Monikasvoinen raatajarahvas Venäjän Karjalassa 1918–1922
DOI:
https://doi.org/10.55286/vv.147689Avainsanat:
proletariaatti, Karjala, käsitehistoria, diskurssianalyysi, sosialismiAbstrakti
Artikkelissa kysytään, miten proletariaatti käsitettiin neu-
vostovallan näkökulmasta ja miten se suhteutui valkoisten käsi-
tykseen työväestöstä Venäjän Karjalassa sisällissodan aikana.
Miten bolševikit ja suomalaiskommunistit kuvasivat suhdettaan
karjalaiseen työväestöön vuosina 1918–1922, kun alueella oltiin
vuoroin sodassa ja vuoroin rauhassa erityisesti valkoisen Suomen
vaaniessa vieressä? Miten karjalainen proletariaatti kuvattiin
niin neuvostovallan apuna kuin haittana verrattuna valkoisten,
suomalais-karjalaisten vihollisten retoriikkaan karjalaisesta rah-
vaasta? Näihin kysymyksiin syvennytään käsitehistoriallisella tutkimus-
asenteella analysoimalla aikakauden kieltä ja diskursseja poliit-
tisena toimintana venäjän- ja suomenkielisen aineiston avulla.
Metodologinen lähtökohta on, että neuvostovaltaa rakennettiin
Karjalassa kielellisten keinojen avulla, jolloin esimerkiksi käyte-
tyillä käsitteillä muovattiin ympäröivää yhteiskuntaa kohti sosia-
listisista ihannetta.
Lähdeviitteet
Viitteet
Venäjän Karjala on tässä artikkelissa Arkangelin ja Aunuksen kuver-
nementtien karjalaispainotteiset kunnat, joista pääosin muodostettiin
vuonna 1920 Karjalan työkansan kommuuni (KTK). Alue oli kuverne-
menttien kunnallista ulottuvuutta suppeampi, mutta kattoi ne alueet, joilla
kommuuni saatiin karjalaisenemmistöiseksi. Satunnaisesti näkökulmani
kattaa kuitenkin vanhoja kuvernementtirajoja mukailevia alueita.
Figes 2021, 98–100, 114–120, 124–126; Jussila 2012, 50–64, 197–202;
Wright 2012, 71–76, 83–86; Harjula 2007, 82–84, 102.
Wright 2012, 83–85, 222–225; Harjula 2007, 139–146, 252–258; Takala
, 139–145; Vituhnovskaja-Kauppala & Kauppala 2012, 309–320.
Ks. erit Ihalainen & Marjanen 2022, 65–72.
Ihalainen & Marjanen 2022, 65–72; Hyrkkänen 2002, 72, 134; Pocock 2009,
–105; Wiesner, Haapala & Palonen 2017, 68–70.
Valkoiset ovat tässä artikkelissa synonyymi suomalais-karjalaisille, valkoi-
sille poliittisille ryhmittymille Venäjän Karjalassa vuosina 1918–1922.
Ihalainen & Marjanen 2022, 65–72.
Ks. teemoista yleisesti esim. Wiesner, Haapala & Palonen 2017, 104–106.
Ks. esim. Nilov 2018, 149–160.
Muurmannin rautatieläisten lehti Murmanskij Put yhdistettiin Izvestijaan
vuoden 1918 lopussa.
Nilov 2018, 111–112, 120–121, 433; Ylikangas 2004, 16–17, 81, 134–135.
Pietarin virallinen nimi vuosina 1914–1924.
Saarela 1996, 64–67; Nilov 2018, 49, 111–113, 119.
Ks. esim. Nevalainen 2022, 28–32, 187–194.
Kirjoittajan väitöstutkimus neuvostovallan käsitteellisestä rakentamisesta
Venäjän Karjalassa 1918–1922 on parhaillaan valmisteilla Jyväskylän yli-
opistossa.
Ks. esim. Vituhnovskaja-Kauppala & Kauppala 2012.
Ks. esim. Dubrovskaja 2016.
