Toivo Antikainen – sankarillinen neuvostosuomalainen?
Mies ja myytti Punainen Karjala -lehdessä
DOI:
https://doi.org/10.55286/vv.147697Avainsanat:
Toivo Antikainen, diskurssianalyysi, sankarimyytti, Punainen Karjala -lehti, Petroskoi, Karjalan Kommuuni -lehti, Neuvosto-KarjalaAbstrakti
Artikkelissa tutkitaan diskurssianalyysin keinoin Toivo Anti-
kaisen sankarimyytin syntyä suomalaisten emigranttien toimit-
taman Punainen Karjala -lehden kirjoittelun kautta. Artikkelissa
analysoidaan, kuinka Antikaisessa henkilöityi kuva ihanteellisesta
neuvostosuomalaisesta. Tutkimuksen kohteena oleva lehti ilmestyi
Neuvosto-Karjalan pääkaupungissa Petroskoissa vuosina 1920–
1923 nimellä Karjalan Kommuuni ja vuosina 1923–1937 nimellä
Punainen Karjala. Se oli Neuvosto-Karjalan suurin suomenkieli-
nen sanomalehti ja alueen korkeimman vallankäyttäjän, Venäjän
Kommunistisen Puolueen (bolševikit) Karjalan Aluekomitean
äänenkannattaja. Punainen Karjala noudatti neuvostolehdistön
linjauksia ja osallistui neuvostovallan keskeisimpiin propaganda-
kampanjoihin. Antikaisen nousu näkyväksi hahmoksi neuvos-
tosuomalaisessa julkisuudessa liittyi SKP:n kansainväliseen pro-
pagandakampanjaan, jonka puolue aloitti sen jälkeen, kun Etsivä
Keskuspoliisi pidätti Antikaisen Kirkkonummella loppuvuodesta
1934. SKP ohjeisti lehtiä kirjoittamaan aiheesta ja niinpä Anti-
kaisen pidätys ja sitä seuranneet oikeudenkäynnit saivat suurta
huomiota Punaisessa Karjalassa ja muissa vasemmistolehdissä
ympäri maailman.
Lähdeviitteet
Viitteet
Punainen Karjala 30.5.1935 (no 123) ”Neuvosto-Karjalan työläiset ja kol-
lektivistit tov. Antikaisen puolesta”.
Ks. esim. Salomaa 1992 ja 2018; Rentola 1994; Saarela 1996.
Ks. esim. Salomaa 1995; Lackman 1981; Marjomaa 2001.
Laakkonen 2021, 186.
Ks. esim. SKP:n Keskuskomitean ohjeistus 6.3.1935, RGASPI (KA), f. 516,
o. 2, d. 1447, digiarkiston sivut 31–35 ja 40–46: Rentola 2002, 65.
Ks. esim. Salomaa 1992, 158–160; Kilin 2001, 61–62; Harjula 2007, 252.
Brandenberger 2002, 27–30.
Karjalan Kommuuni 11.2.1922 (no 16) ”Uhtua vallattu”.
Karjalan Kommuuni 25.2.1922 (no 22) ”Punaisen sankarit” Onni Tuomi.
Karjalan Kommuuni 14.3.1922 (no 29) ”Punakurssilaistemme saapuminen
Pietariin”.
Vihavainen 1998, 186; Bonnell 1994, 342.
Karjalan Kommuuni 15.7.1922 (no 71) ”Sankaripatsaan paljastus” nimi-
merkki J. V.
Morgan 2017, 7–8.
Marjomaa 2001.
Lebedeva, Rentola, Saarela 2002, 504.
Ks. esim. Erkki Nissisen selostus SKP:n 15-vuotiskamppaniasta Leningra-
dissa ja sen alueella 5.10.1933, f. 516, op. 2, d. 1319, digiarkiston sivu 63–71.
Ks. esim. Rutun kirje Leningradista Antikaiselle Moskovaan 14.12.1933,
RGASPI (KA), f. 516, op. 2, d. 1319, digiarkiston sivu 20.
