Petsamon Kalastajasaarennon siviilisotavankien kovat kokemukset
DOI:
https://doi.org/10.55286/vv.147687Avainsanat:
Petsamo, Kalastajasaarento, talvisota, siviilisotavangitAbstrakti
Artikkelissa kartoitetaan ja arvioidaan Suomen pohjoisimmalle raja-
seudulle, Petsamon Kalastajasaarennolle, jääneiden suomalaisten
kohtaloita Neuvostoliiton hyökätessä seudulle talvisodan alka-
essa marraskuun lopussa 1939; miten paikalliset ihmiset
selvisivät sotatoimien vyöryessä yli. Seudun asukkaat olivat pää-
osin niin sanottua tavallista, pienillä tiloilla tai palveluamma-
teissa toiminutta palkkatyöväkeä, kalastajia ja perheenäitejä, sekä
saamelaisia että suomalaisia. Heidän ammateikseen on merkitty
muun muassa talousapulainen, emännöitsijä, kaupanhoitaja, lau-
tamies, työmies, kalastaja ja poromies.
Lähdeviitteet
Viitteet
Hilma Kilkkisen kirje Josef Stalinille Moskovassa 9.4.1949. Suomen lähe-
tystö Moskovassa. Ryhmä 7. Kilkkinen Hilma. Ulkoasiainministeriön
arkisto (UM:n arkisto).
Ks. Talvi- ja jatkosodan ajan henkilöhistorialliset lähteet. Kansallisarkisto.
Talvi- ja jatkosodan henkilöhistorialliset lähteet | Arkistojen Portti (kansal-
lisarkisto.fi) Viitattu 1.3.2024.
Luettelo Petsamon Kalastajasaarennolle 30.11.1939 jääneistä henkilöistä.
Luovutettujen alueiden väestön ja omaisuuden palautus. UM:n arkisto.
Osa Suomussalmen siviiliväestöstä siirrettiin helmikuussa 1940 Jyskyjärven
lähelle Kintismään siviilisotavankileiriin. Vankeutta kesti kesäkuuhun 1940
asti. Kintismä oli metsätyöläisten kämppäalue eli metsäpunkti. Lähimpään
kylään Jyskyjärvelle oli matkaa toistakymmentä kilometriä. Ks. Suomen
Sotahistoriallinen Seura. Kintismä Viena, Talvisodan siviilisotavankileiri
Suomen Sotahistoriallinen Seura ry (sotahistoriallisetkohteet.fi) Viitattu
11.2023.
Luettelo Hyrsylän mutkan evankelisluterilaiseen seurakuntaan kuuluneista
vangituista (204 henkilöä), luettelo Annantehtaan seurakunnan vangituista
(959 henkilöä), luettelo yli rajan menneistä Suojärven kreikkalaiskatolisen
seurankunnan jäsenistä (787 henkilöä), lisäluettelo Hyrsylän ja Hauki-
vaaran asukkaista ja Annantehtaan seurakunnan vangituista jäsenistä (45
henkilöä). Luovutettujen alueiden väestön ja omaisuuden palautus. UM:n
arkisto; Haasio & Hujanen 1990; Myös mm. Pöntinen Petri, Kadonneet
potilaat. Suomen Kuvalehti 1.11.2019. Hoitaja pakeni talvisotaa ja jätti 16
mielisairasta lukkojen taakse – sitten tulivat venäläiset – Suomenkuvalehti.fi
Viitattu 4.10.2023.
Yrjö Valtamaan kirje Päämajaan 12.4.1940. Luovutettujen alueiden väestön
ja omaisuuden palautus I. UM:n arkisto.
Mm. Ministeri Rolf Wittingin kirjelmä 20.4.1940 sisäasiainministeriölle.
Luovutettujen alueiden väestön ja omaisuuden palautus I. UM:n arkisto.
Venäläisten tutkijoiden mukaan 10.6.1940 mennessä palautettiin Neuvos-
toliitosta kaikkiaan 2 500 suomalaista. Verigin & Laidinen 1996, 100‒106;
Näiden lisäksi on laskettava Neuvostoliittoon vapaaehtoisesti jääneet (Veri-
ginin ja Laidisen mukaan 155 henkilöä) ja jätetyt, joten lukumäärä on koko-
naisuudessaan noin 2 700.
Frolov 2004, 97‒109; Frolov 2012, 9‒12.
Mm. Frolov 2004; Alava, Frolov & Nikkilä 2002.
Mm. Westerberg 2008.
Tutkimuksista ja suomalaispakolaisiin liittyvistä lähteistä ks. mm. Jokipii
& Outinen 2022, 56-‒66. Suomalaiset Venäjällä 1917–1964 -tietokanta his-
toriantutkimuksen apuvälineenä - pdf (journal.fi) Viitattu 1.3.2024; Läh-
teenmäki 2022, 365‒370; Käyttämäni käsite punapakolaiset viittaa siihen
poliittiseen stigmatisointiin, jonka Suomesta Neuvosto-Venäjälle/Neuvos-
toliittoon paenneet taloudelliset ja poliittiset pakolaiset saivat etenkin suo-
malaisviranomaisten dokumenteissa, mutta myös mm. oikeistolehdistössä.
‒1930-lukujen lähteitä analysoitaessa on nähtävissä, että luonnehdinta
ei pitänyt sisällään vain vuoden 1918 pakolaisia, vaan leima pysyi lujasti
suomalaissiirtolaisten luonnehdinnoissa vielä 1930-luvullakin. Etuliite
”puna” viittasi punaisiin, mikä sisälsi vuosien 1918‒1938 Suomen poliitti-
sessa ilmastossa ajatuksen epäluotettavuudesta, isänmaanpetturuudesta,
mutta myös uhasta. Käsite punapakolaiset on siis perusteltu termi viita-
tessa po. vuosien 1918‒1938 suomalaissiirtolaisiin. Olen käyttänyt käsitettä
teoksessani Punapakolaiset (2022) kyseenlaistavassa mielessä. Otsakkeessa
piti olla alun perin kysymysmerkki, mutta sitä ei suosita kustannustaloissa.
