SKP, Gulag-järjestelmä, poliittinen kasvatustyö ja suomalaiset Magnitogorskissa
DOI:
https://doi.org/10.55286/vv.147701Avainsanat:
poliittiset työntekijät, laittomat rajanylittäjät, Magnitogorsk, poliittinen valistus, Suomen Kommunistinen Puolue, gulag-järjestelmäAbstrakti
Artikkelissa analysoidaan suomalaisten poliittisten
työntekijöiden ja laittomien rajanylittäjien toimintaa Magni-
togorskissa. Mitä poliittisella valistustyöllä tarkoitettiin ja
miten suomalaiset poliittiset työntekijät toteuttivat
tätä työtä? Miten laittomat rajanylittäjät suhtautuivat tähän työ-
hön ja mitä keinoja heillä oli parantaa olosuhteitaan ja selviytyä
gulag-järjestelmässä? Artikkelissa tarkastellaan myös erilaisia
valtasuhteita, jotka muodostivat raamit poliittisten työntekijöiden ja Magni-
togorskiin karkotettujen suomalaisten toiminnalle. Tärkeä kysy-
mys suomalaisten kohdalla liittyy myös arjen vastarintaan: mitä
muotoja se Magnitogorskissa sai? Artikkeli tuo esille poliittisen
valistustyön eri ulottuvuuksia gulag-järjestelmässä, SKP:n suh-
detta tähän järjestelmään sekä laittomien rajanylittäjien asemaa
järjestelmän sisällä.
Lähdeviitteet
Viitteet
Kuuselan oikea nimi oli Hugo Valtonen, Kansallisarkisto (tästä lähtien KA)
EK-Valpo, henkilömapit 2019.
Kuuselan toiminnasta Svirstroilla on useita kuvauksia. Katso muun muassa
Rautkallio 1995, 64–80 ja Rislakki & Lahti-Argutina 1997, 40–41 sekä Hir-
velä & Jänis-Isokangas 2022, 8–12.
Muun muassa Reuter 2023, Lähteenmäki 2022, Takala 2021, Miettinen
, Nevalainen 2002, Vettenniemi 2001, Rislakki & Lahti Argutina 1997,
Rautkallio 1995, Kostiainen 1988.
Shearer 2015, Khlevniuk 2015 ja Barenberg & Johnson 2022, 1–14.
Barnes 2011.
Rautkallio, 1995.
Kangaspuro, 1995.
Venäjän valtiollinen yhteiskuntapoliittisen historian arkisto (tästä lähtien
RGASPI) SKP:n aineisto: fondi 516, opis 2 ja erityisesti sen delo 1250.
KA, EK-VALPO 2766 Siirtolaisuus Venäjälle. Tilastoja rajaloikkariliiken-
teestä v. 1930–1935.
Kostiainen 1988, 30–46.
Maria Lähteenmäki on kuvannut suomalaisten naisten tilannetta Neuvos-
toliitossa 1920–1930 -luvulla. Lähteenmäen analyysi kohdistuu erityisesti
Neuvosto-Karjalaan ja tuo esille sen, miten laiton rajanylitys ja sen seura-
ukset kohdistuivat naisiin ja lapsiin, jotka jäivät Suomeen tai lähtivät muun
perheen perässä Neuvostoliittoon. Lähteenmäki 2022, 206–232.
Felshtinsky 1982, 332–336 ja Lohr 2012, 157–161.
SKP:n KK:n UB:n päätös 29.11.1932 Taloudellisten pakolaisten kysymys.
RGASPI, fondi 516, opis 2, delo 1250, ll. 73–75.
Kangaspuro 2000, 243–244.
Neuvostoliiton ylimmän toimeenpanevan keskuskomitean (TsIK) asetus
3.1924 OGPU:n oikeuksista hallinnollisiin karkotuksiin ja keskityslei-
reille tuomitsemiseen.
Khlevniuk 2004 ja Jakobson 2014.
Esimerkiksi Hannu Rautkallio kirjoittaa kirjassaan Suuri Viha jatkuvasti
”keskitysleireistä” sekä myös virheellisesti USLAG:in leirijärjestelmistä,
joina hän pitää ”yleisliittolaisia sosialistisia vankityömaita”. Rautkallio 1995,
USLAG oli lyhenne Solovetskin leirihallinnosta kun taas GULAG on
lyhenne koko järjestelmän hallinosta, jonka alle kuuluivat sekä ojennus-
työleirit ja -siirtolat että erityisasutuskeskukset. Vangit kävivät useimmiten
töissä työmailla, joita hallinnoivat eri kansankomissariaatit ja niiden alai-
set yritykset. OGPU ja myöhemmin NKVD vuokrasi tätä vankityövoimaa
näille työmaille.