Ks. esim. Kirje K. Lepolalta Antikaiselle Moskovaan 21.8.1933, RGASPI
(KA), f. 516, op. 2, d. 1319, digiarkiston sivu 109.
Hakala 2009, 30; Marjomaa, 2001.
Marjomaa 2001; Hakala 2009, 33, 46, 56, 62, 70, 72–74, 82
Punainen Karjala 2.1.1935 (no 2) ”Tov. Antikaisen vangitseminen synnyt-
tänyt protestiaallon Amerikassa”.
Ks. esim. kirjelmä Washingtonin lähetystöstä ”Täkäläiset kommunistit
protestoivat Suomen hallitusta vastaan”, 19.12.1934 ja kirjelmä New Yorkin
pääkonsulinvirastosta ”Kommunistien harjoittama mielenosoitusvahdinta
pääkonsulinviraston edustalla” 26.3.1935, UM Fb 34:2 Ns. Antikaisen jutun
aiheuttamat vastalauseet 1934–1937.
Ilmoitus 84/14.1.1935, henkilömappi A3320, EK-Valpo, KA.
Punainen Karjala 27.11.1934 (no 272) ”Tov. Antikaisen henki on vaarassa.
Tov. O. V. Kuusisen vetoomus Suomen proletariaatille”.
Hakala 2009, 32–33.
Ks. esim. Punainen Karjala 18.3.1935 (no 64) ”Yksi syytetyistä, joka ei ollut
läsnä” O. V. Kuusinen; Punainen Karjala 18.3.1935 (no 64) ”Antikainen,
suomalainen antifasisti, on pelastettava”.
Punainen Karjala 26.3.1935 (no 70) ”Murhasyyte tov. Antikaista vastaan
nostettu”; Ohrana oli vasemmiston käyttämä pilkkanimitys Etsivälle Kes-
kuspoliisille. Nimitys juonsi juurensa Venäjän keisarikunnan aikaiseen
salaiseen poliisiin, josta käytettiin nimeä ohrana (ohrannoje otdelenije =
suojeluosasto).
Punainen Karjala 23.2.1935 (no 45) ”Lapualaisoikeus vaatii Antikaisen
päätä”.
Punainen Karjala 15.3.1935 (no 61) ”Sankari on sankari kahleissakin”;
Punainen Karjala 28.7.1935 (no 171) ”Yleinen syyttäjä vaatii yhä edelleen
Antikaisen verta”.
Hakala 2009, 31–32.
Morgan 2017, 72.
Rentola 2002, 65.
Morgan 2017, 9–10.
Ks. esim. Punainen Karjala 18.12.1933 (no 290) ”Tov. Dimitrovin viimei-
nen sana”; Punainen Karjala 20.12.1933 (no 291) ”Dimitrov syyttää. Tov.
Dimitrovin loppulausunto Leipzigin oikeuskomediassa”.
Punainen Karjala 2.4.1935 (no 76) ”Suomen fasistiporvaristo valmistaa
Antikaisen oikeusmurhaa” Asser Salo.
Kangaspuro 2000, 306–307.
Hakala 2009, 48–50, 59–61.
Punainen Karjala 23.2.1935 (no 45) ”Lapualaisoikeus vaatii Antikaisen
päätä”.
Punainen Karjala 28.3.1935 (no 72) ”Lahtarit kostavat Antikaiselle” Edv.
Gylling.
Punainen Karjala 28.3.1935 (no 72) ”Lahtarit kostavat Antikaiselle” Edv.
Gylling.
Ks. esim. Lenoe 2004, 79–81; Fitzpatrick 2005, 49–50.
Ks. esim. Punainen Karjala 20.1.1935 (no 17) ”Antikaisen sankariteko on
nykyajan ihme. Suomalainen kirjailijalehti vangitusta taistelijasta. Antikai-
sen elämä on pelastettava”; Punainen Karjala 3.2.1935 (no 28) ”Suomen
uuden vallankumouksen tulesta nousee proletariaatin diktatuurin teräk-
sinen mahti – Neuvosto-Suomi. Toveri K. Lepolan puheesta Petroskoissa
tammik. 28 p:nä järjestetyssä Suomen työväen vallankumouksen 17-vuo-
tisjuhlassa”.
