasnosti NKVD 1937–1938, 273–281, 607–615, passim.
”Troikkia” eli kolmikoita oli muodostettu jo vuonna 1935 tasavaltoihin,
alueille ja aluepiireihin, joissa ne hoitivat tuomioita hyvin itsenäisesti.
Troikkaan kuului paikallisen kommunistisen puolueen sihteeri, NKVD:n
hallinnon päällikkö ja ylisyyttäjä. Kaikki troikkien käsittelemät jutut lähe-
tettiin Moskovaan, jossa ne alistettiin sisäasiain kansankomissaarin ja Neu-
vostoliiton ylisyyttäjän muodostaman ”dvoikan” eli kaksikon hyväksyttä-
viksi. Syksyllä 1938 toimintaa tehostettiin vielä entisestään. Kaikille alueille
perustettiin niin sanotut ”erikoiskolmikot”. Nämä tuomioistuimet saivat
langettaa syytetyille jopa kymmenen vuoden tuomioita ”hallinnollisina
rangaistuksina”. Myöhemmin valtuuksiin lisättiin mahdollisuus sellaiseen
kuolemantuomioon, jotka voitiin julistaa suljettujen ovien takana syytettyjä
näkemättä ja kuulematta. Sanomattakin oli selvää, ettei erikoistuomioistui-
mien päätöksistä ollut edes teoriassa mahdollista valittaa.
On tulkintakysymys, voidaanko suuren terrorin yhteydessä puhua erik-
seen NKVD:n ”suomalaisoperaatiosta”. Tutkijat eivät ole löytäneet valta-
kunnallista käskyä, jossa vainon kohteeksi olisi määritelty nimenomaan
suomalaiset. Jos sellainen on annettu, sitä ei ole vielä löydetty. Se kuitenkin
tiedetään melko varmasti, että on olemassa päätösluonnos, jonka mukaan
rankaisutoimet piti ulottaa suomalaisiin sekä ”karjalaiseen ja yleensä suo-
malaisugrilaiseen” väestönosaan. Myös se on tunnettua, että Karjalan
NKVD-päällikkö lähetti Leningradin alueen päällikölle joulukuussa 1937
kirjeen, jossa hän puhui nimenomaan suomalaisoperaatiosta. Myöskään
Moskovan päämajasta Uralin NKVD:lle lähetettyä käskyä ei voida sivuut-
taa suomalaisten asemaa arvioitaessa: joulukuussa 1937 päivätyn paperin
mukaan nimenomaan ”puolalaisten ja itämerenkansallisuuksiin kuuluvien”
loikkarien pidätyksiä piti kiihdyttää. Tammikuun lopussa 1938 NKVD:lle
annettiin lupa jatkaa operaatiota ”puolalaisten, latvialaisten, saksalaisten,
virolaisten, suomalaisten” ja monien muiden kansallisuuksien ”vakoilu- ja
tihutyötoiminnan murskaamiseksi”.
Hlevnjuk 2020, 203–218. Katso myös esimerkiksi: Getty & Naumov, 2008,
passim; Getty & Naumov 2010, passim.
”Kulakkikäskyn” perusteella tuomittiin 767 000 henkilöä marraskuun
alkuun 1938 mennessä; 387 000 tuomioista oli kuolemantuomioita. Kansal-
lisuuksia vastaan tähdätyn operaation vastaavat luvut olivat 328 000 ja 237
Todellisuudessa luvut kasvoivat hieman suuremmiksi, sillä operaatiot
jatkuivat ainakin marraskuun puoliväliin saakka. Nämä kaksi operaatiota
sulkivat sisäänsä yli 80 prosenttia suuren terrorin kaikista pidätyksistä ja yli
prosenttia kaikista kuolemantuomioista.
Hlevnjuk 2020, 203–218.
KA, THA, TLM, Petroskoin ympäristössä, muttei Sandarmohissa tai
Punakankaalla ammutut; KA, THA, TLM, Sandarmohissa ammutut; KA,
THA, TLM, Punakankaalla ammutut; KA, THA, TLM, muualla Karjalassa
kuin Petroskoin ympäristössä ammutut; KA, THA, TLM, Karjalassa leirille
tuomitut.