Takala 2021.
Nevalainen 2022.
Figes 2021.
Jussila 2012, 26–33.
Lenin 1951, 151–158; Jussila 2012, 92–104, 121, 327–328.
Buharin & Preobraženski 2014, 95–97; Trotski 2014, 144–147; Lenin 1951,
–158; Ks. myös Jussila 2012, 102–103, 108, 200–201, 322–332.
Lenin 1951, 268.
Lenin 1951, 268–270; Ks. myös Trotski 2014, 137–138.
Buharin & Preobraženski 2014, 95–97.
Jussila 2012, 93–96, 117–121, 230; Pipes 1995, 492–494; Kenez 1985, 50–58;
Figes 2021, 133–138.
Takala 2021, 36–37; Dubrovskaja 2016, 32; Kangaspuro 2000, 159–160:
Venäläisten lukutaito oli moninkertaisesti parempi kuin karjalaisten (n. 10
%), mutta silti vain noin 30 % tästäkin väestönosasta.
Gylling 1931, 60–61.
Takala 2021, 42–44; Nevalainen 2022, 171–173; Ks. myös Dubrovskaja
, 34–36.
Buharin & Preobraženski 2014, 94–95, 203–204; Trotski 2014, 149–150.
Buharin & Preobraženski 2014, 201–203; Bonnell 1999, 1–3, 21–28, 187–
; Figes 1997, 600–602; Figes 2021, 138–140; Salomaa 2018, 48–49.
Selkäpuolella ja rintamalla…, VKP:n järjestöjen ohjesääntö 1920, 9–10;
”Puna-armeijalaisten toinen konferenssi”, Wapaus 8.2.1920; Figes 1997,
–602; Buharin & Preobraženski 2014, 232–233.
Bonnell 1999, 1–3, 21–28; Bogomjagkova 2018, 48–59.
Ks. erit. Aunala 2017.
Ks. esim. Nevalainen 2022, 136–154.
Vituhnovskaja-Kauppala & Kauppala 2012, 309–320.
Vituhnovskaja-Kauppala & Kauppala 2012, 309–320; Nygård 1978, 50–108;
Harjula 2007, 252–258.
Ks. esim. Manninen 1982, 154–156, 161.
Tepora 2014, 118.
Ks. esim. Silvennoinen & Roselius 2019, 48–56, 64–65.
Stenius 2002, 356–360; Manninen 1982, 154–156, 161.
Karjala vapaaksi! Karjalalle vakuutetun autonomian sisältö, painettu Viipu-
rissa 1921 salanimellä Karjalainen. Tekijät oikeasti O. Stenberg ja H. Koto-
nen.
Karjalainen 1921, 3.
Karjalainen 1921, 23–24; Stenius 2002, 355–356; Ks. myös Manninen 1982,
–223.
Perelman 1996, 16–19.
Ks. esim. Figes 2021, 141–142, 184–185; Takala 2021, 164–173.
Lev Grigorevitš Geršanovitš (1880–1943), poliitikko ja journalisti Aunuk-
sessa 1920-luvun taitteessa.
”Sredi derevenskoj bednoty”, Izvestija 3.10.1918, ”L. Geršanovitš”.
”Sredi derevenskoj bednoty”, Izvestija 3.10.1918, ”L. Geršanovitš”.
”Komitety bednoty”, Izvestija 17.9.1918; ”Elintarvikekysymys ja Neuvosto-
valta”, Wapaus 11.12.1918, ”K. Samoilova”; ”Maalaisköyhälistö, kommunis-
tisia osastoja perustamaan”, Wapaus 17.9.1918.
Perelman 1996, 101–102.
Ks. myös ”Kommunistien (bolshevikien) ohjelma”, Wapaus 4.9.1918: Vrt.
Suomeen Alapuro 2003, 541–542.
”Dve zadatši”, MP 15.9.1918, ”N. Mtššerjakov”; Iskulauseet etulehdellä,
Izvestija 8.8.1918; ”Ne klejmite”, OK 23.3.1919, ”Svobodnyj”.