Punainen Karjala 28.3.1935 (no 72) Edv. Gylling ”Lahtarit kostavat Anti-
kaiselle”.
Soihtu 1.2.1928 (no 2) ”Kansainväliset joukot kumoustaisteluissa Venäjällä”
T. Antikainen.
Punainen Karjala 23.2.1931 (no 45) ”Kiimasjärven valtaus v. 1922” T. Vir-
tala.
Antikainen 1927, 134–156.
Antikainen 1930, 391–407.
Vihavainen 1998, 186–197.
Punainen Karjala 15.3.1935 (no 61) ”Sankari on sankari kahleissakin”.
Vihavainen 1998, 189–190.
Punainen Karjala 20.3.1935 (no 65) ”Kallis toveri Antikainen”.
Punainen Karjala 18.3.1935 (no 64) ”Antikainen, suomalainen antifasisti,
on pelastettava (ulkolaisten lähteiden mukaan)”.
Ks. esim. Punainen Karjala 24.11.1934 (no 270) ”Skandinavian lehdistö
Suomen fasistiterrorista”; Punainen Karjala 20.1.1937 (no 16) ”Sankarit”
Jalmari Virtanen.
Punainen Karjala 18.3.1935 (no 64) ”Antikainen, suomalainen antifasisti,
on pelastettava (ulkolaisten lähteiden mukaan)”.
Morgan 2017, 45.
Hakala 2009, 30.
Ks. esim. Punainen Karjala 14.8.1935 (no 185) ”Pyövelin käsi on estettävä
teilaamasta tov. Antikaista. ’Laki on niinkuin se luetaan’ – pitää paikkansa
Antikaisen jutussa” Kustaa Rovio; Punainen Karjala 4.9.1935 (no 203)
”Yhä uhkaa pyövelin kirves tov. Antikaista” Kustaa Rovio.
Punainen Karjala 27.5.1935 (no 120) ”Kumoamattomia tosiasioita” Kustaa
Rovio.
Punainen Karjala 5.7.1935 (no 153) ”Fasistisen Suomen vangille Toivo
Antikaiselle”.
Punainen Karjala 30.5.1935 (no 123) ”Neuvosto-Karjalan työläiset ja kol-
lektivistit tov. Antikaisen puolesta”.
Punainen Karjala 20.5.1936 (no 114) ”Liikenne Valkean-Itämeren kana-
valla alkanut”.
Ks. esim. Punainen Karjala 14.8.1935 (no 185) ”Vastauksemme fasistille
– Antikaisen nimelle omistettu lentolaivue!”; Punainen Karjala 16.8.1935
(no 187) ”Rakennamme tov. Antikaisen nimelle omistetun lentokonelaivu-
een. Petroskoissa joukkorynnistys varojen keräämiseksi”.
Punainen Karjala 2.4.1936 (no 76) ”Laulu Antikaisesta”.
Evseev, 1950. Antikaista käsittelevät runot no. 194–196 sivuilla 393–400,
Antikainen mainitaan myös ainakin runossa no. 203 sivulla 410.
Ahola 2023, 266.
Punainen Karjala 2.4.1936 (no 76) ”’Kiimasjärven valtaus’ filmataan”.
Punainen Karjala 14.1.1937 (no 11) ”Taiteilijan työhuoneessa” Nik. Kli-
menko.
Punainen Karjala 17.1.1937 (no 14) ”Säveltäjä Kalle Raution uusia sävellyk-
siä”; Punainen Karjala 24.3.1937 (no 68) K. Rautio ”Tarmolla työhön”.
Punainen Karjala 27.2.1937 (no 47) ”Punainen Armeija kasvattaa kommu-
nistisesti kulttuurisia ihmisiä” A. Novosilova.
Rees 2004, 10.