Korostan teoksessani, että kyseessä ovat nimenomaan taloudelliset ja poliit-
tiset pakolaiset (s. 11), ei kommunistinen iskujoukko. Aikaisemmissa poliit-
tisen historian esityksissä on korostunut pakolaisten vasemmistopoliittinen
profiili syystä, että tutkijoita on kiinnostanut nimenomaan johtohenkilöt,
agitaattorit ja poliittiseen eliittiin kuuluneet muuttajat (18‒19 viitteineen),
kuten Edvard Gylling, Otto-Wille Kuusinen, Kullervo Manner, Yrjö Sirola
ja Oskari Tokoi. Tutkimuksessani sen sijaan painottuvat ruohonjuuritasolta
nousevat muuttoliikkeen taloudelliset ja perhepoliittiset motiivit. Ks. tutki-
mukseni lähdekirjallisuus. Lähteenmäki 2022.
Mm. Kivimäki & Toivo 2022, 59‒79.
Perttula 2005, 115–119.
Merleau-Ponty 1998; Lüdtke 1995, 3‒40.
Mm. Laine, Bamberg & Jokinen 2007; Designing and Conducting Case
Studies. Colorado State University Guide: Designing and Conducting Case
Studies (colostate.edu). Viitattu 7.5.2023.
Transnationaalisuudella tarkoitetaan rajat ylittäviä prosesseja ja suhteita,
joissa keskeisessä roolissa ovat ei-valtiolliset toimijat, kuten rajaseutujen
tavalliset asukkaat ja siirtolaiset. Ks. Vertovec 2001.
Ks. mm. Keating 1998; Massey 2008; Mikkeli 2009.
Kaukiainen 1997; Martikainen 2000; Lähteenmäki 2004; Elenius, Tjelme-
land, Lähteenmäki & Golubev 2015.
Mm. Ahto 1980; Erkkilä 1998; Lähteenmäki 1999; Junila 2000; Martikainen
; Uola 2012; Lähteenmäki 2017.
Westerlund 2008a; Westerlund 2008b; Danielsbacka 2016; Lähteenmäki
Mm. Kymäläinen 2011, 20‒33; Hämynen 2011; Partanen 2015, 461‒468.
Verigin & Laidinen 1996, 100‒106; Verigin, Laidinen & Kymäläinen 2006;
Frolov 2004; Alava, Frolov & Nikkilä 2002; Malmi 1999; Malmi 2001;
Touko-kesäkuussa 1940 Neuvostoliitosta palautettujen nimiluetteloita.
Martikainen 2000, 160‒165, passim: Myös mm. Hujanen Erkki, Talvisota
muuttui rajaseudulla ikitieksi – sotavangit palasivat Neuvostoliitosta kovia
kokeneena. Kaleva 23.9.2017; Hyrsylän asukkaiden raskas ’korpivaellus’.
Rintamamies 2.8.1940.
Talvisodan sotilassotavangeista arvellaan kuolleen leireillä noin 20. Frolov
, 97‒103, 117; Alava, Frolov & Nikkilä 2002, 12‒14.
Petsamon nikkelikaivoksen hyödyntämisestä tuli maailmansodan aikana
suurvaltojen kiistakapula, ks. mm. Vuorisjärvi 1999, 527‒542; Petsamossa
pidätettiin vakoilusta Neuvostoliiton hyväksi juuri ennen talvisotaa toista-
sataa miestä ja 15 miestä sai tuomiot maanpetoksesta, ks. mm. Hagelberg
a, 543‒562; Saksalaisvaiheesta mm. Uola 2012.
Mm. Erno Paasilinna kertoo paljon siteeratussa teoksessaan ’Maailman
kourissa’ talvisodan alusta Petsamossa dramaattisesti, mutta ei mainitse
esim. Hilma Kilkkisen kuin yhden kerran nimiluettelossa, eikä tämän artik-
kelin koululaisten kohtaloita lainkaan. Paasilinna 1983, 237‒251; Kilkkinen
ehti toimia vain kaksi kuukautta Pummangin koulussa, joten hän ei ole jää-
nyt paikallisten muistiin kuten pidemmän ajan alueella asuneet.
Kilkkinen 1997, 16; Tiivistetty muistelmateos ulkopuolisten henkilöiden
kommenteilla kuvaa enemmän kirjoitusajankohtaa kuin varsinaista tapah-
tuma-aikaa. Niinpä tässäkin päälähteeni ovat Kilkkisen aikalaiskirjeet ja
kertomukset.
Tiheä, tiivis lähiluenta (close reading) on menetelmä, jossa aineisto luetaan
useaan kertaan pureutuen kullakin luentakerralla lähdetekstin kerrokselli-
seen luonteeseen. Ks. lähemmin Pöysä 2015, passim.
Lähdekriittisen menetelmään kuuluu dokumenttien ulkoinen ja sisäinen
lähdekritiikki: kuka, kenelle, milloin ja miksi aineisto on syntynyt, onko se
osa isompaa kokonaisuutta, onko aineistoa seulottu, onko se avoin käytettä-
väksi ja mikä on arkistonmuodostaja. Mm. Kalela 1972, 168‒174.
Sitä ole avattu esim. uusimmassa metodioppaassa. Ks. Danielsbacka, Han-
nikainen & Tepora 2022.
Raja auki Petsamossa. Suomen Kuvalehti 11.9.1965; Lähteenmäki & Colpa-
ert 2020, 14‒15, 18.
Havainnointi voi kohdistua sekä ihmisiin että ympäristöön ja ilmiöihin. Se
on tietoista tarkkailua, joka voi tapahtua luonnollisessa ympäristössä. Kent-
tätöissäni hyödynsin passiivista osallistuvaa havainnointia, joka tarkoittaa
tutkijan osallistumista tutkittavaan tilanteeseen ilman vaikuttamista tilan-
teiden kulkuun. Kuitenkin keskustellessani matkojen aikana sekä myös Pet-
samo-seuran johdolle ilmaisin olevani historiantutkija ja kerroin aikeistani
tehdä tutkimusta käsiteltävistä asioista. Metodista ks. mm. Crang & Cook
; Alasuutari 2011.