Zemskov 2003.
OGPU:n väliaikaisen asetuksen 25.10.1931 päivätty luonnos erityisasukkai-
den velvollisuuksista sekä erityisasutusten hallinnollisista toimista ja hallin-
nollisista oikeuksista. Venäjän federaation valtion arkisto (tästä eteenpäin
GARF) fondi 9479, opis 1c, delo 3, ll. 132–133.
Takala 1994, 173–180 ja Kostiainen 1988, 114–117.
Autio 2002, 257.
Kostiainen 1988, 120 ja Rislakki & Lahti-Argutina, 48.
Smirnov 1998.
Rislakki & Lahti-Argutina 1997, 47–48.
Jurtšenkov 2013, 41.
Harris 1997, 267.
Berkutov 2015, 165.
Sovnarkomin ja Yleisvenäläisen toimeenpanevan keskuskomitean VTsIK
vahvistama pakkotyölaki, joka astui voimaan 1.8.1933.
Barnes 2011, 37–38.
Barnes 2011, 58.
Pennonen 2004 ja Krekola 2010, 258–262.
Tyyne Tokoin 26.4.1932 lähetetty kirje Lehtosaarelle RGASPI, fondi 516,
opis 2, delo 1271, ll. 239–240.
SKP:n ulkomaanbyroon kokous 14.5.1932, RGASPI, fondi 516, opis 2, delo
, ll. 155–157.
29.11.1932 pidetyn ulkomaanbyroon kokouksen liite RGASPI, fondi 516,
opis 2, delo1234, l. 225.
SKP:n ulkomaanbyroon kokouksen pöytäkirja 9.12.1933, RGASPI, fondi
, opis 2, delo 1311, l. 39.
Oikealta nimeltään Onni Sipinen, KA, EK-VALPO, henkilömapit 1194.
Hilja Jelosen kirje 7.3.1934, KA, EK-VALPO, 31, kirje 370.
Dekulakisaatio tarkoitti varakkaiden talonpoikien tuhoamista luokkana.
Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että ne talonpojat, jotka neuvostovalta oli
leimannut varakkaiksi, karkotettiin OGPU:n toimesta kotikyliltänsä kau-
kaisille alueille joko jatkamaan maataloustöitä tai pakkotyöhön metsä- ja
rakennustyömaille. He muodostivat gulag-järjestelmään kuuluvien erityis-
asutuskeskusten suurimman väestöryhmän.
Kotkin 1995, 134.
Kotkin 1995, 72–73.
Kotkin 1995.
Kotkin 1995, 46–47.
Ville Ollilan kuulustelupöytäkirja, Kansallisarkisto, EK-VALPO, AKP
/36.
Scott & Kotkin 1989, 288-289. Kotkin viittaa John Scottiin, jonka muistel-
mien mukaan Magnitogorskissa oli noin 2 000 puolalaista, 200 suomalaista,
bulgaarialaista sekä kymmenkunta saksalaista, romanialaista ja turkki-
laista olisi lähetetty Magnitostroille vuosina 1932–33. Suomalaisten koh-
dalla luku pitänee suurin piirtein paikkaansa vuoden 1932 kohdalla, ennen
kuin lisää suomalaisia karkotettiin Sarovista Magnitogorskiin joulukuussa
Olavi Saninin kirje Magnitogorskista 17.4.1934, RGASPI, fondi 516, opis 2,
delo 1250, ll. 205–207.
Ville Ollilan kuulustelupöytäkirja, KA, EK-VALPO, AKP 496/36.
Kotkin 1995, 61.
Kuusela ilmoittaa, että suomalaisia oli 1 100 kun taas Saninin mukaan suo-
malaisia oli 1 100–1 300. Ero määrissä voi selittyä sillä, että Kuusela puhuu
Magnitogorskiin joulukuussa 1932 siirretyistä, kun taas Sanini suomalaisten
kokonaismäärästä, jolloin siihen saattoi kuulua myös aikaisemmin Magni-
togorskiin siirretyt noin 200 suomalaista, joista Kotkin ja Scott mainitsevat.
Aarne Kuuselan kirje 13.1.1934 J. K. Lehtiselle, RGASPI, fondi 516, opis 2,
delo 1402, ll. 29–35.
Olavi Saninin kirje 17.5.1934 Magnitogorskista, RGASPI, fondi 516, opis 2,
delo 1250, ll. 205-207.