Punainen Karjala 6.1.1937 (no 5) ”Sankarillisilta päiviltä”. ”Traditsionaa-
liseksi” hiihtoa kutsui myös vuoden 1937 petroskoilaisten hiihtoretken
komentajana toiminut J. Tiirikka kirjoituksessaan ”Täytämme bolshe-
vistisesti meille uskotun tehtävän”, Punainen Karjala 3.3.1937 (no 50) ja
väitetysti Karjalan kansallisuusasiainkomissaarin puheenjohtajan sijainen
Petrovskij tervetulopuheessaan hiihtojoukkueelle: ”Mainiot Kiimasjärven
hiihtoreitin hiihtäjät päättivät retkensä kahta päivää ennen määräaikaa”,
Punainen Karjala 16.3.1937 (no 61).
Punainen Karjala 5.7.1935 (no 153) ”Neuvosto-Karjala on ostettu työtäte-
kevien verellä”.
Punainen Karjala 6.1.1937 (no 5) ”Sankarillisilta päiviltä”.
Ks. esim. Punainen Karjala 2.2.1935 (no 27) ”Sankariretken jälkiä. Olemme
saapuneet Kiimasjärvelle”.
Punainen Karjala 27.1.1935 (no 22) ”Kansainvälisen sotakoulun hiihto-
joukkueen reitti Fyyskulttuurikkojen reitiksi”.
Punainen Karjala 11.12.1935 (no 283) ”Järjestämme hiihtoretken Kiimas-
järvelle”.
Punainen Karjala 21.1.1936 (no 17) ”Sankarillisen retken jälkiä”.
Ks. esim. Punainen Karjala 2.2.1936 (no 26) ”Sankarillisen retken jälkiä.
Lumessa ja pakkasessa (Katkelmia Gennady Fischin kirjasta ’Kiimasjärven
valtaus’).
Ks. esim. Punainen Karjala 9.12.1936 (no 32) ”Tiedustelijat kohtaavat
pimeän talon”.
Ks. esim. Punainen Karjala 5.2.1935 (no 29) ”’Hyvä ja iloinen mies oli Anti-
kainen’. Outi Kippijeva, Repolan kolhoosin jäsen kertoo”.
Punainen Karjala 20.3.1935 (no 65) ”Kallis toveri Antikainen!”; Maan laa-
juisesta mobilisointikampanjasta Brandenberger 2002, s. 37–38.
Punainen Karjala 14.2.1936 (no 36) ”Emme unohda”.
Punainen Karjala 14.2.1936 (no 36) ”Emme unohda”.
Punainen Karjala 17.2.1936 (no 39) ”Kiimasjärven retken osanottajat
Osoaviahimin alueneuvostossa”.
Punainen Karjala 26.3.1936 (no 70) ”Oli kerrassaan mainio matka (tov.
Toivo Lankinen kertoo teatterin hiihtomatkasta)”.
Punainen Karjala 14.2.1936 (no 36) ”Teatteri suksilla”.
Ks. esim. Punainen Karjala 27.2.1936 (no 46) “Teatterin suksijoukkue liik-
kuu reippaasti” S. Tuorila.
Punainen Karjala 4.3.1936 (no 52) ”Teatteri suksilla. Teatterilaiset kilpaile-
vat metsätyöläisten kanssa” Sulo Tuorila.
Punainen Karjala 22.3.1936 (no 67) ”Mainio kulttuuriretki”.
Ks. esim. Punainen Karjala 26.3.1936 (no 70) ”Artistat tulou” Irja Takala.
Ks. esim. Punainen Karjala 22.3.1936 (no 67) Lupasalmen kolhoosnikat
”Vietimme hauskan illan”.
Lehti perustettiin vuonna 1931 Spartak-nimisenä, mutta nimi vaihdettiin
vuodenvaihteessa 1931–1932 muotoon Punavartio. Punavartio 1.2.1932
(no 4–8) ”Lehtemme levikkikysymyksestä”.
Ks. esim. Punainen Karjala 27.2.1926 (no 23) ”Hiihtämään Karjalan nuo-
riso” Nimimerkki E. L-o; Punainen Karjala 8.1.1928 (no 7) ”Petroskoista.
