Suomalaiset siirtolaisopiskelijat Leningradissa 1922–1936
DOI:
https://doi.org/10.55286/vv.147700Avainsanat:
Lännen vähemmistökansallisuuksien kommunistisen yliopisto, Suomen kommunistisen puolue, kaaderi, 1922-1936Abstrakti
Lännen vähemmistökansallisuuksien kommunistisen yliopiston
(LVKY, ven. KUNMZ) Leningradin osaston suomalaisella sekto-
rilla opiskeli vuosina 1922–1936 yhteensä satoja työläistaustaisia
Suomen kansalaisia. Yliopistolla ja sen suomalaisella sektorilla oli
keskeinen asema Suomen kommunistisen puolueen (SKP) maan-
alaisessa toiminnassa sekä kommunistisen etujoukon, ns. kaade-
rien kouluttamisessa. Artikkelissa on hyödynnetty Venäjältä
Suomen Kansallisarkistolle hankittuja SKP:n ja LVKY:n arkistoja (RGASPI),
Etsivän keskuspoliisin (EK-Valpo) materiaaleja sekä Kansan Arkiston muisti-
tietoaineistoja. Tutkimuksen ajallinen rajaus ulottuu suomalaisen
sektorin perustamisesta syksyllä 1922 aina LVKY:n lakkautta-
miseen vuonna 1936. Opiskelijoiden osalta tutkimus on rajattu
Suomen kansalaisiin, sillä vaikka LVKY:n suomalaisella sektorilla
opiskeli myös inkerinsuomalaisia, Venäjällä syntyneitä suomalai-
sia, karjalaisia ja muita ryhmiä, keskittyy tutkimus nimenomaan
suomalaisten muuttoliikkeeseen sotien välisenä aikana.
Tutkimuksen tarkoituksena on valottaa niitä poliittisia ja sosi-
aalisia taustoja ja kriteerejä, jotka vaikuttivat LVKY:n suoma-
laisen sektorin opiskelija-aineksen valikoitumiseen. Artikkelin
tavoitteena on tuoda esiin uutta tietoa nimenomaan
oppilasaineksen muodostumisesta ja muutoksista varsinaisen
opetussisällön sijaan. Näin ollen päätutkimuskysymykseksi muo-
toutuu: minkälaiset taustatekijät vaikuttivat Suomen kansalaisten
lähtemiseen ja lähettämiseen Lännen vähemmistökansallisuuk-
sien kommunistisen yliopiston Leningradin osastolle? Opiskelija-
valikoitumisen analysointi nivoutuu tiiviisti yhteen suomalaisten
kouluttamiselle asetettujen tavoitteiden tarkastelemisen kanssa.
Lähdeviitteet
Viitteet
Esim. Krekola 2006; Krekola 2003.
Köstenberger 2001. Myös Krekola viittaa usein Köstenbergeriin käsitelles-
sään LVKY:n asioita.
Krekola 2006, 36.
Olen kartoittanut LVKY:n suomalaisia koskevaa materiaalia ainakin Pie-
tarin kaupungin poliittishistoriallisten asiakirjojen valtiollisesta keskusar-
kistosta (TsGAIPD SPb), Pietarin kaupungin valtiollisesta keskusarkistosta
(TsGA SPb) sekä Moskovassa sijaitsevasta Venäjän valtion yhteiskuntahis-
torian arkistosta (RGASPI).
Engman 2005, 11–13.
Saarela 2008, 573–574.
Martin 2001.
David-Fox 1997, 1–23; Fitzpatrick 2008, 144–147.
Cohen & Morgan 2002, 336–341; Studer 2015, 90–107.
Saarela 1996, 27–58.
Salomaa 1992.
Kertomus Suomen Kommunistisen Puolueen Keskuskomitean toimeenpa-
nemilta luentokursseilta 16.12.1920-30.1.1921, RGASPI, f. 516, op. 2, d. 649,
–11; Suunnittelu poliittis-kurssilaisten käyttämisestä, RGASPI, f. 516, op.