Figes 1997, 725–726; Jussila 2012, 379–381; Ks. myös Trotski 2014, 8–9.
”Na subbotnike”, OK 27.3.1920, ”N. Slavjanskij”; Käännös: ” Ty - rabotnik,
ja - rabotnik, Znatšit, nado na subbotnik. Nam s toboj idti. Vsjakij trud
nam legtše puha. Jej, prokljataja razruha; Storonis’ s puti.”
Ks. myös Perelman 1996, 26–27.
”Pervij subbotnik” OK 23.8.1919; ”Subbotniki”, OK 5.9.1919, ”Koinin”; ”5-j
kommunistitšeskij subbotnik”, OK 23.9.1919, ”Petrov”; Dubrovskaja 2016,
–36; Ks. myös Trotski 2014, 8–9.
Figes 2021, 149.
Takala 2021, 164–166.
”Työhön, työhön, työhön!”, Wapaus 12.3.1920; Figes 2021, 149; Trotski
, 8.
Perelman 1996, 34–36; Jussila 2012, 121, 236–237.
”Vozzvanie k graždanam Povenetskogo uezda”, 1920, f. r-28, op. 1, d. 39/336,
l. 6ob., NARK; ”Prodovol’stvie i razverstki”, OK 3.9.1920, ”Tšasovennyj”;
”Tov. Trotskij ob obštšem položenii Sovetskoj Rossii”, RP 21.12.1920; Jus-
sila 2012, 236–237.
”Vozzvanie k graždanam Povenetskogo uezda”, 1920, f. r-28, op. 1, d.
/336, l. 6ob., NARK; Käännös: ”I tak tovarištši! Vse družno za rabotu,
doloj nesoznatel’nost’ i lenost’. Da zdravstvuet kollektivnyj trud i pobeda na
Trudovom fronte!”.
Ks. esim. ”Tov. Trotskij ob obštšem položenii Sovetskoj Rossii”, RP
12.1920; ”Rauhan työhön”, KK 11.11.1920; Jussila 2012, 217–219, 237.
Kangaspuro 2000, 87–107; Takala 2021, 26–31, 139–145, 164–166.
Perelman 1996, 37–39.
”Karjalan Työkansan Kommuunin väestölle”, KK 9.10.1920, ”Karjalan val-
lankumouskomitea”.
Takala 2021, 21–31; Ks. myös Nevalainen 2022, 22–23, 36–37.
”Työläis- ja talonpoikaisnaisille Karjalassa”, KK 8.3.1921, ”Petroskoin Suo-
menk. kollektiivin Naisosasto”.
”Tervehdys Vuokkiniemeltä Karjalan Työkommuunille”, KK 30.10.1920,
”P.Lipkin”; ”Työläis- ja talonpoikaisnaisille Karjalassa”, KK 8.3.1921, ”Pet-
roskoin Suomenk. kollektiivin Naisosasto”; ”Karjalan Työkansan Kom-
muunin väestölle”, KK 9.10.1920, ”Karjalan vallankumouskomitea”; Perel-
man 1996, 26–27.
Figes 2021, 31, 124–125, 136–138, 149, 180–181; Takala 2021, 163–176.
Gluhova, Dupak & Zaharova 2018b, 65–67, 72; Figes 1997, 617–618; Figes
, 124–125, 136–138.
”Vozzvanie: Tovarištši ”bednjaki” derevni”, Izvestija 21.8.1918.
Dubrovskaja 2016, 35–36.
Buharin & Preobraženski 2014, 94.
Takala 2021, 26–31, 139–145; Silvennoinen & Roselius 2019, 177, 220–231,
–267; Harjula 2007, 163–168.
”Kak izbavit’sja bednjaku ot kulaka?”, OK 21.9.1919; Käännös: ”Vyhod dlja
bednjaka samyj prostoj i samyj vernyj: gnat’ kulakov i vseh bogatšej iz sove-
tov, a inatše esli on jetogo ne sdelaet, opjat’ popadet v lapy derevenskih
paukov-darmoedov”.