KA, THA, TLM, Missing in Karelia -projektin luettelot USA:sta ja Kana-
dasta saapuneista suomalaisista; KA, EK-Valpo, postisensuuriaineisto, Neu-
vostoliiton eri kolkista 1930-luvulla saapuneiden kirjeiden kopiot; Vanhala
, passim; Sevander 2000, passim.
Golubev & Takala 2014, 69–156; Engman 2005, 393–400.
KA, THA, TLM, loikkarien ja heidän omaistensa Suomen ulkoministeriölle
osoittamat palautushakemukset; Kostiainen 1987, passim; Saressalo 2010,
–206.
Engman 2005, 400–402; Kostiainen 1987, 30–72.
Kostiainen 1987, 57–98; Lähteenmäki 2022, 206–209; Siltala 1985, passim;
Saressalo 2010, 191–195.
KA, THA, TLM, Tšeljabinskissa ja Sverdlovskissa tuomitut; Rislakki &
Lahti-Argutina, 1997, 13–81; Muravjeva 2021, passim.
KA, EK-Valpo, postisensuuri, Neuvostoliiton eri kolkista 1930-luvulla saa-
puneiden kirjeiden kopiot; Kostiainen 1987, 107–163.
Etelä-Uralille rakennettiin 1930-luvulla yli 200 uutta teollisuuslaitosta ihmi-
suhreja säästämättä. Uralille suljettiin yli kolmasosa Neuvostoliiton kaikista
kulakeista ja erikoiskarkotetuista. KA, EK-Valpo, postisensuuri, Neuvos-
toliiton eri kolkista 1930-luvulla saapuneiden kirjeiden kopiot; Rislakki &
Lahti-Argutina 1997, 65–129; Kotkin 1995, 37–105.
KA, EK-Valpo, postisensuuri, Neuvostoliiton eri kolkista 1930-luvulla saa-
puneiden kirjeiden kopiot; KA, THA, TLM, Tšeljabinskissa ja Sverdlovs-
kissa tuomitut; Kostiainen 1987, 120–125; Rislakki & Lahti-Argutina 1997,
–129.
Albumit otettiin käyttöön joulukuussa 1937. Nämä yhteen nidotut koos-
teet kätkivät sisäänsä sadan ihmisen tiedot niin, että jokaiselle henkilölle
oli varattu yksi sivu. Sivuilla kerrottiin lyhyet elämäkertatiedot ja vangitse-
misen syyt sekä tehtiin ehdotus kategoriasta, johon vanki pitäisi sijoittaa:
ammuttavaksi vai 2. leirille. Albumin vahvisti allekirjoituksellaan pai-
kallinen troikka, johon kuuluivat NKVD:n hallinnon päällikkö, puolueen
aluekomitean sihteeri ja ylisyyttäjä. Albumin vastaanottaja oli NKVD:n
päällikön Nikolai Ježovin ja ylisyyttäjän Andrei Vyšinskin erikoiskomissio.
Tämä niin sanottu dvoikka eli kaksikko ei ehtinyt aina edes avata kaikkia
albumeja, sillä niitä tuli solkenaan Neuvostoliiton eri kolkista viiden päivän
välein. Luvat ampumisiin ja leirituomioihin annettiin silti yleensä melko
nopeasti.
KA, THA, TLM, Tšeljabinskissa ja Sverdlovskissa tuomitut; Rislakki &
Lahti-Argutina 1997, 130–176.
Neuvostoliiton hajotessa 1991 Uralin suomalaisten lapset joutuivat taas
uuteen asemaan. Viimeisen väestönlaskennan mukaan esimerkiksi Kazaks-
tanissa oli yli tuhat suomalaista tai inkerinsuomalaista, joista monet olivat
jääneet sinne leireiltä vapauduttuaan. Uudessa tilanteessa heitä kohdeltiin
Kazakstanissa venäläisinä.
KA, THA, TLM, työarmeijalaiset; KA, THA, TLM, Kazakstanissa olleet suo-
malaiset; Rislakki & Lahti-Argutina 1997, 189–218.