, d. 649, 117.
Saarela 1996, 201–205, 221.
Vapaus 25.1.1922, 2–3, ”Suomenkielinen Puoluekeskuskorkeakoulu avattu
Pietarissa. Avajaisista muodostunut juhlatilallisuus”.
Köstenberger 2001, 250, 253.
Pöytäkirja SKP:n administratiivisen byroon kokouksesta 19.2.1925,
RGASPI, f. 516, op. 2, d. 892, 8.
Lyhyt selostus VKPSJ keskustoimiston toiminnasta v. 1922 alusta marras-
kuun loppuun, Pietarissa 4.12.1922, RGASPI, f. 516, op. 2, d. 690, 78.
Luettelo: Yliopiston päättäneet 1925–1929, RGASPI, f. 516, op. 3, d. 196,
–19.
Kangaspuro 2000.
Nevalainen 2002, 238–242.
Krekola 2006, 71.
Esim. Luettelo (spisok) LVKY:n Petrogradin osaston oppiainekomissioista
lokakuulta 1922, RGASPI, f. 529, op. 24, d. 15, 73; Vapaus 28.11.1931, 3,
Lyyli Latukka: ”Historian tutkiminen Kommunistisessa Yliopistossa”.
L.K.V.K.Y. Suomenkielisen sektorin toimintakertomus lukuvuodelta 1922–
, RGASPI, f. 529, op. 24, d. 44, 5–7.
Suomalaisen sektorin harjoitusmateriaaleja, RGASPI, f. 529, op. 24, d. 316.
Hirvelä & Laakkonen 2023, 61, 69.
L.K.V.K.Y. Suomenkielisen sektorin toimintakertomus lukuvuodelta 1922–
, RGASPI, f. 529, op. 24, d. 44, 7–8.
Hirvelä & Laakkonen 2023, 71.
Juho Kustaa Lehtisen henkilömappi, VA, EK-Valpo, hmp 1443.
Krekola 2006, 17, 51–54, 62–64.
Tyyne Tokoin henkilömappi, VA, EK-Valpo, hmp A:3001.
J. Lehtosaari J. Salmiselle, Leningradissa 14.12.1929, RGASPI, f. 516, op. 2,
d. 1116, 94.
Saarela 1996, 351–356.
Otsikoimaton luettelo, RGASPI, f. 516, op. 3, d. 198, 21–59.
Nevalainen 2002, 206, 230.
Köstenberger 2001, 257.
Ote v. 1928:n päästön oppilaitten 1 trim. arvostelulistasta, RGASPI, f. 516,
op. 2, d. 1023, 117.
Ernst Vikstedt kertoi EK:n kuulusteluissa useista 1920-luvun lopulla opin-
tonsa aloittaneista kurssitovereistaan, jotka komennettiin Suomeen ja jotka
palasivat jatkamaan opintojaan. Ernst Vikstedtin henkilömappi, VA, EK-
Valpo, hmp A:3361.
J. K. Lehtinen A. Vasténille, Moskovassa 30.3.1928, RGASPI, f. 516, op. 2, d.
, 127; ”Surkka” Salmiselle, Leningradissa 14.5.1930, RGASPI, f. 516, op.
, d. 1116, 137.
Oskar Tammelinin henkilömappi, RGASPI, f. 495, op. 269, d. 1077; Karl
Kovasen karakteristiikka (harakteristika), RGASPI, f. 529, op. 33, d. 37,
; Karl Kovasen omaelämäkerta (avtobiografija), RGASPI, f. 17, op. 98,
d. 9845, 1. Lenin-koulussa Tammelin käytti nimeä ”Aksel Stark” (Krekola
, 244–245).
Hirvelä & Laakkonen 2023, 60–61.
Nimetön Tyyne Tokoille, Moskovassa 17.4.1931, RGASPI, f. 516, op. 2, d.
, 121–122.
Köstenberger 2001, 270–273.