Hiihtoharjoitukset”.
Punainen Karjala 4.2.1928 (no 29) ”Punaisen Armeijan 10-vuotisjuhlan
viettäminen Petroskoissa”.
Punainen Karjala 15.2.1928 (no 38) ”Urheilu. Punaisen Karjalan ja Puu-
seppätehtaan suksiosaston propagandahiihto”.
Ks. esim. Punainen Karjala 18.2.1936 (no 40) Karjalan kolhosnikkain hiih-
tojoukkue kunnostautuu Voroneshissa”.
Ks. esim. Punainen Karjala 20.2.1936 (no 41) ”Onegalaisten hiihtoretki”;
Punainen Karjala 29.12.1936 (no 299) ”Antikaisen sankarillisen retken jäl-
kiä”.
Ahonen 2012, 20.
Hobsbawm & Ranger 2020, 4–5, 12–13.
Hobsbawm 2020, 263–264.
Vähä 1974, 84–86, 90.
Punainen Karjala 9.7.1935 (no 156) ”Tov. Antikainen jälleen lahtarioikeu-
dessa. Lahtarit vaativat Antikaiselta kaksi elämää”.
Punainen Karjala 30.5.1936 (no 123) ”Päätös Antikaisen jutussa”; Punai-
nen Karjala 15.5.1937 (no 109) ”Antikaiselle langetettu luokkatuomio vah-
vistettu”.
Kangaspuro 2000, 319–323.
Marjomaa, 2001.
Salomaa 1995, 77–78, 80; Rautkallio 1995, 142–143; von Mayenburg 1979,
Takala 2008, 56; avunpyynnöistä kirjoittaa myös Rentola 1994, 225.
Salomaa 1995, 80; von Mayenburg 1979, 37.
Rentola 1994, 223–224.
Takala 2008, 50–56.
Salomaa 1995, 85.
Rentola 1994, 365.
Parvilahti 1958, 319–320.
Historiatietoa Antikaisen hiihdosta Karjalan tasavallan internet-sivuilla.
”Ski of heroes -hiihtofestivaali keräsi yli 1300 hiihtäjää”, Karjalan Sanomat
2.2021.
Mujejärven piirin internet-sivusto Antikaisen hiihto – 2023.
Mujejärven piirin Antikaisen hiihdon Vkontakte-sivusto.
Ks. esim. Punainen Karjala 5.2.1925 (no 14) ”Ulkomaat Suomen oikeus-
laitoksesta”; Punainen Karjala 2.10.1930 (no 227) ”Kauhunkuvia lahtari-
Suomesta”; Punainen Karjala 28.2.1933 (no 49) ”Meitä murhataan! Toverit,
taisteluun yhteistä vihollista vastaan”.
Lähteet ja kirjallisuus
Arkistolähteet
Kansallisarkisto, Helsinki
RGASPI (Rossijski gosudarstvennyi arhiv sotsialno-polititšeskoi istorii /
Venäjän valtion sosiaalipoliittisen historian arkisto)
Fond (f.) 516 - Suomen Kommunistisen Puolueen arkisto Opis (op) 2
delo (d.) 1319 (UB:n ja Leningradin kirjeenvaihto)
delo (d.) 1447 (SKP:n kk:n ulkomaanbyroon kiertokirjeet ja ohjeis-
tukset kk:n politbyroolle Antikaisen puolustukseksi, Komiternin 7.
kongressi)
EK-Valpo
Henkilömappi A3320
Ulkoministeriön arkisto
UM Fb 34:2 Ns. Antikaisen jutun aiheuttamat vastalauseet 1934–1937
Lehdistö
Karjalan Kommuuni 1920–1923
Karjalan Sanomat 25.2.2021
Punainen Karjala 1923–1937
Punavartio 1.2.1932
Soihtu 1.2.1928
Kirjallisuus
Ahola, Joonas (2023): Neuvostokalevalainen runous. Perinne ja propaganda
Neuvosto-Karjalassa 1937–1963. Karjalan Sivistysseura. Helsinki.