KA, THA, TLM, Tšeljabinskissa ja Sverdlovskissa tuomitut.
KA, THA, TLM, Petroskoin ympäristössä, muttei Sandarmohissa tai
Punakankaalla ammutut; KA, THA, TLM, Sandarmohissa ammutut; KA,
THA, TLM Punakankaalla ammutut; KA, THA, TLM, muualla Karjalassa
kuin Petroskoin ympäristössä ammutut; KA, THA, TLM, Karjalassa leirille
tuomitut. Katso Karjalan luvuista myös: Tšuhin 1999, passim.
KA, THA, TLM, Leningradissa ammutut suomalaiset; KA, THA, yksittäiset
asiakirjakopiot, Leningradin NKVD:n lista 53 vangitusta suomalaisesta, 31.
lokakuu 1938.
KA, THA, TLM, Omskin, Tomskin ja Tjumenin alueilla tuomitut; KA,
THA, TLM, työarmeijalaiset; KA, THA, yksittäiset asiakirjakopiot, kopiot
Irkutskin NKVD:n tekemistä Gunnar Pölläsen kuulustelupöytäkirjoista ja
niiden ohessa olevista kymmenien vangittujen nimiluetteloista, marraskuu
–elokuu 1938.
KA, THA, TLM, Neuvostoliiton eri alueilla tuomitut.
KA, THA, TLM, Neuvostoliiton eri alueilla tuomitut; KA, THA, TLM,
Kazakstanissa olleet suomalaiset; KA, THA, TLM, Ukrainassa olleet suo-
malaiset.
KA, THA, TLM, Neuvostoliiton eri alueilla tuomitut. Katso Moskovan
-luvun tilanteesta taustaksi: Gardberg & Kaihovirta 2022, passim; Kre-
kola 2006, passim; Uitto 2013, passim.
KA, THA, TLM, suuressa terrorissa tuomitut inkeriläiset. Inkeriläisten
määristä myös erityisesti: Gildi & Braudze 2010, passim.
Kostyrtšenko 2001, 132; Takala 2021, 208–209.
Katso latvialaislinjasta: Riekstiņš 2012, passim.
Lähteet ja kirjallisuus
Arkistolähteet
Kansallisarkisto (KA)
Etsivä Keskuspoliisi-Valtiollinen Poliisi (EK-Valpo)
Postisensuuri
RGASPI (Rossijski gosudarstvennyi arhiv sotsialno-polititšeskoi istorii /
Venäjän valtion sosiaalipoliittisen historian arkisto)
Fondi 516 Suomen kommunistinen puolue (SKP)
Tutkimushankkeen arkisto (THA)
Arkistokopiot
Georgian sisäasiainministeriön arkisto (Tbilisi)
Kopioitu NKVD-suomalaisaineisto
Kazakstanin syyttäjäviraston arkisto (Astana)
Kopioitu NKVD-suomalaisaineisto
SBU:n arkisto (Kiova)
Kopioitu NKVD-suomalaisaineisto
Kansalaiskirjeet
Tutkimushankkeelle saapuneet kirjeet
Tietokannan lähdematrikkelit (TLM)
Loikkarien ja heidän omaistensa Suomen ulkoministeriölle osoittamat
palautushakemukset
Karjalassa leirille tuomitut
Kazakstanissa olleet suomalaiset
Kellomäen tutkijatoimiston tiedot palaavista suomalaisista
Leningradissa ammutut suomalaiset
Neuvostoliiton eri alueilla tuomitut
Missing in Karelia -projektin luettelot USA:sta ja Kanadasta saapu-
neista suomalaisista
Muualla Karjalassa kuin Petroskoin ympäristössä ammutut
Muurmannin legioonalaiset
Muurmannilta vuonna 1940 karkotetut suomalaiset
Omskin, Tomskin ja Tjumenin alueilla tuomitut
Petroskoin ympäristössä, muttei Sandarmohissa tai Punakankaalla,
ammutut
Punakankaalla ammutut
Sandarmohissa ammutut
SKP:n suuren kortiston tiedot
Suuressa terrorissa tuomitut inkeriläiset
Suuressa terrorissa tuomitut Suomen kansalaiset ja entiset kansalaiset
Tšeljabinskissa ja Sverdlovskissa tuomitut
Työarmeijalaiset
Ukrainassa olleet suomalaiset
Yksittäiset asiakirjakopiot
Irkutskin NKVD:n tekemä Gunnar Pölläsen kuulustelupöytäkirja ja
nimiluettelo
Leningradin NKVD:n lista 53 suomalaisesta
Kansan arkisto (KArk)
Aimo Ruususen arkisto
Matrikkeli Neuvostoliiton suomalaisista
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS) arkisto
Stalinin vainojen muistot -keräyshankkeen aineisto
Painetut lähteet
Lubjanka, Stalin i glanoje upravlenije gosbezopasnosti NKVD 1937–1938,
Dokumenty. Materik, Moskva 2004.