Perelman 1996, 26–27; Ks. retoriikasta esim. ” Kak izbavit’sja bednjaku ot
kulaka?”, OK 21.9.1919.
”Kaikille rosvojen kanssa Suomeen menneille työtätekeville karjalaisille”,
, f. r-549, op. 2, d. 8/90, l. 410–410ob, NARK; ”Karjalan työkansan
kommuunin väestölle”, Lentolehtinen 1922, ”Karjalan alueen poliittinen
osasto”, KKi; ”K našim vragam”, 1922, f. r-550, op. 1. d. 5/72, l. 62-62ob,
NARK; ”Vihollisillemme”, KK 31.1.1922, ”Karjalan alueen poliittinen
osasto”.
”Karjalan piirin sotajoukkojen komentajan päiväkäsky”, 23.11.1921, Len-
tolehtinen 1921, ”Meževyh”, KKi; ”Prikaz № 1 Revoljutsionnogo voennogo
komiteta Olonetskogo uezda”, 22.12.1921, f. r-56, op. 1, d. 2/16, l. 479,
NARK; Perelman 1996, 26–27.
”Karjalain, tahotko tulla venäläiseks?”, KV 15.12.1919; ”Karjalan rahvas”,
KV 20.1.1920, ”O.A.L.”; ”Veljet karjalaiset”, KV 9.2.1920, ”Antti Vierma”;
Roselius & Silvennoinen 2019, 48–50.
Antti Vierma (Tihanov) (1883–1942), Vienan Karjalan väliaikaisen toimi-
kunnan puheenjohtaja 1919–1920.
”Veljet karjalaiset”, KV 9.2.1920, ”Antti Vierma”.
”Tilanteen selvittelyä karjalaisille”, KS 30.9.1918; ”Uhtuan heimojuhla ja
kokoukset”, KS 30.9.1918.
”Karjalain, tahotko tulla venäläiseks?”, KV 15.12.1919; ”Karjalan mies.
Sotilas.”, KV 8.1.1920; ”Karjalan rahvas”, KV 20.1.1920, ”O.A.L.”.
Nevalainen 2022, 215–233: Karjalan ensimmäisillä maakuntapäivillä maa-
lis-huhtikuussa 1920 muodostettiin Karjalan väliaikainen hallitus paikalle
saapuneiden karjalaisten kuntien edustajien äänestyksen jälkeen.
”Ottakaamme opiksemme”, KV 10.3.1920, ”T.”; ”Mikä on tärkeintä nyky-
hetkellä?”, KV 20.2.1920.
”Ottakaamme opiksemme”, KV 10.3.1920, ”T.”.
Ks. esim. Nevalainen 2022, 140–143, 215, 229; Vienan Karjalan väliaikai-
sen toimikunnan nimitys sekä Karjalan väliaikainen hallitus keväästä 1920
alkaen.
”Ottakaamme opiksemme”, KV 10.3.1920, ”T.”; ”Luottakaamme itseemme”,
KV 15.9.1920, ”J. Rajamaa”.
”Hyljättynäkö?”, KS 5.8.1918, ”Karjalan Pekka”; ”Uhtuan heimojuhla ja
kokoukset”, KS 30.9.1918; ”Mistä on kysymys?”, KV 14.10.1920; ”Ihmelääke
svaboda”, KV 7.10.1920; ”Oi isänmaamme Karjala”, KV 7.10.1920, ”Alek-
sander Samulini”.
”Mitä voitetaan yksimielisyydellä?”, KV 7.10.1920, ”Huoti Sinikivi”; ”Ihme-
lääke svaboda”, KV 7.10.1920; ”Mistä on kysymys?”, KV 14.10.1920; ”Mie-
telmiä Tarton rauhansopimuksen johdosta”, KV 11.11.1920; ”Kuka on ystä-
vämme?”, KV 30.9.1920, ”O.A. Louhikoski”; ”Luottakaamme itseemme”,
KV 15.9.1920, ”J. Rajamaa”; Ks. myös Nevalainen 2022, 216.