Saarela 2008, 93.
Krekola 2006, 120–121.
Esim. Siltala 1985.
Krekola 2003, 41, 52.
”Jali” ”Surkalle”, Moskovassa 30.5.1929, RGASPI, f. 516, op. 2, d. 1077, 37;
Nimetön kirje Vasténille, Moskovassa 4.11.1929, RGASPI, f. 516, op. 2, d.
, 115.
Kostiainen 1988.
Esimerkiksi vuoden 1932 kesäkuussa Suomeen menijöitä oli 2 ja Suomesta
tulijoita 13, syyskuussa puolestaan menijöitä 5 ja tulijoita 16. Luettelo rajan
yli kuljetetuista henkilöistä sekä raskaista ja kevyeistä posteista ajalta 1/VI-
/X-1932, Leningradissa 19.11.1932, RGASPI, f. 516, op. 2, d. 1271, 62.
Esim. Kalle Lepola UB:lle, Leningradissa 7.9.1931, RGASPI, f. 516, op. 2, d.
, 295.
Väinö Rekolan kirje, Leningradissa 7.8.1931, RGASPI, f. 516, op. 2, d. 1176,
Toivo Latva jatkoi opintojaan LVKY:ssa Lenin-koulun jälkeen. Krekola
, 192–193.
Matti Ronkaisen karakteristiikka (harakteristika), RGASPI, f. 529, op. 33, d.
, 5; Matti Ronkaisen omaelämäkerta, RGASPI, f. 495, op. 269, d. 401.
Pirkko Soinin karakteristiikka (harakteristika), RGASPI, f. 529, op. 33, d.
, 16; Pirjo Soinin omaelämäkerta (avtobiografija), RGASPI, f. 17, op. 98,
d. 10034, 1.
Tyyne Tokoi K. Mannerille, 21.10.1931, RGASPI, f. 516, op. 2, d. 1196, 38.
Saarela 2008, 578–582; Krekola 2006, 82–89.
Edvin Salosen haastattelu 2.5.1985, 8C 65/91, KA, Edvin Salonen.
Tyyne Martille, Leningradissa 20.12.1932, RGASPI, f. 516, op. 2, d. 1271, 23.
”Tynskä” Kyöstille, Leningradissa 23.8.1932, RGASPI, f. 516, op. 2, d. 1265,
–170.
Golubev & Takala 2014.
Ilmoitus no. 1803, 16.10.1943, VA, EK-Valpo, amp 3070, otsikoimaton kan-
sio; Krekola 2006, 298.
Canadan Kommunistipuolueen Keskusviraston kirje, Torontossa 16.10.
, RGASPI, f. 516, op. 2, d. 1135, 296.
Dyakonova 2020, 319–321, 325.
Martti Kallion karakteristiikka (harakteristika), RGASPI, f. 529, op. 33, d.
, 2.
Yrjö Sirola Mauno Heimolle, Leningradissa 6.1.1928, RGASPI, f. 516, op. 2,
d. 1034, 69.
Krekola & Rønning 2015, 292–293. Esimerkiksi Englannista, Irlannista ja
Australiasta tulleet opiskelijat sijoitettiin yhteiselle sektorille, samoin myös
Saksasta ja Sveitsistä tulleet. Studer 2015, 92.
Passien tuli olla Neuvostoliitossa leimaamattomia, hyväkuntoisia sekä ilman
liian tarkkoja tuntomerkkejä, koska niitä pyrittiin profiloimaan tietyille hen-
kilöille. Pentti ja nimetön Vasténille, Moskovassa 21.9.1930 ja 17.10.1930,
RGASPI, f. 516, op. 2, d. 1136, 90, 101–102; Tyyne Martille, Leningradissa
11.1932, RGASPI, f. 516, op. 2, d. 1265, 149.
Krekola 2006, 72, 298–299; Krekola 2003, 60; Smirnova 2002, 209.