Lehdistö
Helsingin Sanomat
Ilta-Sanomat
Länsi-Suomi
Suomen Kuvalehti
Verkkotietokannat
Kirjallisuus
Elfvengren, Eero & Laidinen, Einar (2012): Yleisesikunnan tiedustelu Neuvosto-
Karjalassa 1918–1939. Minerva, Helsinki.
Engman, Max (2004): Pietarinsuomalaiset. WSOY, Helsinki.
Engman, Max (2005): Suureen itään. Suomalaiset Venäjällä ja Aasiassa. Siirto-
laisinstituutti, Turku.
Gardberg, Annvi & Kaihovirta, Matias (2022): Brandtal för världsrevolution.
Allan Wallenius och hans röda resor. Nordprint, Helsingfors.
Getty J. A. & Naumov, O. V. (2008): Yezhov. The Rise of Stalin’s “Iron Fist”. Yale
University Press, New Haven/London.
Getty. J. A. & Naumov O. V. (2010): The Road to Terror. Stalin and the Self-
Destruction of the Bolsheviks, 1932–1939. Yale University Press, New Haven/
London.
Gildi, L. A. & Braudze, M. M. (2010): Kniga Pamjati. Finnam repressirovannym
za natsionalnuju prinadležnost v SSSR, tom pervyi. Giol, Sankt-Peterburg.
Golubev, Alexey & Takala, Irina (2014): The Search for a Socialist El Dorodo.
Finnish Immigration to Soviet Karelia from the United States and Canada in
the 1930s. Michigan State University Press, East Lansing.
Haikara, Agnessa (2023): Kuka koputtaa ovellesi? Kuolansuomalaisten kohtalo
Stalinin vainoissa. Minerva, Helsinki.
Hlevnjuk, Oleg (2020): Stalin. Diktaattorin uusi elämäkerta. Otava, Helsinki.
Kamppinen, Ossi (2019): Palkkana pelko ja kuolema. Neuvosto-Karjalan suoma-
laiset rakentajat. Docendo, Jyväskylä.
Kangaspuro, Markku (2000): Neuvosto-Karjalan taistelu itsehallinnosta. Natio-
nalismi ja suomalaiset punaiset Neuvostoliiton vallankäytössä 1920–1939.
SKS, Helsinki.
Kostiainen, Auvo (1987): Loikkarit. Suuren lamakauden laiton siirtolaisuus Neu-
vostoliittoon. Otava, Helsinki.
Kostyrtšenko, Gennadi (2001): Tainaia politika Stalina. Vlast i antisemitizm.
Meždunarodnye otnošenija, Moskva.
Kotkin, Stephen (1995): Magnetic Montain. Stalinism as a Civilization. Univer-
sity of California Press, Berkeley.
Krekola, Joni (2006): Stalinismin lyhyt kurssi. Suomalaiset Moskovan Lenin-kou-
lussa 1926–1938. SKS, Helsinki.
Lahti-Argutina, Eila (2002): Olimme joukko vieras vaan. Venäjänsuomalaiset
vainonuhrit Neuvostoliitossa 1930-luvun alusta 1950-luvun alkuun. Siirtolai-
sinstituutti, Turku.