Ahonen, Sirkka (2012): Coming to Terms with a Dark Past. How Post-Conflict
Societies Deal with History. Peter Lang, Frankfurt am Main.
Antikainen, Toivo (1927): Kansainvälisen sotakoulun suomalaisen suksijoukon
Karjalan retki. Teoksessa Antikainen, Toivo (toim.), Neuvosto-Karjalan puo-
lesta: taistelukuvauksia pohjoiselta rintamalta. Kustannusosuuskunta Kirja,
Leningrad, 134–156.
Antikainen, Toivo (1930): Taistelusta banditismia vastaan Karjalassa v. 1921–
Teoksessa Antikainen, Toivo & Pietarinen, Kaarlo & Törmälä, Teemu
(toim.), Kansalaissodan rintamilta: suomalaisten vallankumouksellisten
muistelmia taistelusta neuvostovallan puolesta. Kustannusosuuskunta Kirja,
Leningrad, 391–407.
Bonnell, Victoria (1994): The Iconography of the Worker in Soviet Political Art.
Teoksessa Lewis H. Siegelbaum & Ronald G. Suny (toim.), Making Workers
Soviet. Power, Class, and Identity. Cornell University Press, Ithaca.
Brandenberger, David (2002): National Bolshevism. Stalinist Mass Culture and
the Formation of Modern Russian National Identity, 1931–1956, Harvard
University Press, Cambridge, Massachusetts, and London, England.
Fitzpatrick, Sheila (2005): Tear of the Masks! Identity and Imposture in Twentieth
Century Russia. Princeton University Press, Princeton, New Jersey.
Hakala, Emma (2009): Toivo Antikaisen tapaus ja kommunismi viholliskuvana
Suomessa 1930-luvulla. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopisto, poliitti-
nen historia.
Harjula, Mirko (2007): Venäjän Karjala ja Muurmanni 1914–1922. Maailman-
sota, vallankumous, ulkomaiden interventio ja sisällissota. Suomalaisen Kir-
jallisuuden Seuran Toimituksia 1144, Helsinki.
Historiatietoa Antikaisen hiihdosta Karjalan tasavallan sivuilla https://wiki-
karelia.ru/articles/istoriya-kraya/lyzhnia-antikainena/ (luettu 22.3.2024).
Hobsbawm, Eric (2020): Mass-Producing Traditions: Europe, 1870–1914. Teok-
sessa Hobsbawm, Eric & Ranger, Terence (1983/2020), The Invention of Tra-
dition. Cambridge University Press, Cambridge, 263–307.
Hobsbawm, Eric & Ranger, Terence (2020): The Invention of Tradition. Cam-
bridge University Press, Cambridge.
Jevseev, Viktor (1950): Karelskie epitšeskie pesni. Akademija Nauk SSSR. Karelo-
Finskii Filial AN SSSR, Institut Istorii, jazyka i literatury, Moskva, Leningrad.
Kangaspuro, Markku (2000): Neuvosto-Karjalan taistelu itsehallinnosta. Natio-
nalismi ja suomalaiset punaiset Neuvostoliiton vallankäytössä 1920–1939.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Bibliotheca Historica 60, Helsinki.
Kilin, Juri (2001): Suurvallan rajamaa: Neuvosto-Karjala Neuvostovaltion politii-
kassa 1920–1941. Pohjois-Suomen Historiallinen Yhdistys, Jyväskylä.
Laakkonen, Anna (2021): ”Kansan vihollisille korkein rangaistus” – suomalaiset
osana neuvostovallan propagandakoneistoa 1920–1937. Teoksessa Vuorinen
Marja (toim.), Vihapuheen, viholliskuvien ja disinformaation historiaa. Val-
lan ja vastarinnan välineitä. Turun historiallinen yhdistys, Turku, 159–188.
Lackman, Matti (1981): Toivo Antikaisen tulo Suomeen Tornion etapin kautta
vuoden 1929 lopulla. Teoksessa Jatuli 18. Kemin kotiseutu- ja museoyhdis-
tyksen julkaisu, s. 140–147.