Lähteenmäki & Colpaert 2020, 11. 22, 27‒28; Analysoimamme aineisto
käsitti 463 kpl Petsamo-hakusanalla Finna-tietokannasta poimittua tekstiä
(kirjaa ja artikkelia) vuosilta 1945‒2015.
Talvitieva 1984, 65.
Esimerkkinä mainittakoon toimittaja Petri Sarasteen tuore, jatkosotaan liit-
tyvä teos sotavankeudessa olleesta rovaniemeläisestä isästään. Saraste 2024.
Alava, Frolov & Nikkilä 2002, 9.
Ks. Massey 2008, 32.
Ks. Lähteenmäki 2009, 115‒145.
Mm. Baker 2003; Hughes 2006; Voionmaan geopoliittisesta ajattelusta Läh-
teenmäki 2014, 94‒110.
Sota-aikana Kalastajasaarennon joutuminen venäläisille oli kohtalokasta
maantieteellisesti siksi, että sekä suomalaisten ja jatkosodan saksalaisten
huoltolaivueiden oli vaikea edetä Liinahamarin satamaan Kalastajasaaren-
nolla olevan tarkkailijan silmien näkemättä ja tuoda sitä kautta joukkoja ja
tavaroita sotarintamalle. Se vaikutti lopulta sodan lopputulokseenkin Petsa-
mon rintamalla. Ks. Talvisodan historia 4, 143.
Halme Erkki, Kalastajasaarentolainen kylä ja sen asukkaat. Viikkoliite. Hel-
singin Sanomat 1.11.1931.
Kirjoittajan kenttämuistiinpanot Petsamosta 4.‒8.7.2011 ja Petsamosta ja
Kalastajasaarennosta 9.‒13.7.2012; Myös Lähteenmäki Maria, Yöttömiä öitä
Kalastajasaarennossa. Lähteenmäki Maria blogi 14.7.2012. maria.lahteen-
maki.blog: Yöttömiä öitä Kalastajasaarennossa (marialahteenmakiblogi.
blogspot.com) Viitattu 10.5.2023.
Kuusikko 1996, 253‒254, 320‒337, 343; Vahtola & Onnela 1999.
Suomen valtion 1920-luvun rajaseutuohjelmasta ja siihen liittyvästä vah-
vasta suomalaistamistendenssistä, johon kuului mm. muuttoliikkeen
kiihdyttäminen muualta Suomesta Petsamoon, maanomistuksen suuntaa-
misesta Suomesta tulleille, suomenkielisten koulujen ja postitoimistojen
perustaminen, liikenneyhteyksien parantaminen ja virkamieskontrollinen
lujittaminen ongelmalliseksi koetuilla raja-alueilla. Vuosina 1922‒1924
eduskunta määritteli 45 Suomen itärajan kuntaa erityiseksi alueeksi, joka
tuli puhdistaa poliittisesti epäilyttävästä aineksesta sekä korottaa raja-alueet
sivistyksellisesti ja taloudellisesti muun maan tasolle. Lisäksi eduskunta
laati kymmenkunta lakia, joiden perusteella poistettiin rajaseuduilta ”muu-
kalainen” vieras aines. Sillä tarkoitettiin lähinnä venäläisiä. Ks. Lähteenmäki
, 14‒18.
17 Suomen matkailureittiä 1939, 13‒15.
Taskila 1999, 223‒229, passim.
Rahkola 1999, 397.
Kilkkinen 1997, 13‒14, 27‒33.
Neuvostoliitto irtisanonut hyökkäämättömyyssopimuksen. Helsingin Sano-
mat 29.11.1939.
Talvisodan historia 4, 142‒143.
Sotatoimista alueella mm. Elfvengren 1999, 565‒567.
Hilma Kilkkisen kirje Kouluhallitukselle junassa matkalla Moskovaan
12.1948. Sig. 109 E7. Kilkkinen Hilma. UM:n arkisto.
Myös mm. Uola 2012, 50‒53.
Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975.
Luettelo Kalastajasaarennolle 30.11.1939 jääneistä henkilöistä. Luovutettu-
jen alueiden väestön ja omaisuuden palautus. UM:n arkisto.
Luettelo Kalastajasaarennolle 30.11.1939 jääneistä henkilöistä. Luovutettu-
jen alueiden väestön ja omaisuuden palautus. UM:n arkisto; Vuorio 1982,
Hagelbergit pääsivät pois muiden mukana toukokuussa 1940. Käsikirjoite-
tut huomiot. Poliittisen osaston kirjelmä 16.4.1940. Allekirj. T. V. Luovutet-
tujen alueiden väestön ja omaisuuden palautus I. UM:n arkisto; Hagelberg
b, 354‒355.
Ylipää 1999, 591.
Hilma Kilkkisen kirje Kouluhallitukselle 29.12.1948 ja Suomen Moskovan
lähetystölle 27.12.1948. Sig. 109 E7. Kilkkinen Hilma. UM:n arkisto; Pet-
samon seurakunnan kirkkoherra Erkki Ervamaan kirje Tervolasta ulkoasi-
ainministeriölle 15.10.1949. Sig. 109 E7. Kilkkinen Hilma. UM:n arkisto;
Suojelupoliisin opettaja Hilma Kilkkisen kuulustelu 9.2.1954. Sig. 109 E7.
Kilkkinen Hilma. UM:n arkisto; Elfvengren 1999, 569.
Mm. Verigin & Laidinen 1996, 100‒106.
Ulkoasiainministeriön kirje Suomen Moskovan lähetystölle 26.10.1949.
Ryhmä 7. Kilkkinen Hilma. UM:n arkisto.
Ylipää 1999, 593.