Krekola 2006, 297–299. Krekolan mukaan suomalaisia opiskelijoita valmis-
tui LVKY:sta yhteensä 314 vuosina 1925–1935.
Uuno Peltolan kirjeet 10. ja 12.10.1928, RGASPI, f. 516, op. 2, d. 1023,
–82; JKL Uuno Peltolalle, Moskovassa 17.10.1928, RGASPI, f. 516, op. 2,
d. 1023, 236–237.
SKP:n keskuskomitean sihteeristö VKP(b):n keskuskomitean sihteeri
Kaganovitšille, 23.8.1930, RGASPI, f. 516, op. 2, d. 1115, 118.
J. K. Lehtinen Pentti Lundille, Leningradissa 6.2.1931, RGASPI, f. 516, op. 2,
d. 1176, 447–448.
Köstenberger 2001, 274–277.
Tietoja oppilaitten ammatista suomenkiel. sektorissa, RGASPI, f. 529, op.
, d. 79, 4.
Tietoja oppilaitten kansallisuudesta suomenkiel. sektorissa, RGASPI, f. 529,
op. 24, d. 79, 8.
Esimerkiksi LVKY:n skandinaaviopiskelijoista vain 13 % oli naisia. Norja-
laisten LVKY-opiskelijoiden keski-ikä oli arviolta 25 vuotta. Rønning 2020,
, 113.
SKP:n Politbyron sihteeristö NKP(b):n Leningradin aluekomitean suoma-
laisen jaoston tov. Laukkaselle, Moskovassa 10.8.1928, RGASPI, f. 516, op.
, d. 1023, 339.
Transkribus-ohjelmaa on hyödynnetty osana Kansallisarkiston Suomalaiset
Venäjällä 1917–1964 -tutkimushanketta, jossa ohjelmaa on opetettu luke-
maan EK:n kortistomateriaaleja (VA, EK-Valpo) syöttämällä sille manuaa-
lisesti kirjoitettua opetusaineistoa. Hakulausekkeena on tässä tapauksessa
käytetty yksinkertaista termiä LVKY*, sillä EK näyttäisi käyttäneen kyseistä
lyhennettä kortistossaan melko systemaattisesti. On todennäköistä, että
kortistossa on paljon myös tämän haun ulkopuolelle jääneitä suomalai-
sopiskelijoita. Tässä tapauksessa tavoitteena ei ollut etsiä kortistosta jokaista
LVKY:n opiskelijaa, vaan muodostaa tarpeeksi suuri otanta opiskelijoista
ja heidän henkilötiedoistaan. Transkribus-ohjelman käyttöliittymässä on
mahdollista tarkistaa tiedot alkuperäisestä lähteestä (henkilökortista).
Heikkinen 1986, 199–203.
Mirja Ruonaniemen haastattelun/muistelmien litterointi, nauhat 1–2
(10.12.2002 ja 13.12.2002), KA, Mirja Ruonaniemi.
”Tynskä” Ojaselle, Leningradissa 9.7.1936, RGASPI, f. 516, op. 2, d. 1497,
Krekola 2006, 300–302; Köstenberger 2001, 263–264, 299–303; Smirnova
, 211–212.
Krekola 2006, 302.
Kansallisarkiston Suomalaiset Venäjällä 1917–1964 -tutkimushankkeen tie-
tokannan ensimmäiset tiedot ovat tulossa julkisiksi kesällä 2024.
Takala 2017, 293.
Mirja Ruonaniemen haastattelun/muistelmien litterointi, nauhat 10–11
(15.9.2004) & muistiinpanot keskustelusta 4.12.2003, KA, Mirja Ruona-
niemi arkisto.
Tyyne Tokoin NKVD:lle antamat tiedot Lammisesta, Leningradissa
3.1935, RGASPI, f. 516, op. 2, d. 1273, l. 5; Lauri Lammisen henkilö-
mappi, VA, EK-Valpo, hmp 1242; Krekola 2006, 82–83, 339; Rentola 1994,
, 149; Saarela 2008, 93, 821.