Lebedeva, Natalia & Rentola, Kimmo & Saarela, Tauno (toim.) (2002): ”Kallis
toveri Stalin!” Komintern ja Suomi. Edita Prima Oy, Helsinki.
Lenoe, Matthew (2004): Closer to the Masses. Stalinist culture, social revolution,
and Soviet newspapers. Harvard University Press, Cambridge, Massachu-
setts, London, England.
Marjomaa, Risto (2001): Antikainen, Toivo. Kansallisbiografia-verkkojulkaisu.
Studia Biographica 4. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1997 (vii-
tattu 4.12.2023).
Morgan, Kevin (2017): International Communism and the Cult of the Individual.
Leaders, Tribunes and Martyrs under Lenin and Stalin. Palgrave Macmillan,
London.
Mujejärven piirin internet-sivu Antikaisen hiihto – 2023 https://muezerskiy.
bezformata.com/listnews/lizhnya-antikaynena-2023/114925136/ (luettu
3.2024)
Mujejärven piirin Antikaisen hiihdon Vkontakte-sivusto https://vk.com/
album-142556452_291687820 (luettu 22.3.2024)
Parvilahti, Unto (1958): Berijan tarhat. Havaintoja ja muistikuvia Neuvostolii-
tosta vuosilta 1945–1954. Kustannusosakeyhtiö Otava, Helsinki.
Rees, E. A. (2004): Leader Cults: Varieties, Preconditions and Functions. Teok-
sessa Balázs Apor, Jan C. Behrends, Polly Jones ja E. A. Rees (toim.), The
Leader Cult in Communist Dictatorships. Stalin and the Eastern Bloc. Palgrave
Macmillan, London, 3–26.
Salomaa, Markku (1992): Punaupseerit. WSOY, Helsinki.
Salomaa, Markku (1995): Punaupseeri Toivo Antikaisen toiminta ammattival-
lankumouksellisena vuosina 1918–1941. Teoksessa Eero Elfvengren (toim.),
Sotahistoriallinen aikakauskirja 14. Sotahistoriallisen seuran ja sotamuseon
julkaisuja. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä, 60–92.
Salomaa, Markku (2018): Punaupseerien nousu ja tuho. Kustannusosakeyhtiö
Otava, Helsinki.
Rautkallio, Hannu (1995): Suuri viha. Stalinin suomalaiset uhrit 1930-luvulla.
WSOY, Helsinki.
Rentola, Kimmo (1994): Kenen joukoissa seisot? Suomalainen kommunismi ja
sota 1937–1945. WSOY, Helsinki.
Rentola, Kimmo (2002): Komintern ja Suomi 1934–1944. Teoksessa Natalia
Lebedeva, Kimmo Rentola ja Tauno Saarela (toim.), ”Kallis toveri Stalin!”
Komintern ja Suomi. Edita Prima Oy, Helsinki, 63–90.
Saarela, Tauno (1996): Suomalaisen kommunismin synty 1918–1923. Kansan
Sivistystyön Liitto KSL ry, Tampere.
Takala, Irina (2008): Taina gibeli Antikainena. Teoksessa Juri Šleikin & Alek-
sandr Valentik (toim.), Toivo Antikainen - žizn i podvig (teoksen nimi kur-
sivoidulla). Izdatelstvo Ostrova, Petroskoi, 50-56.
Vihavainen, Timo (1998): Rahmetovin perilliset – sankarillinen neuvostoih-
minen. Teoksessa Marja Härmänmaa ja Markku Mattila (toim.), Uusi uljas
ihminen eli modernin pimeä puoli. Atena Kustannus Oy, Jyväskylä, 180–205.
Von Mayenburg, Ruth (1979): Hotelli Lux. Kustannuspiste Oy. Vapaus-sarja 5.
Kustannuspiste, Tampere.
Vähä, Toivo (1974): Suomalaiset punikit. Muistelmia. Karjala-kustantamo, Pet-
roskoi.