Siirtolaisten keskuudessa tehtävän poliittisen valistustyön ja kulttuurityön
suunnitelma kesäkuussa 1934. RGASPI fondi 516, op 2, delo 1398, ll. 104–
Barnes 2011, 57-61.
Chernova 2016, 253.
Aarne Kuuselan kirje J. K. Lehtiselle 13.1.1934. RGASPI, fondi 516,
opis 2, delo 1402, ll.29–35.
Kotkin 1995, 223–234.
Chernova 2016, 253.
Olavi Saninin kirje 17.5.1934 Magnitogorskista. RGASPI, fondi. 516, opis 2,
delo 1250. ll. 205–207.
Olavi Saninin kirje J. K. Lehtiselle 23.6.1934, RGASPI, fondi 516, opis 2,
delo 1192. ll.1–4.
Olavi Saninin kirje 17.5.1934 Magnitogorskista, RGASPI, fondi 516, opis 2,
delo 1250. ll. 205–207.
Olavi Saninin kirje J. K. Lehtiselle 23.6.1934, RGASPI, fondi 516, opis 2,
delo 1192. ll.1–4.
Tyyne Leskisen kirje 11.5.1934 KA, EK-VALPO 31, kirje 386.
Jänis-Isokangas 2022, 66.
Elma Ronkaisen muistelmat SKS KRA. Stalin 53.2020. Lupa saatu
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuralta.
Aarne Kuuselan kirje 13.1.1934 J. K. Lehtiselle, RGASPI, fondi 516, opis 2,
delo 1402 ll.29–35.
Urho Karttusen kuulustelupöytäkirja. KA, EK-VALPO, AKP 303/36.
Aarne Kuuselan kirje 13.1.1934 J. K. Lehtiselle, RGASPI, fondi 516,
opis 2, delo 1402 ll.29–35.
Urho Karttusen kuulustelupöytäkirja EK-VALPO, AKP 303/36.
Olavi Saninin kirje 23.6.1934 J. K. Lehtiselle. RGASPI, fondi 516, opis 2,
delo 1250, l. 205–207.
Kotkin 1995, 223.
Aarne Kuuselan kirje 13.1.1934 J. K. Lehtiselle, RGASPI, fondi 516, opis 2,
delo 1402, ll. 29–35.
Scott, 1985, 17-20 ja 235–236.
Aarne Kuuselan kirje 13.1.1934 J. K. Lehtiselle, RGASPI, fondi 516, opis 2,
delo 1402, ll.29–35.
Johanson & Vinthagen, 2020.
Jänis-Isokangas 2016.
Saninin kirje Magnitogorskista 17.5.1934, RGASPI, fondi 516, opis 2, delo
, ll. 205-207.
Aarne Kuuselan kirje 13.1.1934 J. K. Lehtiselle, RGASPI, fondi 516,
opis 2, delo 1402 ll. 29–35.
Aarne Kuuselan kirje 13.1.1934 J. K. Lehtiselle, RGASPI, fondi 516,
opis 2, delo 1402, ll.29–35.
Urho Karttusen kuulustelupöytäkirja EK-VALPO, AKP 303/36.
Lähteenmäki 2022, 354–362.
Ulkomaanbyroon 29.11.1932 pidetyn kokouksen pöytäkirjan liite, RGASPI,
fondi 516, op 2, delo 1234, l. 225–226.
Ulkomaanbyroon Leningradin edustuston komitean kokous 23.10.32,
RGASPI, fondi 516, opis 2, delo 1265, l. 84.
Aarne Kuuselan kirje 13.1.1934 J. K. Lehtiselle, RGASPI fondi 516, opis 2,
delo 1402, ll.29–35.
SKP:n Ulkomaanbyroolle osoitettuja paikallisia kirjeitä. RGASPI, fondi 516,
opis 2, delo 1398, l. 43.
Olavi Saninin kirje J. K. Lehtisille 23.6.1934. RGASPI, fondi 516, op 2, delo
, ll. 1–4.
SKP:n Ulkomaanbyroon kirje Vilmille 21.11.1934l 1–4. RGASPI, fondi 516,
op 2, delo 1397, l. 41.
Suomalaisten mukaan Fomin oli syntynyt Salmissa, mutta EK:n henkilökor-
tistosta löytyy ainoastaan Johan Feodorff Fomin, joka oli syntynyt 22.6.1894.
EK:n tietojen mukaan Fomin oli toiminut punaisten asemakomendanttina
ja paennut Neuvosto-Venäjälle. KA, EK-VALPO, henkilökortistot, Fomin
Johan Feodoroff.
