Monipaikkaisuudesta aiheutuvat kuntatason rahavirrat
alueellisesti eriyttävä vaikutus ja haasteet kuntien tasausjärjestelmille
Avainsanat:
monipaikkaisuus, kunnat, verotus, valtionosuusjärjestelmä, rahavirtaAbstrakti
Artikkelissa tarkastellaan monipaikkaisuudesta aiheutuvia nettorahavirtoja Suomessa kuntatasolla. Nämä rahavirrat liittyvät työnteon ja asumisen verotukseen, mutta epäsuorasti myös monipaikkaisten ihmisten kulutuskysyntään. Analysoimme artikkelissa, miten rahavirrat jakautuvat maan sisällä, ja miten rahavirrat kohdentuvat suhteessa kuntien valtionosuusjärjestelmän tasaukseen. Osoitamme, että monipaikkaisuuden rahavirtaa hallitsee pendelöinti ja siitä hyötyvät eniten kaupunkien läheiset maaseutukunnat. Monipaikkaisuuden kulutuskysynnästä syntyvä epäsuora rahavirta on määrällisesti suurin kaupungeissa, mutta sen merkitys on suhteellisesti suurin harvaan asutun maaseudun kunnissa. Johtopäätöksenä kysymme, tulisiko verovähennysten painopistettä siirtää matkakuluvähennyksestä työasunto- tai työhuonevähennyksiin tukemaan työssäkäyntiä kauempaa, mikäli monipaikkaisuudella halutaan vaikuttaa työvoiman kohtaanto-ongelmaan, aluetalouksien kehittymisedellytyksiin ja yhdyskuntarakenteen tiivistymiseen.