[Neuvostoliiton] Ehdot ja Luettelo tavaran ja omaisuuden poisviemiselle
vallatuilta alueilta. Ei päivämäärää, mutta ajoittuu toukokuulle 1940. Luo-
vutettujen alueiden väestön ja omaisuuden palautus II. UM:n arkisto.
Siviiliväestön palauttaminen Suomeen. Valpo I. XXIX. KA.
Malmi 1999, 794.
Paasilinna 1983, 237‒240.
Verigin & Laidinen 1996, 100‒106.
Petsamon seurakunnan kirkkoherran Erkki Ervamaan kirje Tervolasta
ulkoasiainministeriöön 15.10.1949. Sig. 109 E7. UM:n arkisto; Ulkoasian-
ministeriön salainen muistio opettajatar Hilma Kilkkisen kotiutumisesta
11.1953. Ryhmä 7. Kilkkinen Hilma. UM:n arkisto.
Petsamon nimismiehen kirje Lapin lääninhallitukselle 2.7.1940. Vielä hel-
mikuussa 1944 ulkoasianministeriöstä ilmoitettiin Suojelupoliisille yhdek-
sän henkilöä olevan vielä palauttamatta Neuvostoliitosta. Ulkoasianminis-
teriön kirje 23.2.1949. Salasähkejäljennös 6.5.1940. Luovutettujen alueiden
väestön ja omaisuuden palautus. UM:n arkisto; Petsamon kirkkoherran
kirje ulkoasiainministeriölle 15.10.1949. Nippu Ryhmä 109, os. E7. UM:n
arkisto.
Ks. Kahla 2020, 226‒233; venäläisten kuolinpaikka ja -syytietoihin on syytä
suhtautua varauksella. Sota-aikana kuoli poikkeuksellisen paljon sotavan-
keja, paitsi nälkään ja puutostiloista johtuneisiin tauteihin, myös teloitet-
tuna. Jatkosodassa otettuja suomalaisia sotavankeja kuoli erään arvion
mukaan noin 1400. Ks. Alava, Frolov & Nikkilä 2002, 12, 16‒19; Suomalais-
pakolaisten kohdalla omaisille ilmoitettiin tyypillisesti henkilön menehty-
neen sairauteen, vaikka tosiasiallisesti tämä oli teloitettu jo pian pidätyksen
jälkeen. Ks. mm. Lähteenmäki 2022, 319.
Erkki Alatalon vaimo pääsi ryhmäpalautuksessa takaisin Petsamoon, mutta
Erkin itsensä kohtalo on jäänyt artikkelin kirjoittajalle epäselväksi. Suomen
Moskovan lähetystön muistio 23.2.1940. Luovutettujen alueiden väestön ja
omaisuuden palautus. UM:n arkisto; Petsamon piirin nimismiehen kirje
7.1940 Lapin lääninhallitukselle. Luovutettujen alueiden väestön ja omai-
suuden palautus. UM:n arkisto; Suomen Moskovan lähetystön kirjelmä
ulkoasianministeriölle 26.3.1949. Kalastajasaarennon asukkaiden luovutus.
UM:n arkisto; Petsamon seurakunnan kirkkoherran Erkki Ervamaan kirje
Tervolasta ulkoasiainministeriöön 15.10.1949. Sig. 109 E7. UM:n arkisto.
Suomen Moskovan lähetystön kirjelmä ulkoasianministeriölle 26.3.1949.
Kalastajasaarennon asukkaiden luovutus. UM:n arkisto.
Kilkkinen 1997, 61‒63.
Uola 2012, 56.
Lassi N:n asiaa koskevat asiapaperit. Luovutettujen alueiden väestön ja
omaisuuden palautus. UM:n arkisto.
Turvallisuuspoliisin nimi oli vuosina 1919‒1937 Etsivä keskuspoliisi (EK),
Valtiollinen poliisi (Valpo) 1938‒1948 ja sen jälkeen Suojelupoliisi (Supo).
Valpon kuulustelijan Aapo Lehtovirran kertomus 28.12.1943 ja Tilanne
Sukevan vankilassa 31.12.1940. Lassin isän henkilömappi. Valpo I. KA.
Lähteenmäki 2009, 15‒18.
Karhu 1932, 220.
Talvisodan historia 3 1978, 338.
Veljekset eivät olleet kuitenkaan aikeissa paeta neuvostomaahan, kuten ne
suomalaista sotilasta, jotka Valpo luetteli jatkosodan alkupuolella naa-
purimaahan karanneiksi. Suuri osa, 44 %, näistä vapaaehtoisesti itään men-
neistä sotilaista oli Erikoispataljoona 21:stä eli Osasto Pärmistä. Yksi paen-
neista oli Petsamossa kirjoilla ja Tohmajärvellä Pohjois-Karjalassa syntynyt
sotamies, joka puikkelehti itään heti jatkosodan sytyttyä paljon käytettyä
Luttojoen reittiä. Osasto Pärmi oli perustettu elokuussa 1941 vapaaehtoi-
sista kriminaalivangeista, ja siihen kuului myös turvasäilössä olleita vasem-
mistolaisia. Metsäkaartilaisia, eli kotirintamalle paenneita suomalaisia
sotilaita, oli huomattavan paljon enemmän kuin itärajan taakse menneitä.
Heitä oli Valpon arvion mukaan 1 130 elokuuhun 1944 tultaessa. Vihollisen
puolelle karanneet suomalaiset sotilaat. Valpo I. XXIX. KA; Vaara 1977.
Lassin isän henkilömappi. Valpo I. KA.
Kirjelmä allekirjoitettu Karvian varavankilassa 22.6.1944. Lassin isän hen-
kilömappi. Valpo I. KA.
Lassin sedän henkilömappi. Valpo I. KA.
Cherry & Orla-Bukowska 2007, passim,; Peschel Sabine, The children the
Nazis stole in Poland. DW 2020 The children the Nazis stole in Poland –
DW – 03/12/2020 Viitattu 10.5.2023; Myös toisen maailmaansodan jälkeen
lasten asema oli äärimmäisen turvaton: on arvioitu, että 1946 Neuvostolii-
tossa olisi ollut 6.5 miljoonaa koditonta katulasta. Zahra 2007, 3.