Krekola 2006, 396–405; Leppänen 2001.
Lähteet ja kirjallisuus
Arkistolähteet
Kansallisarkisto (VA), Helsinki
Valtiollisen poliisin I arkisto (EK-Valpo)
Asiamapit (amp), 3070 (Suomalaiset kommunistit Venäjällä ja muualla
ulkomailla)
Henkilömapit (hmp), 1242 (Lauri Lamminen), 1443 (Juho Kustaa Lehti-
nen), A:3001 (Tyyne Tokoi), A:3361 (Ernst Vikstedt)
Pääosaston henkilökortit
RGASPI (Rossijski gosudarstvennyi arhiv sotsialno-polititšeskoi istorii /
Venäjän valtion sosiaalipoliittisen historian arkisto)
Fond (f.) 17 – VKP(b):n keskuskomitean arkisto
Opis (op.) 98, delo (d.) 9845 (Karl Kovasen henkilömappi), 10034
(Pirjo Soinin henkilömappi)
Fond (f.) 495 – Kominternin toimeenpanevan komitean arkisto
Opis (op.) 269, delo (d.) 401 (Matti Ronkaisen henkilömappi), 1077
(Oskar Tammelinin henkilömappi)
Fond (f.) 516 – Suomen kommunistisen puolueen arkisto
Opis (op.) 2, delo (d.) 649, 690, 892, 1023, 1034, 1077, 1115, 1116,
, 1136, 1176, 1196, 1265, 1271, 1273, 1497
Opis (op.) 3, delo (d.) 196, 198
Fond (f.) 529 – Lännen vähemmistökansallisuuksien kommunistisen
yliopiston arkisto
Opis (op.) 23, delo (d.) 76
Opis (op.) 24, delo (d.) 15, 44, 79, 163, 316
Opis (op.) 33, delo (d.) 33, 36, 37
Kansan Arkisto (KA), Helsinki
Muistelmat/haastattelut (6)
Mirja Ruonaniemi
Edvin Salonen
Lehdistö
Vapaus 1922
Kirjallisuus
Cohen, Gidon & Morgan, Kevin (2002): Stalin’s Sausage Machine. British Stu-
dents at the International Lenin School, 1926–37. Twentieth Century British
History 13 (4), 327–355.
David-Fox, Michael (1997): Revolution of the Mind: Higher Learning among the
Bolsheviks, 1918–1929. Cornell University Press, Ithaca & London.
Dyakonova, Daria (2020): “Young” and “Adult” Canadian Communists: The
Question of Nationhood and Ethnicity in the 1920s. Teoksessa Drachewych,
Oleksa & McKay, Ian (tom.): Left Transnationalism: The Communist Inter-
national and the National, Colonial, and Racial Questions. McGill-Queen’s
University Press, Montreal, 317–336.
Engman, Max (2005): Suureen Itään – Suomalaiset Venäjällä ja Aasiassa. Siirto-
laisuusinstituutti, Turku.
Fitzpatrick, Sheila (2008): The Russian Revolution. Oxford University Press,
Oxford & New York.
Golubev, Alexey & Takala, Irina (2014): The Search for a Socialist El Dorado:
Finnish Immigration to Soviet Karelia from the United States and Canada in
the 1930s. Michigan State University Press, East Lansing.
Heikkinen, Reijo (1986): Työväenliikkeen julkinen toiminta maailmansotien
välisenä aikana. Teoksessa Reijo Heikkinen & Matti Lackman (toim.), Kor-
pikansan kintereillä. Kainuun työväenliikkeen historia. Kainuun työväenliik-
keen historiatoimikunta, Kajaani, 185–293.
Hirvelä, Jesse & Laakkonen, Anna (2023): Suomalaisia toimittajia Neuvosto-
liitossa 1918–1938. Teoksessa Elias Krohn (toim.), Sanomisen vaikeutta ja
vapautta: Vasemmistolaista tiedonvälitystä 1919–1956. Yleinen Lehtimies-
liitto ry, Helsinki, 50–75.