”Huuto Karjalasta”, KV 24.8.1920, ”V.K.”.
”Huuto Karjalasta”, KV 24.8.1920, ”V.K.”; Ks. myös ”Mitä me vaadimme?”,
KV 1.9.1920, ”Risto Homanen”.
Tunkualainen Vaseli Levonen (syntyjään Vaseli Sidorov) (1855–1942).
Vituhnovskaja-Kauppala & Kauppala 2012, 318–319; Harjula 2007, 224–
; Roselius & Silvennoinen 2019, 48–50.
Nevalainen 2022, 227–233: Karjalan väliaikainen hallitus perustettiin Vie-
nan Karjalan väliaikaisen toimikunnan korvaajaksi Uhtuan maakuntapäi-
vien yhteydessä maaliskuussa 1920.
”Kuulumisia Vienasta ja Aunuksesta”, KS 1.11.1919; ”Mistä on kysymys?”,
KV 14.10.1920; ”Mitä voitetaan yksimielisyydellä?”, KV 7.10.1920, ”Huoti
Sinikivi”; ”Luottakaamme itseemme”, KV 15.9.1920, ”J. Rajamaa”.
Manninen 1982, 161–162.
”Kuulumisia Vienasta ja Aunuksesta”, KS 1.11.1919; ”Luottakaamme
itseemme”, KV 15.9.1920, ”J. Rajamaa”; ”Kuka on ystävämme?”, KV
9.1920, ”O.A. Louhikoski”.
”Kuka on ystävämme?”, KV 30.9.1920, ”O.A. Louhikoski”.
”Kuka on ystävämme?”, KV 30.9.1920, ”O.A. Louhikoski”; ”Ihmelääke sva-
boda”, KV 7.10.1920; ”Luottakaamme itseemme”, KV 15.9.1920, ”J. Raja-
maa”.
”Tervehyisiä Karjalasta”, KV 23.9.1920, ”Kauro Karjalainen”; ”Pakolaisen
mietelmiä, KV 24.8.1920, ”Pekka Kontu”; ”Mitä voitetaan yksimielisyy-
dellä?”, KV 7.10.1920, ”Huoti Sinikivi”; ”Ihmelääke svaboda”, KV 7.10.1920.
”Mistä on kysymys?”, KV 14.10.1920.
Lähteet ja kirjallisuus
Arkistolähteet
Karjalan tasavallan kansallisarkisto (NARK)
f. r-28 Olonetskij gubispolkom (1918–1922)
f. r-56 Ispolkom Tulomozerskogo volostnogo Soveta (1918–
f. r-549 Karoblispolkom (1920–1923)
f. r-550 Karrevkom (1918–1922)
Kansalliskirjasto (KKi)
Neuvosto-Karjala –1944 (lajittelematon aineisto)
Lehdistö
Izvestija Olonetskogo Gubernskogo Soveta (Izvestija)
Karjalan Kommuuni (KK)
Karjalaisten Sanomat (KS)
Karjalan Vartia (KV)
Murmanskij Put (MP)
Olonetskaja Kommuna (OK)
Rosta, Stennaja gazeta Pudožskogo otdela ROSTA (RP)
Wapaus
Alkuperäislähteenä käytetty kirjallisuus
Buharin, Nikolai & Preobraženski, Jevgeni (2014, alkup.1921), Kommunismin
aapinen. Savon Kansan kirjapaino, Kuopio. Viitattu 17.11.2023: https://
sosialismi.fi/kirjat/nikolai-buharin-jevgeni-preobrazhenski-kommunismin-
aapinen/.
Karjalainen (Stenberg, O., & Kotonen, H.) (1921). Karjala vapaaksi: Karjalalle
vakuutetun autonomian sisältö. Kirjapaino Ilmarinen, Viipuri.
Lenin, Vladimir (1951), Valitut teokset kahdessa osassa, II osa. Karjalais-Suoma-
laisen SNT:n valtion kustannusliike, Petroskoi.