Hilma Kilkkisen (s. 23.12.1897) passihakemus 24.3.1948. Sig, 107 E7.
Kilkkinen Hilma. UM:n arkisto; Hilma Kilkkisen kirje Kouluhallitukselle
12.1948. Sig. 109 E7. Kilkkinen Hilma. UM:n arkisto; Suojelupoliisin
opettaja Hilma Kilkkisen kuulustelu 9.2.1954. Sig. 109 E7. Kilkkinen Hilma.
UM:n arkisto.
Kilkkinen 1997, 15‒20.
Hilma Kilkkisen kirje Suomen Moskovan lähetystölle Oredežasta
12.1948. Sig. 109 E7. Kilkkinen Hilma. UM:n arkisto; Murmanskin ajasta
Kilkkinen 1997, 59‒85.
Suomeen luovutettiin 838 sotavankia ja 20 suomalaista ilmoitti jäävänsä
Neuvostoliittoon. Frolov 2004, 106‒109, 253‒259.
Kilkkinen 1997, 87‒89.
Frolov 2004, 275.
Kilkkinen 1997, 100‒113, 119‒124, 130‒133, 143.
Hilma Kilkkisen kirje Suomen Moskovan lähetystölle Oredežasta 27.12.1948
ja Ulkoasianministeriön muistio 11.10.1949. Sig. 109 E7. Kilkkinen Hilma.
UM:n arkisto; Suojelupoliisin opettaja Hilma Kilkkisen kuulustelu 9.2.1954.
Sig. 109 E7. Kilkkinen Hilma. UM:n arkisto.
Muistio 11.10.1949. Kilkkinen Hilma. Ryhmä 109, os. E7. UM:n arkisto.
Nevakivi 1995, 97, 182‒186, 188.
Veljeksiä ei ole talvisodan kaatuneiden luettelossa. Ks. Menehtyneet 1939‒45.
Sotasampo https://www.sotasampo.fi/fi/casualties/ Viitattu 23.3.2024; he
eivät myöskään olleet joutuneet vangeiksi. Sotasampo-tietokannassa ei ole
Hilma Kilkkisen veljien nimiä eikä liioin Hilma Kilkkisen eikä koululaisten
Lassi N:n tai Johannes N:n nimiä. Ks. Suomalaiset sotavangit Neuvostolii-
tossa https://www.sotasampo.fi/fi/ Viitattu 23.3.2024.
Sisaren Tyyni Kilkkisen ja veljen Väinö Kilkkisen kirjeet ulkoasiainminis-
teriölle ja Kouluhallitukselle 26.5.1940, 16.6.1940, 3.11.1940. Sig. 109 E7.
Kilkkinen Hilma. UM:n arkisto; Ulkoasiainministeriön muistio 11.10.1949.
Sig. 109 E7. Kilkkinen Hilma. UM:n arkisto.
Ulkoasiainministeriön salainen muistio ’Opettajatar Hilma Kilkkisen
vaiheita hänen itsensä kertomana’. Ei päivämäärää, mutta se on sisällön
mukaan kirjoitettu Kilkkisen saavuttua Suomeen maaliskuussa 1953. Sig.
E7. Kilkkinen Hilma. UM:n arkisto.
Suomen Moskovan lähetystön kirje ulkoasiainministeriölle 3.10.1949 ja
Ulkoasiainministeriön muistio 11.10.1949. Sig. 109 E7. Kilkkinen Hilma.
UM:n arkisto.
Ulkoasianministeriön salainen muistio opettajatar Hilma Kilkkisen kotiu-
tumisesta 20.11.1953. Ryhmä 7. Kilkkinen Hilma. UM:n arkisto.
Hilma Kilkkisen postikortti 28.6.1949. Ryhmä 7. Kilkkinen Hilma. UM:n
arkisto.
§58/10 tarkoitti propagandan tai agitaation levittämistä; niiden katsottiin
sisältäneen yllytyksen neuvostovallan kumoamiseksi, järkyttämiseksi ja
heikentämiseksi tai erillisten vastavallankumouksellisten rikosten toteutta-
mista. Ks. rangaistuspykälistä Lahti-Argutina 2001, passim.
Ulkoasiainministeriön salainen muistio ’Opettajatar Hilma Kilkkisen
vaiheita hänen itsensä kertomana’. Ei päivämäärää, mutta se on sisällön
mukaan kirjoitettu Kilkkisen saavuttua Suomeen maaliskuussa 1953. Sig.
E7. Kilkkinen Hilma. UM:n arkisto.
Esim. heinäkuussa 1944 partisaanit tappoivat Sodankylän Lokassa 21 kylä-
läistä ja Savukosken Seitajärvellä 11 naista ja lasta, ks. mm. Erkkilä 1998;
Lähteenmäki 1999, 132‒145.
Mm. Petsamon väestön sijoittamisesta. Lapin Kansa 28.6.1945.
Lähteenmäki Maria, Kevyesti luovutettu Lappi. Pohjois-Suomen erikois-
asema toisen maailmansodan aikana on purkamaton tabu. Vieraskynä. Hel-
singin Sanomat 29.3.1999.
Opettajatar Hilma Kilkkisen vaiheita hänen itsensä kertomana. Jatkona
Suomen lähetystölle Moskovassa 31.12.1948 jättämiini elämänkerrallisiin
tiedonantoihini vv. 1939‒1948 pyydän saada kertoa. Hilma Kilkkisen asia.
Salainen. Ulkoasiainministeriö. UM:n arkisto.
Ulkoasiainministeriön kirje Moskovan lähetystölle 26.10.1949 ja Moskovan
lähetystön kirje ulkoasiainministeriölle 11.1.1949. Suomen lähetystö Mos-
kovassa. Ryhmä 7. UM:n arkisto.
Lähteenmäki 2022, 348‒362.