Kangaspuro, Markku (2000): Neuvosto-Karjalan taistelu itsehallinnosta: Nation-
alismi ja suomalaiset punaiset Neuvostoliiton vallankäytössä 1920–1939.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.
Kostiainen, Auvo (1988): Loikkarit: suuren lamakauden laiton siirtolaisuus Neu-
vostoliittoon. Otava, Helsinki.
Krekola, Joni (2003): Aina joku pettää – Luottamuksen ongelma Suomen
maanalaisessa kommunismissa. Teoksessa Sakari Saaritsa & Kari Teräs
(toim.), Työväen verkostot. Väki Voimakas 16. Työväen historian ja perinteen
tutkimuksen seura, Tampere, 36–61. http://hdl.handle.net/10138/16227.
Krekola, Joni (2006): Stalinismin lyhyt kurssi: Suomalaiset Moskovan Lenin-kou-
lussa 1926–1938. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.
Krekola, Joni & Rønning, Ole Martin (2015): International cadre education of
Nordic communists. Teoksessa Åsmund Egge & Svend Rybner (toim.), Red
Star in the North. Communism in the Nordic Countries. Orkana Akademisk,
Stamsund, 292–302.
Köstenberger, Julia (2001): Die Geschichte der ”Kommunistischen Universität
der nationalen Minderheiten des Westens” (KUNMZ) in Moskau 1921–
Jahrbuch für Historische Kommunismusforschung 2000/2001, 248–303.
Leppänen, Veli-Pekka (2001): Aaltonen, Aimo. Kansallisbiografia-verkkojul-
kaisu. Studia Biographica 4. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura,
–, https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/5239 (luettu
2.2024).
Martin, Terry (2001): The Affirmative Action Empire: Nations and Nationalism
in the Soviet Union, 1923–1939. Cornell University Press, Ithaca & London.
Nevalainen, Pekka (2002): Punaisen myrskyn suomalaiset. Suomalaisten paot ja
paluumuutot idästä 1917–1939. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.
Rentola, Kimmo (1994): Kenen joukoissa seisot? Suomalainen kommunismi ja
sota 1937–1945. WSOY, Juva.
Rønning, Ole Martin (2020): Apprentices of the World Revolution: Norwegian
Communists at the Communist University of the National Minorities of the
West (KUNMZ) and the International Lenin School, 1926–1937. Teoksessa
Kari Aga Myklebost, Jens Petter Nielsen & Andrei Rogatchevski (toim.), The
Russian Revolutions of 1917: The Northern Impact and Beyond. Academic
Studies Press, Boston, 99–117.
Saarela, Tauno (2008): Suomalainen kommunismi ja vallankumous 1923–1930.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.
Saarela, Tauno (1996): Suomalaisen kommunismin synty 1918–1923. Kansan
Sivistystyön Liitto KSL ry, Tampere.
Salomaa, Markku (1992): Punaupseerit: SKP:n ja puna-armeijan sotilaallinen
yhteistoiminta kansalaissodasta talvisotaan 1918–1940. WSOY, Porvoo.
Siltala, Juha (1985): Lapuan liike ja kyyditykset 1930. Otava, Helsinki.
Smirnova, T. M. (2002): Natsionalnost – piterskie: natsionalnye menšinstva Peter-
burga i Leningradskoi oblasti v XX veke. Sudarynja, Sankt-Peterburg.
Studer, Brigitte (2015): The Transnational World of the Cominternians. Kääntänyt
Dafydd Rees Roberts, Palgrave Macmillan, London.
Takala, Irina (2017): ”Ikimuistoisen läksyn me kaikille luemme” – Suuren ter-
rorin kansallisuusoperaatioiden erityispiirteitä Karjalassa. Historiallinen
Aikakauskirja 115(3), 291–302. https://journal.fi/haik/article/view/140433.