Lackman, Matti (2017): Kullervo Manner. Kumouksellisen muotokuva. Amanita,
Somero.
Lappalainen, Tarja (2019): Stalinin tappamat. Muurmannin suomalaisten pitkä
ja musta yö. Docendo, Jyväskylä.
Lähteenmäki, Maria (2022): Punapakolaiset. Suomalaisnaisten elämä ja kohtalo
Neuvosto-Karjalassa. Gaudeamus, Helsinki.
Mozohin, O. B. (2011): Pravo na repressii. Vnesudebnyje polnomotšija organov
gosudarstvennoi bezopasnosti. Kutškovo pole, Moskova 2011.
Muravjeva, M. V. (2021): Svirlag 1931–37. Renome, Sankt-Peterburg.
Nevakivi, Jukka (1970): Muurmannin legioona. Suomalaiset ja liittoutuneiden
interventio Pohjois-Venäjälle 1918–1919. Tammi, Helsinki.
Peltoniemi, Teuvo (1985): Kohti parempaa maailmaa. Suomalaisten ihannesiir-
tokunnat 1700-luvulta nykypäivään. Otava, Helsinki.
Rautkallio, Hannu (1995): Suuri viha. Stalinin suomalaiset uhrit 1930-luvulla.
WSOY, Helsinki.
Rentola, Kimmo (1994): Kenen joukoissa seisot? Suomalainen kommunismi ja
sota 1937–1945. WSOY, Helsinki.
Rentola, Kimmo (2016): Stalin ja Suomen kohtalot. Otava, Helsinki.
Reuter, Anni (2023): Suomalaiset Stalinin puhdistuksissa. SKS, Helsinki 2023.
Riekstiņš, Jānis (2012): PSRS lekšlietu tautas komisariāta ”Latviešu operācija”,
–1938. LU Akadēmiskais apgāds, Rīga.
Rislakki, Jukka & Lahti-Argutina, Eila (1997): Meillä ei ole kotia täällä. Suoma-
laisten loikkarien joukkotuho Uralilla 1938. Otava, Helsinki.
Ruusunen, Aimo (2020): Punakankaan suomalaiset. Warelia, Joutseno.
Ruusunen, Aimo (2022): Tuomitut. Lisälehtiä ja opastusta Neuvostoliitossa
kadonneisiin. Warelia, Joutseno.
Saarela, Tauno (1996): Suomalaisen kommunismin synty 1918–1923. Helsingin
yliopisto, väitöskirja.
Salomaa, Markku (2018): Punaupseerien nousu ja tuho. Otava, Helsinki.
Saressalo, Lassi (2010): Pois Suomesta. Suomesta paenneita, karkotettuja, väkisin
vietyjä, laittomasti lähteneitä. Traff Kustannus, Tampere.
Savolainen, Ulla (2024): Kollaasi (inkerin)suomalaisten vainoista – Väitöskirja
ja tietokirja todistavat stalinismin ajan väkivallasta runsaudella epätäsmälli-
syydestä huolimatta. Ennen ja nyt 24 (1), 113 –117.
Šeptšugov, P. I. (2015): Na ostrije Vostotšnogo vektora. Vetše, Moskva.
Sevander, Mayme (2000): Vaeltajat. Siirtolaisinstituutti, Turku.
Siltala, Juha (1985): Lapuan liike ja kyyditykset 1930. Otava, Helsinki.
Takala, Irina (2021): Taistelua ja kuolemaa, Neuvosto-Karjalan suomalaiset
–30-luvuilla. Karjalan Sivistysseura, Helsinki.
Tšuhin, Ivan (1999): Karelija 37: Ideologija i praktika terrora. Izdatelstvo Petro-
zavodskogo gosudarstvennogo universiteta, Petrozavodsk.
Uitto, Antero (2013): Suomensyöjä Otto Wille Kuusinen. Paasilinna, Helsinki.
Vanhala, Harri (2021): Kommuna Kylväjä. Amerikansuomalainen kolhoosi
Donin aroilla. Siirtolaisinstituutti, Turku.
Vihavainen, Timo (1998): Stalin ja suomalaiset. Otava, Helsinki.