Ulkoasianministeriön salainen muistio opettajatar Hilma Kilkkisen kotiu-
tumisesta 20.11.1953. Ryhmä 7. Kilkkinen Hilma. UM:n arkisto; Ulko-
asiainministeriön salainen muistio ’Opettajatar Hilma Kilkkisen vaiheita
hänen itsensä kertomana’. Ei päivämäärää, mutta se on sisällön mukaan
kirjoitettu Kilkkisen saavuttua Suomeen maaliskuussa 1953. Sig. 109 E7.
Kilkkinen Hilma. UM:n arkisto; Suojelupoliisin opettaja Hilma Kilkkisen
kuulustelu 9.2.1954. Sig. 109 E7. Kilkkinen Hilma. UM:n arkisto.
Kuolleita. Hilma Kilkkinen. Helsingin Sanomat 9.8.1975; Kilkkinen 1997,
Lähteet ja kirjallisuus
Arkistolähteet
Ulkoasiainministeriön (UM) arkisto, Helsinki
Luovutettujen alueiden väestön ja omaisuuden palautus -asiakirjat 1939‒1954
Sig. 109 E7. Kilkkinen Hilma -asiakirjat
Ryhmä 7. Kilkkinen Hilma -asiakirjat
Kansallisarkisto (KA), Helsinki
Suojelupoliisin arkisto (Valpo I): Henkilömapit (Petsamo)
Vuosien 1929‒1944 aineistoa: Siviiliväestön palauttaminen Suomeen; Vihol-
lisen puolelle karanneet
Venäläisten valtaamille alueille sodan aikana 1939‒1940 jääneiden Suomen
kansalaisten palauttaminen
Painetut lähteet
Suomen matkailureittiä 1939 (1939): Suomen Matkailijayhdistys, Helsinki.
Karhu, Ilmari (1932): Suomen sotilasmaantiede. Valtioneuvoston kirjapaino,
Helsinki.
Kilkkinen, Hilma (1997): Pitkä matka Siperiaan. Toim. Ritva Sievänen-Allen.
Otava, Helsinki.
Paasilinna, Erno (1983): Maailman kourissa: Historiaa ja muistoja Petsamosta.
Otava, Helsinki.
Suomen jääkärien elämäkerrasto (1975). Sotatieteen Laitoksen Julkaisuja XIV:
Jääkäriliitto, Vaasa.
Talvitieva, Helka-Helena (1984): Jäämeren lauluja. Itä-Hämeen kirjapaino, Hei-
nola.
Ylipää, Anna Eveliina (1999): Talvisodan painajainen – vankeina Neuvostolii-
tossa. [Muistelma]. Teoksessa Jouko Vahtola & Samuli Onnela (toim.), Tur-
janmeren maa, Petsamon historia 1920‒1944. Petsamo-Seura, Rovaniemi,
‒594.
Elektroniset lähteet
Guide: Designing and Conducting Case Studies (colostate.edu). https://writing.
colostate.edu/guides/guide.cfm. Viitattu 7.5.2023.
Lähteenmäki Maria blogi 14.7.2012. maria.lahteenmaki.blog: Yöttömiä öitä
Kalastajasaarennossa (marialahteenmakiblogi.blogspot.com) Viitattu
5.2023.
Menehtyneet 1939‒45. Sotasampo https://www.sotasampo.fi/fi/casualties/ Vii-
tattu 23.3.2024.
Peschel Sabine, The children the Nazis stole in Poland. DW 2020 The children
the Nazis stole in Poland – DW – 03/12/2020 Viitattu 10.5.2023.
Suomalaiset sotavangit Neuvostoliitossa https://www.sotasampo.fi/fi/ Viitattu
3.2024.
Suomen Sotahistoriallinen Seura. Kintismä Viena, Talvisodan siviilisotavanki-
leiri | Suomen Sotahistoriallinen Seura ry (sotahistoriallisetkohteet.fi) Vii-
tattu 4.11.2023.
Talvi- ja jatkosodan ajan henkilöhistorialliset lähteet. Kansallisarkisto Talvi- ja
jatkosodan henkilöhistorialliset lähteet | Arkistojen Portti (kansallisarkisto.
fi) Viitattu 1.3.2024.
Lehdet
Helsingin Sanomat 1931, 1939, 1975, 1999
Kaleva 2017
Lapin Kansa 1945
Rintamamies 1940
Suomen Kuvalehti 1965, 2019
Muut aineistot
Kirjoittajan muistiinpanot Petsamon ja Kalastajasaarennon kenttämatkoilta
‒8.7.2011 ja 9.‒13.7.2012. Kirjoittajan hallussa.
Kirjallisuus
Ahto, Sampo (1980): Aseveljet vastakkain. Lapin sota 1944–1945. Kirjayhtymä,
Helsinki.
Alasuutari, Pertti (2011): Laadullinen tutkimus 2.0. Vastapaino, Tampere.
Alava, Teuvo, Frolov, Dmitri & Nikkilä, Reijo (2002): Rukiver! Suomalaiset sota-
vangit Neuvostoliitossa. Edita, Helsinki.
Baker, Alan R. H. (2003): Geography and History: Bridging the Divide. Cam-
bridge University Press, Cambridge.
Cherry, Robert D. & Orla-Bukowska, Annamaria (eds) (2007): Rethinking Poles
and Jews: Troubled Past, Brighter Future. Rowman & Littlefield, New York.
Crang, Mike & Cook, Ian (2011): Participant Observation. Teoksessa Mike
Crang & Ian Cook (eds), Doing Ethnographies. Sage Publications Ltd.
Online 2011. Verkkojulkaisu; https://methods.sagepub.com/book/doing-
ethnographies/n4.xml Viitattu 1.3.2024.
Danielsbacka, Mirkka (2016): Sotavankikohtalot. Neuvostovangit Suomessa
‒1944. Tammi, Helsinki.