Rislakki & Lahti-Argutina 1997, 82 ja Tyyne Tokoin kirje Hagmanille
4.1932, RGASPI, fondi 516, opis 2, delo 1265, l. 335.
Fominin kirje Kommunistisen internatsionaalin TPK suomalaiselle sektsi-
alle 9.1.1935 RGASPI f 516, op 2, 1453, l. 2–6.
Fominin kirje Kommunistisen internatsionaalin TPK suomalaiselle sektsi-
alle 9.1.1935 RGASPI f 516, op 2, 1453, l. 2–6.
Fominin kirje Kommunistisen internatsionaalin TPK suomalaiselle sektsi-
alle 9.1.1935 RGASPI f 516, op 2, 1453, l. 2–6.
Rislakki & Lahti-Argutina 1997.
EK-Valpo, henkilömapit, Onni Sipinen 1194.
EK-Valpo, henkilömapit, Hugo Valtonen 2019.
Rislakki & Argutina 1997, 87.
Lähteet ja kirjallisuus
Arkistolähteet
Kansallisarkisto (KA), Helsinki
EK-VALPO
NL:sta Suomeen saapuneiden kirjeiden tarkastus ja kopiointi 1930-
AKP 496/36 Ville Ollilan kuulustelupöytäkirja
AKP 303/36 Urho Karttusen kuulustelupöytäkirja
Henkilömapit
RGASPI (Rossijski gosudarstvennyi arhiv sotsialno-polititšeskoi istorii /
Venäjän valtion sosiaalipoliittisen historian arkisto)
F 516 op 2 Suomen kommunistinen puolue
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkisto
Perinteen ja nykykulttuurin kokoelma (SKS KRA).
Stalinin vainojen muistot -muistitietokeruu 2020 (STALIN)
Venäjän federaation valtion arkisto (GARF)
Fond 9479 Neuvostoliiton sisäministeriön 4. erityisosasto
Kirjallisuus
Autio, Sari (2002): Suunnitelmatalous Neuvosto-Karjalassa 1928–1941 : paikal-
listason rooli Neuvostoliiton teollistamisessa. SKS, Helsinki.
Barnes, Steven (2011): Death and Redemption. Princeton University Press, Prin-
ceton.
Berkutov, A. S. (2015): Razvitije politiko-vospitatelnoi raboty s osuždennymi v
SSSR v 1930-1960-je gg: Pravo i obrazovanije.
Barenberg, Alan, and Emily D. Johnson, eds. (2022): Rethinking the Gulag : Iden-
tities, Sources, Legacies. Indiana University Press, Indiana.
Chernova, N. V. (2016): Polititšeskaja atmosfera v Magnitogorske 1930-h gg.,
svjazannaja s ispolzovanijem na stroitelstve MMK nemetskih rabotših i
sptesialistov (Политическая атмосфера в Магнитогорске 1930-х гг.,
связанная с использованием на строительстве ММК немецких рабочих
и специалистов.) Проблемы истории, филологии, культуры, (3 (53)),
–259.
Felshtinsky, Yuri. (1982): The legal foundations of the immigration and emigra-
tion policy of the USSR, 1917–27. Soviet Studies, 34(3), 327–348.
Harris, James R. (1997): The growth of the Gulag: forced labor in the Urals
region, 1929-31. The Russian Review 56 (2), 265–280.
Hirvelä, Jesse, & Jänis-Isokangas, Ira (2022): Future Citizens or Useful Work-
force? Finnish Immigrants and the Communist Party of Finland in Svirstroi,
–1934. The Soviet and post-Soviet review, 49(3), 339–362.
Jakobson, Michael (2014): Origins of the gulag: The Soviet prison camp system,
-1934. University Press of Kentucky.
Johansson, Anna & Vinthagen, Stellan (2019): Conceptualizing ’everyday resis-
tance’: A transdisciplinary approach. Routledge, New York and London.
Jurtšenkov, Roman Valerevitš (2013): ”Gulag i penitentsiarnaja sistema
v SSSR v 1930-h – pervoi polovine 1980 godov (na prijeme Temlaga-
Dubravlaga).”Väitöskirja, Tšuvashin valtion yliopisto, Tšeboksary.
Jänis-Isokangas, Ira (2016): Neuvostovallan taistelu huliganismia vastaan
-luvulla: Käsitteet, politiikka ja käytännön toimet. Tampereen yliopisto.
Jänis-Isokangas, Ira (2022): Suojärveläisten ylirajaiset suhteet 1930-luvun Neu-
vostoliitossa. Idäntutkimus, 29(2), 54–71.
