Kutomateollisuuden murros 1940-luvun lopulla.

Tekstiili- ja vaatetusteollisuus ja alan ammatillinen järjestäytyminen

Kirjoittajat

• Tenho Takalo

Avainsanat:

kutomateollisuus, vaatetusteollisuus, ammattiliitot, SAK, Tampere

Abstrakti

"Kutoma- ja vaatetusteollisuuden ammattiliitot yhtyivät vuonna 1970 tekstiili- ja vaatetustyöväen liitoksi, joka jäsenmäärältään on siitä lähtien ollut yksi SAK:n suurimmista. Siihen asti kutoma- eli tekstiiliteollisuuden ja vaatetusteollisuuden työntekijöiden sekä alan ammattiliittojen yhteistyö oli ollut satunnaista. Yhteistyöhön ei myöskään edeltäneen 70 toimintavuoden aikana suunnitelmallisesti hakeuduttu ennen kuin 1960-luvun alussa ammattiyhdistysliikkeen hajaantuessa.

Vuonna 1899 järjestäytyneet räätälit samoinkuin 1906 perustettu Suomen Ompelutyöntekijättärien liitto yhtyivät 1911 Suomen Vaatetustyöntekijäin Liitoksi. Suurlakon jälkeisen ammatillisen järjestäytymisen aallonharjalla, vuosi ennen Suomen Ammattijärjestön perustamista, syntyi 1906 myös Suomen Kutomateollisuustyöväen Liitto. Kotipaikakseen liitto valitsi Tampereen, 1800-luvun puolivälistä lähtien Suomen ja Skandinavian suurimman tekstiiliteollisuuskaupungin."

Lähdeviitteet

VIITTEET

Aihepiiriä yksityiskohtaisemmin on käsitelty mm. Heikki Näreikön ja Tenho Takalon kirjassa Säikeistä yhteen. Tekstiili- ja vaatetustyöväen historia. Jyväskylä 1986.

Mm. Suomen työväenliikkeen historia, s. 261-262, Kansakunnan historia 7, s. 245-253 sekä Näreikkö-Takalo, s. 204.

Näreikkö - Takalo, s. 204-206 sekä mm. Suomen työväenliikkeen historia, s. 252-257 ja Kansakunnan historia 7, s. 307-414.

Ks. esim. Markku Mansner, Suomalaista yhteiskuntaa rakentamassa, Suomen Työnantajain Keskusliitto 1940-1956, Jyväskylä 1984, s. 38-42.

Mm. Kansakunnan historia 7, s. 328-335; Suomen Työväenliikkeen historia, s. 228-229, myös Näreikkö-Takalo, s. 210-211.

Mansner, Suomalaista yhteiskuntaa rakentamassa, s. 284-285 sekä 287-288; Kutomatyöväen liiton toimintakertomukset 1947-1949, palkkaliikkeitä koskevat osuudet; myös Näreikkö-Takalo, s. 211; SAK:n vuosikirja 1950-1951; esim. Kansakunnan historia 7, s. 356-357; ks. myös Mansner, Suomalaista yhteiskuntaa rakentamassa, luku 23: Yleislakkouhkauksia ja palkkaratkaisuja vuonna 1950 sekä Kutomatyöväen liiton toimintakertomukset 1950-1951.

Palkkakehitystä koskevat arviot perustuvat Suomen Tilastollisen vuosikirjan Teollisuustyöväen palkkatasoa koskeviin tauluihin vuosilta 1938-1952. Em. taulujen

perusteella on laskettu myös liitetaulukot 1 ja 2 jossa vertaillaan kutomateollisuuden eri aloilla miehille ja naisille maksettuja tuntipalkkoja koko teollisuuden tuntipalkkoihin vuosina 1947-1952.

Kutomatyöväen liiton toimintakertomukset 1945-1947 sekä liittohallinnon pöytäkirjat 1946-1947; Matti Sunellin ja Irene Yrjälän haastattelut vuonna 1985.

Näreikkö-Takalo, s 217-218.

Ks. esim. liite 3: Kutomateollisuuden tuotannon bruttoarvo (1000 mk) vuosina 1938-1952 tärkeimmillä tuotantoaloilla (vuoden 1985 rahana).

Ks. myös liite 4: Kutomateollisuuden tärkeimpien alojen osuus (%) kutomateollisuuden koko tuotannosta (bruttoarvo) vuosina 1938-1952. — Tekstissä olevat tau-

lukot ja liitetaulukot on laskettu Suomen Tilastollisen vuosikirjan 1938-1952 Teollisuustilastosta taulusta Teollisuusryhmä ja -laji. Tuotannon bruttoarvo on laskelmissa muutettu vuoden 1985 rahaksi käyttämällä tukkuhintaindeksin kerrointa.

Näreikkö-Takalo, s. 212-213; Kutomatyöväen liiton toimintakertomukset 1945-1947; ks. myös Riitta Hjerppe, 'Teollisuus', Suomen taloushistoria 2, Helsinki 1982,

s. 408-412.

Näreikkö-Takalo, s. 213 sekä 248; ks. myös liitetilastot kutomateollisuuden tuotannon bruttoarvon kehityksestä.

Ks. Näreikkö-Takalo s. 213-216. Jakso perustuu Kutomatyöväen liiton toimintakertomukseen vuodelta 1945 sekä Edustajakokouspöytäkirjaan vuoden 1945 edustajakokouksesta.

Ks. Näreikkö-Takalo, s. 216-217 sekä 218-219; pääasiallisena lähteenä käytetty Kutomatyöväen liiton toimintakertomuksia ja liittohallinnon pöytäkirjoja vuosilta

-1948.

Näreikkö-Takalo, s. 206-207; Savola, Matti, Lakko Työelämän ristiriitana, 2. p. Helsinki 1969, s. 136-140; Prunnila, Juhani ja Salomaa, Erkki, Ammattiyhdistystieto, Pori 1977, s. 123-125.

Näreikkö-Takalo, s. 207-209.

Jakso perustuu vuoden 1948 edustajakokousta käsittelevään lukuun Näreikkö-Takalo, s. 221-223.

Kutomatyöväen liitto SAK:n talouspolitiikan arvostelijana, Näreikkö-Takalo, s. 246-248.

Kutoma- ja Neuletyöväen liiton perustaminen Kutomatyöväen liiton kilpailijaksi, Näreikkö-Takalo, s. 252-254.