Danielsbacka, Mirkka, Hannikainen, Matti O. & Tepora, Tuomas (toim.) (2022):
Avaimia menneisyyteen. Opas historiantutkimuksen menetelmiin. Gaude-
amus. Verkkojulkaisu: https://www.gaudeamus.fi/teos/avaimia-menneisyy-
teen/
Elenius, Lars, Tjelmeland, Hallvard, Lähteenmäki, Maria & Golubev, Alexey
(eds) (2015): The Barents Region. A Transnational History of Subarctic
Northern Europe. PAX, Oslo.
Elfvengren, Eero (1999): Petsamo talvisodassa. Teoksessa Jouko Vahtola &
Samuli Onnela (toim.), Turjanmeren maa, Petsamon historia 1920‒1944.
Petsamo-Seura, Rovaniemi, 563‒604.
Erkkilä, Veikko (1998): Vaiettu sota. Neuvostoliiton partisaanien iskut suoma-
laisiin kyliin. Arator, Helsinki.
Frolov, Dmitri (2012): Kuviin vangitut. Suomalaiset sotavangit valokuvissa.
Edita, Helsinki.
Frolov, Dmitri (2004): Sotavankina Neuvostoliitossa. Suomalaiset NKVD:n
leireissä talvi- ja jatkosodan aikana. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Hel-
sinki.
Haasio, Ari & Hujanen, Erkki (1990): Tasavallan panttivangit: evakuoimatta jää-
neiden suojärveläisten vaiheet talvisodan aikana. Suo-säätiö, Kajaani.
Hagelberg, Juha (1999b): Taloustirehtööri Karl Hagelberg. Teoksessa Jouko
Vahtola & Samuli Onnela (toim.), Turjanmeren maa, Petsamon historia
‒1944. Petsamo-Seura, Rovaniemi, 354‒355.
Hagelberg, Juha (1999a): Petsamon suuri vakoilujuttu. Teoksessa Jouko Vahtola
& Samuli Onnela (toim.), Turjanmeren maa, Petsamon historia 1920‒1944.
Petsamo-Seura, Rovaniemi, 543‒562.
Hughes, Donald J. (2006): What is Environmental History? Polity Press, Cam-
bridge.
Hämynen, Tapio (toim.) (2011): Omal mual, vierahal mual. Suojärven historia
IV. Suojärven Pitäjäseura, Saarijärvi.
Jokipii, Ilkka & Outinen, Sami (2022): Katsaus. Suomalaiset Venäjällä 1917–
-tietokanta historiantutkimuksen apuvälineenä. Ennen ja Nyt 4, 56-‒66.
Verkkojulkaisu: Suomalaiset Venäjällä 1917–1964 -tietokanta historiantutki-
muksen apuvälineenä - pdf (journal.fi) Viitattu 1.3.2024.
Junila, Marjaana (2000): Kotirintaman aseveljeyttä: suomalaisen siviiliväestön
ja saksalaisen sotaväen rinnakkainelo Pohjois-Suomessa 1941‒1944. Suoma-
laisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.
Kahla, Elina (2020): Petsamon marttyyri ja maailman pohjoisin luostari. Suo-
malaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.
Kalela, Jorma (1972): Historian tutkimusprosessi. Metodinen opas oman ajan
historiaa tutkiville. Gaudeamus, Helsinki.
Kaukiainen, Leena (1997): Avoin ja suljettu raja: Suomen ja Norjan suhteet
‒1940. Suomen Historiallinen Seura. Helsinki.
Keating, Michael (1998): The New Regionalism in Europe. Territorial
Reconstructing and Political Change. Edward Elgar, Cheltenham.
Kivimäki, Ville & Toivo, Raisa Maria (2022): Kokemusten historia. Teoksessa
Mirkka Danielsbacka, Matti O. Hannikainen & Tuomas Tepora (toim.),
Avaimia menneisyyteen. Opas historiantutkimuksen menetelmiin. Gaude-
amus, Helsinki, 59‒76.
Kuusikko, Kirsi (1996): Laiton Lappi, laiton Petsamo. Rikollisuus ja järjestys-
valta Petsamossa 1921‒1944. Pohjois-Suomen historiallinen yhdistys, Rova-
niemi.
Kymäläinen, Jussi (2011): Toisenlainen talvisota Suojärvellä. Teoksessa Tapio
Hämynen (toim.), Omal mual, vierahal mual. Suojärven historia IV. Suojär-
ven Pitäjäseura, Saarijärvi, 20‒33.
Lahti-Argutina, Eila (2001): Olimme joukko vieras vaan. Venäjänsuomalaiset
vainonuhrit Neuvostoliitossa 1930-luvun alusta 1950-luvun alkuun. Siirto-
laisuusinstituutti, Turku.
Laine, Markus, Bamberg, Jarkko & Jokinen, Pekka (toim.) (2007): Tapaustutki-
muksen taito. Gaudeamus, Helsinki.
Lüdtke, Alf (1995): Introduction: What is the History of Everyday Life and Who
are its Practitioners? Teoksessa Alf Lüdtke (ed.), The History of Everyday
Life. Reconstructing historical experiences and ways of life. Princeton Uni-
versity Press, New Jersey, 3‒40.
Lähteenmäki, Maria (2009): Alue- ja paikallistutkimuksen synty ja pohjoinen
ulottuvuus 1700-luvulla. Teoksessa Maria Lähteenmäki (toim.), Maa, seutu,
kulmakunta. Näkökulmia aluehistorialliseen tutkimukseen. Suomalaisen
Kirjallisuuden Seura, Helsinki, 115‒145.
Lähteenmäki, Maria (1999): Jänkäjääkäreitä ja parakkipiikoja. Lappilais-
ten sotakokemuksia 1939‒1945. Suomen Historiallinen Seura, Helsinki.
Verkkojulkaisu: https://helda.helsinki.fi/items/ec31ef95-703c-4111-b1f0-
ba2185b331
Lähteenmäki, Maria (2004): Kalotin kansaa. Rajankäynnit ja vuorovaikutus
Pohjoiskalotilla 1808–1889. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.