Selkäpuolella ja rintamalla puna-armeijan osastoissa olevien VKP:n järjestöjen
ohjesääntö (1920). V. K. P:n Suomalaisten Järjestöjen Keskus-Toimisto, Pie-
tari
Trotski, Lev (2014, alkup. 1921). Terrorismi ja kommunismi. Savon Kansan kir-
japaino, Kuopio. Viitattu 17.11.2023: https://sosialismi.fi/verkkokirjasto/
trotski_terrorismijakommunismi.pdf.
Tutkimuskirjallisuus
Alapuro, Risto (2003). Vallankumous. Teoksessa Hyvärinen, Matti et al. (toim.)
Käsitteet liikkeessä: Suomen poliittisen kulttuurin käsitehistoria. Vastapaino,
Tampere, 519–568.
Aunala, Aki. (2017, alkup. 2011). ”Valoa Karjalaan”: Neuvostopropaganda Venä-
jän Karjalassa 1918–1922. Karjalan Sivistysseura, Helsinki.
Bogomjagkova, E. S. (2018). Krasnoarmeets. Teoksessa Oreh, E. A. (toim.),
Graždanskaja vojna v obrazah vizual’noj propagandy: Slovar’-spravotšnik.
Skifija-print/Sankt-Peterburgskij gosudarstvennyj universitet, Pietari, 48–59.
Bonnell, Victoria E. (1999). Iconography of Power – Soviet Political Posters under
Lenin and Stalin. University of California Press, Los Angeles.
Dubrovskaja, Jelena (2016). Povsednevnost’ v tšrezvytšajnyh obstojatel’stvah:
graždanskaja vojna v Karelii – vremja ekstremal’nyh situatsij (1918–1920).
Teoksessa Kaljagin, A. V. (toim.), XX vek i Rossija: Obtšsestvo, reformy,
revoljutsii. Elektronnyj resurs: elektron. sb. Vyp. 4. – Elektron. dan. Samara,
–43. Viitattu 8.3.2024: http://sbornik.libsmr.ru/content/files/catalog1/
sb20rus_04_0.pdf.
Figes, Orlando (1997). A People’s Tragedy: The Russian Revolution: 1891–1924.
Penguin Books.
Figes, Orlando (2021). Vallankumouksen Venäjä 1891–1991. Kustannusosa-
keyhtiö Siltala, Helsinki.
Gluhova, M. E., Dupak, A. A. & Zaharova, A. S. (2018). Кulak. Teoksessa Oreh,
E. A. (toim.), Graždanskaja vojna v obrazah vizual’noj propagandy: Slovar’-
spravotšnik. Skifija-print/Sankt-Peterburgskij gosudarstvennyj universitet,
Pietari, 61–72.
Gylling, Edvard (1931). Kymmenen vuotta Karjalan itsehallintaa. Teoksessa:
Letonmäki, Lauri et al. (toim.), Kymmenen vuotta Neuvosto-Karjalaa 1920–
AKSNT:n TpKK, Petroskoi, 51–79.
Harjula, Mirko (2007). Venäjän Karjala ja Muurmanni 1914–1922: Maailman-
sota, vallankumous, ulkomaiden interventio ja sisällissota. Suomalaisen Kir-
jallisuuden Seura, Helsinki.
Hyrkkänen, Markku (2002). Aatehistorian mieli. Vastapaino, Tampere.
Ihalainen, Pasi & Marjanen, Jani (2022). Käsitehistoria tutkimusasenteena.
Teoksessa Ihalainen, Pasi et al. (toim.), Sanat siltana menneeseen: Kielelliset
lähestymistavat historiantutkimuksessa. Gaudeamus, Helsinki, 65–91.
Jussila, Osmo (2012). Neuvostoliiton tragedia: Utopiasta vankileirien saaristoksi.
Otava, Helsinki.
Kangaspuro, Markku (2000). Neuvosto-Karjalan taistelu itsehallinnosta: Natio-
nalismi ja suomalaiset punaiset Neuvostoliiton vallankäytössä vuosina 1920–
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.