Kangaspuro, Markku (1995): Suuri viha ja suomalaiset. Historiallinen aikakaus-
kirja, 93(4), 345–346.
Kangaspuro, Markku (2000): Neuvosto-Karjalan taistelu itsehallinnosta :
nationalismi ja suomalaiset punaiset Neuvostoliiton vallankäytössä 1920–
SKS, Helsinki.
Khlevniuk, Oleg (2004): The History of the Gulag : from Collectivization to the
Great Terror Yale University Press, New Haven.
Khlevniuk, Oleg and Belokowsky, Simon (2015): “The Gulag and the non-Gulag
as one interrelated whole.” Kritika: Explorations in Russian and Eurasian His-
tory 16.3: 479V498.
Kostiainen, Auvo (1988): Loikkarit: suuren lamakauden laiton siirtolaisuus Neu-
vostoliittoon. Kustannusosakeyhtiö Otava, Helsinki
Kotkin, Stephen (1995): Magnetic Mountain : Stalinism as a Civilization. Uni-
versity of California Press, Berkeley.
Krekola, Joni (2010). Miten ja miksi Yrjö Sirolasta tuli SKP:n kaaderien isä?.
Väki Voimakas, (23), Lukeva ja kirjoittava työläinen. Toim. Kirsti Salmi-Nik-
lander, Sami Suodenjoki ja Taina Uusitalo. Työväen historian ja perinteen
tutkimuksen seura, 2010., 253–273.
Lohr, E. (2012): Russian Citizenship: From Empire to Soviet Union. Harvard Uni-
versity Press, Cambridge, Massachusetts.
Lähteenmäki, Maria (2022): Punapakolaiset : suomalaisnaisten elämä ja kohtalo
Neuvosto-Karjalassa. Helsinki, Gaudeamus.
Miettinen, Helena (2004): Menetetyt kodit, elämät, unelmat : suomalaisuus
paluumuuttajastatukseen oikeutettujen venäjänsuomalaisten narratiivisessa
itsemäärittelyssä. Helsingin yliopisto.
Nevalainen, Pekka (2002): Punaisen myrskyn suomalaiset : suomalaisten paot ja
paluumuutot idästä 1917–1939. SKS, Helsinki.
Pennonen, Annina (2004): Hihat heilumaan valistuksen vainioilla: Suomenkie-
linen poliittinen valistustyö Leningradissa ja Leningradin läänissä 1921–1927
(pro gradu). Tampereen yliopisto.
Rautkallio, Hannu (1995): Suuri viha: Stalinin suomalaiset uhrit 1930-luvulla.
Werner Söderström Osakeyhtiö, Porvoo.
Reuter Anni (2023): Suomalaiset Stalinin puhdistuksissa. SKS, Helsinki.
Rislakki, Jukka and Lahti-Argutina, Eila (1997): Meillä ei kotia täällä: suoma-
laisten loikkarien joukkotuho Uralilla 1938. Otava, Helsinki.
Scott, John & Kotkin, Stephen (1989): Behind the Urals: An American Worker in
Russia’s City of Steel (Vol. 536). Indiana University Press.
Scott, J. C. (1985): Weapons of the weak: Everyday forms of peasant resistance.
Yale university Press.
Shearer, David R. (2015): The Soviet Gulag – an Archipelago?. Kritika: Explora-
tions in Russian and Eurasian History 16.3 711-724.
Smirnov, M.B (1998): Sistema ispravitel´no-trudovykh lagerei v SSSR, 1923–
Spravochnik. http://old.memo.ru/history/nkvd/gulag/r3/r3-299.htm.
Takala, Irina. (1994): Loikkareiden kohtalo Neuvosto-Karjalassa asiakirjojen
kuvaamana. Teoksessa Hämynen, Tapio (toim.) Kahden Karjalan välillä
Kahden riikin riitamaalla. Joensuun yliopiston humanistinen tiedekunta,
–180.
Takala, Irina (2021) Taistelua ja kuolemaa : Neuvosto-Karjalan suomalaiset
–30-luvuilla. Karjalan Sivistysseura ry, Helsinki.
Vettenniemi, Erkki (2001): Surviving the Soviet Meat Grinder: The Politics of Fin-
nish Gulag Memoirs. Helsinki: Kikimora Publications.
Zemskov, V.N. (2003): Spetsposelentsy v SSSR 1930–1960. Tsentr Nauka.
Ylikangas, Mikko (2004): Magnitogorsk-ensimmäinen sosialistinen kaupunki.
Idäntutkimus, 11(1), 11–25.