Verkkojulkaisu: https://www.doria.fi/handle/10024/182976
Lähteenmäki, Maria (2009): Maailmojen rajalla. Kannaksen rajamaa ja poliitti-
set murtumat 1911–1944. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki. Verk-
kojulkaisu: https://www.doria.fi/handle/10024/182959
Lähteenmäki, Maria (2017): Pahan jälkipuhunta. Partisaanien siviili-iskut Itä-
ja Pohjois-Suomeen. Teoksessa Satu Lidman, Anu Koskivirta & Jari Eilola
(toim.), Historiantutkimuksen etiikka. Gaudeamus, Helsinki, 200‒232. Verk-
kojulkaisu: https://www.gaudeamus.fi/teos/historiantutkimuksen-etiikka/
Lähteenmäki, Maria (2022): Punapakolaiset. Suomalaisnaisten elämä ja kohtalo
Neuvosto-Karjalassa. Gaudeamus, Helsinki. Verkkojulkaisu: https://www.
gaudeamus.fi/teos/punapakolaiset/
Lähteenmäki, Maria (2014): Väinö Voionmaa. Puolue- ja geopoliitikko. Suoma-
laisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki. Verkkojulkaisu: https://www.doria.fi/
handle/10024/182969
Lähteenmäki, Maria & Colpaert, Alfred (2020): Memory politics in transition:
Nostalgia tours and gilded memories of Petsamo. Finnish Journal of Tourism
Research 16(1), 8‒34. Verkkojulkaisu: https://journal.fi/matkailututkimus/
article/view/85341
Malmi, Timo (1999): Suomalaiset sotavangit. Teoksessa Jari Leskinen & Antti
Juutilainen (toim.), Talvisodan pikkujättiläinen. WSOY, Helsinki, 792‒802.
Malmi, Timo (2001): Suomalaiset sotavangit Neuvostoliitossa 1941‒1944. Atena
Kustannus, Helsinki.
Martikainen, Tyyne (1998): Neuvostoliiton partisaanien tuhoiskut suomalaisiin
siviilikyliin 1941‒44. Savukosken ja Sodankylän kunnat, Kemi.
Martikainen, Tyyne (2000): Talvisodan evakot ja siviilisotavangit: äidit ja lapset
sodan kurimuksessa. Gummerus, Espoo.
Massey, Doreen (2008): Samanaikainen tila. Vastapaino, Tampere.
Merleau-Ponty, Maurice (1998): Phenomenology of Perception. Routledge &
Kegan, London.
Mikkeli, Heikki (2009): Aluetutkimuksen Euroopat. Teoksessa Maria Lähteen-
mäki (toim.), Maa, seutu, kulmakunta. Näkökulmia aluehistorialliseen tutki-
mukseen. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki, 25‒51.
Nevakivi, Jukka (1995): Żdanov Suomessa ‒ miksi meitä ei neuvostolaistettu?
Otava, Helsinki.
Partanen, Jukka (2015): Salmi talvisodassa. Teoksessa Jukka Kokkonen (toim.),
Rajoil da randamil. Salmi ja salmilaiset 1617‒1948. Salmi-säätiö, Saarijärvi,
‒472.
Perttula, Juha (2005): Kokemus ja kokemuksen tutkimus: fenomenologisen eri-
tyistieteen tieteenteoria. Teoksessa Juha Perttula & Timo Latomaa (toim.),
Kokemuksen tutkimus: Merkitys – tulkinta – ymmärtäminen. Dialogia Oy,
Helsinki, 115–162.
Pöysä, Jyrki (2015): Lähiluvun tieto. Suomen kansantietouden tutkijain seura
ry., Joensuu.
Rahkola, Hilkka (1999): Petsamon kansakoulut. Teoksessa Jouko Vahtola &
Samuli Onnela (toim.), Turjanmeren maa, Petsamon historia 1920‒1944.
Petsamo-Seura, Rovaniemi, 373‒397.
Saraste, Petri (2024): Isäni vaiettu sotavankeus. Otava, Helsinki.
Talvisodan historia 3 (1978). WSOY, Helsinki.
Talvisodan historia 4 (1979). WSOY, Helsinki.
Taskila, Erkki (1999): Petsamon elinkeinoelämä. Teoksessa Jouko Vahtola &
Samuli Onnela (toim.), Turjanmeren maa, Petsamon historia 1920‒1944.
Petsamo-Seura, Rovaniemi, 199‒247.
Zahra, Tara (2011): The Lost Children, Reconstructing Europe’s Families after
World War II. Harvard University Press, Cambridge, Mass.
Uola, Mikko (2012): Petsamo 1939‒1944. Minerva, Helsinki.
Vaara, Topi (1977): Pärmin pirut: Er.P 21:n vaiheita jatkosodassa 1941–1942.
Otava, Helsinki.
Vahtola, Jouko & Onnela, Samuli (toim.) (1999): Turjanmeren maa, Petsamon
historia 1920‒1944. Petsamo-Seura, Rovaniemi.
Verigin, Sergei & Laidinen, Einar (1996): Internoidut suomalaiset. Carelia 2,
‒106.
Verigin, Sergei, Laidinen, Einar & Kymäläinen, Jussi (2006): Talvisodan pantti-
vangit. Internoidut suomalaiset Neuvosto-Karjalan Kalevalan piirin alueella
vuosien 1939‒1940 talvisodan aikana. Helsinki-Pietari-Petroskoi.
Vertovec, Steven (2001): Transnationalism and identity. Journal of Ethnic and
Migration Studies 27(4), 573‒582.
Vuorio, Antero (1982): Petsamo talvisodan kourissa. Kirjayhtymä, Helsinki.
Vuorisjärvi, Esko (1999): Petsamon nikkeli suurpolitiikassa. Teoksessa Jouko
Vahtola & Samuli Onnela (toim.), Turjanmeren maa, Petsamon historia
‒1944. Petsamo-Seura, Rovaniemi, 527‒542.
Westerlund, Lars (2008a): Saksan vankileirit Suomessa ja raja-alueilla 1941‒44.
Tammi, Helsinki.
Westerlund, Lars (toim. (2008b): Sotavangit ja internoidut. Kansallisarkisto,
Helsinki.