Kenez, Peter (1985). The Birth of the Propaganda State – Soviet Methods of Mass
Mobilization 1917–1929. Cambridge University Press, Cambridge.
Manninen, Turo (1982). Vapaustaistelu, kansalaissota ja kapina: Taistelun luonne
valkoisten sotapropagandassa vuonna 1918. Jyväskylän yliopisto, Jyväskylä.
Nevalainen, Pekka (2022). Lunastamaton Viena: Suomalaiset siirtomaaherroina
–1920. SKS Kirjat, Helsinki.
Nilov, Vitali (2018). Agent social’noj mobilizatsii: Sovetskaja petšat’ Karelii v
—1930-e gg. Izd-vo PetrGU: Petrozavodsk. Viitattu 23.2.2024: https://
elibrary.karelia.ru/book.shtml?id=29906#t20c.
Nygård, Toivo (1978). Suur-Suomi vai lähiheimolaisten auttaminen: Aatteellinen
heimotyö itsenäisessä Suomessa. Otava, Helsinki.
Perelman, Chaïm (1996). Retoriikan valtakunta. Vastapaino, Tampere.
Pipes, Richard (1995). Russia Under the Bolshevik Regime. Fontana Press, Lon-
don.
Pocock, John (2009). Political Thought and History – Essays on Theory and Met-
hod. Cambridge University Press, Cambridge.
Roselius, Aapo & Silvennoinen, Oula (2019). Villi itä: Suomen heimosodat ja
Itä-Euroopan murros 1918–1921. Tammi, Helsinki.
Saarela, Tauno (1996). Suomalaisen kommunismin synty 1918–1923. Kansan
Sivistystyön Liitto, Helsinki.
Salomaa, Markku (2018). Punaupseerien nousu ja tuho. Kustannusosakeyhtiö
Otava, Helsinki.
Stenius, Henrik (2003). Kansalainen. Teoksessa Hyvärinen, Matti et al. (toim.)
Käsitteet liikkeessä: Suomen poliittisen kulttuurin käsitehistoria. Vastapaino,
Tampere, 309–362.
Takala, Irina (2021). Taistelua ja kuolemaa: Neuvosto-Karjalan suomalaiset
–30-luvuilla. Karjalan Sivistysseura ry, Helsinki.
Tepora, Tuomas (2014). Heimoveljiä, valkobandiitteja, punikin perkeleitä: Val-
koisen ja punaisen Suur-Suomen aate- ja tunnehistoriaa ennen toista maail-
mansotaa. Teoksessa Kirves, Jenni & Näre, Sari (toim.) Luvattu maa: Suur-
Suomen unelma ja unohdus. Johnny Kniga, Helsinki, 69–129.
Vituhnovskaja-Kauppala, Marina & Kauppala, Pekka (2012). Itäkarjalaiset eri
kansallisten projektien subjekteina ja objekteina, 1917–1922. Teoksessa
Takala, Irina & Solomests, Ilja (toim.) Grani sotrudnitšestva: Rossija i Sever-
naja Evropa / Facets of cooperation: Russia and Northern Europe. University
of Petrozavodsk, Petrozavodsk, 309–320. Viitattu 13.3.2024: https://elibrary.
petrsu.ru/books/17040.
Wiesner, Claudia, Haapala, Taru & Palonen, Kari (2017). Debates, Rhetoric and
Political Action: Practices of Textual Interpretation and Analysis. Palgrave
Macmillan, New York.
Wright, Alistair S. (2012). The Establishment of Bolshevik Power on the Russian
Periphery: Soviet Karelia, 1918–1919. PhD thesis. University of Glasgow, UK.
Viitattu 17.11.2023: http://theses.gla.ac.uk/3105/.
Ylikangas, Mikko (2004). Rivit suoriksi!: Kaunokirjallisuuden poliittinen val-
vonta Neuvosto-Karjalassa 1917–1940. Kikimora Publications, Helsinki.
