Kirjaudu sisään tai Rekisteröidy lähettääksesi käsikirjoituksen.

Käsikirjoituksen lähettämisen tarkistuslista

Kirjoittajien tulee varmistaa, että heidän käsikirjoituksensa noudattaa kaikkia seuraavia kohtia. Jos näitä ohjeita ei noudateta, käsikirjoitus palautetaan kirjoittajalle.
  • Tätä käsikirjoitusta ei ole aiemmin julkaistu, eikä sitä ole lähetetty toiseen julkaisuun (tai asiasta on annettu selvitys Kommentteja toimittajalle -kohdassa).
  • Käsikirjoitustiedosto on OpenOffice-, Microsoft Word- tai RTF-asiakirjan tiedostomuodossa.
  • Tekstin riviväli on 1,5; kirjasinkoko on 12; tekstissä käytetään kursiivia, ei alleviivausta (paitsi URL-osoitteissa); ja kaikki kuvat, kuviot ja taulukot on sijoitettu ensisijaisesti sopiviin kohtiin tekstin lomaan, ei tekstin loppuun.
  • Teksti noudattaa kirjoittajan ohjeissa määriteltyjä stilistisiä ja bibliografisia vaatimuksia (muista DOI-tunnukset).
  • Tekstin pituus on sopiva suhteessa valittuun tekstityyppiin (kts. kirjoittajan ohjeet).
  • Tekijä- ja julkaisuoikeudet määrittyvät alla kuvatulla tavalla (kts. sivun alareuna).

Kirjoittajan ohjeet

Lehteen voi tarjota kirjoituksia ympäri vuoden, kaikkina aikoina. Saapuneet kirjoitukset käsitellään toimituksen kokouksessa kerran kuukaudessa. Artikkeleiden julkaiseminen edellyttää lisäksi vertaisarviointia, jossa kirjoituksen arvioivat alan asiantuntijat. Katsaukset, puheenvuorot ja kirja-arviot pyritään julkaisemaan aina seuraavassa mahdollisessa numerossa. Tieteellisten artikkelien julkaisu kestää keskimäärin puoli vuotta. 

Kirjoitukset jätetään tällä sivustolla. Sivun ylälaidasta löytyy toiminto "Lähetä käsikirjoitus".  Lehdessä on pääsääntöisesti neljänlaisia kirjoituksia: 

Artikkeli

Artikkeleina ohjepituus on 30.000–40.000 merkkiä välilyönteineen. Artikkelit aloitetaan ingressillä, jonka pituus on 200–800 merkkiä välilyönteineen. Mikäli artikkeliin liittyy kuvioita, taulukoita tai kuvia, artikkelin pituutta lyhennetään vastaavasti n. 1.000 merkkiä/kuvio. (esimerkiksi 2 kuviota -> artikkelin ohjepituus enintään 38.000 merkkiä). Yhdyskuntasuunnittelu-lehden vertaisarvioinnin periaatteet ovat luettavissa painamalla seuraavaa linkkiä: vertaisarvioinnin periaatteet.

Artikkelin ohessa tulee toimittaa noin sadan sanan mittainen englanninkielinen otsikollinen abstrakti sekä 3–5 asiasanaa. Abstraktin on tarkoitus toimia itsenäisenä artikkelin kuvauksena, ja sen kieliasun tulee olla virheetön. 

Piirrokset, kuviot ja taulukot sijoitetaan sopiviin kohtiin tekstin lomaan sekä toimitetaan erillisinä tiedostoina (kuvat kuvatiedostoina, taulukot excel-muodossa). Kirjoittajalla tulee olla kaikkiin tiedostoihin täydet tekijäoikeudet tai erillinen, kirjallinen julkaisulupa. 

Artikkelien taittovedoksia ei lähtökohtaisesti palauteta kirjoittajille kommentoitavaksi. Tämä on kuitenkin erillistä pyyntöä vastaan mahdollista.

Puheenvuoro

Puheenvuoroina julkaistaan katsauksia, keskustelupuheenvuoroja ja selostuksia alan tapahtumista. Käsikirjoitusten pituudet voivat vaihdella, mutta ne eivät saisi ylittää 10 000 merkkiä välilyönteineen. Kirjoituksissa mahdollisesti käytetyt lähteet ilmoitetaan kuten artikkeleissa.

Pro Teesi

Pro Teesi -palstalla julkaistaan toimitettuna lehden alaan liittyviä lyhyitä kommentteja. Kommenttipuheenvuoro on pituudeltaan noin 4000-6000 merkkiä. 

Kirja-arvio

Kirjat-palstalla arvioitavista teoksista annetaan lähdeluettelon mukaiset tiedot ja niiden lisäksi sivumäärä ja ISBN-numero. Kirjoittaja otsikoi kirja-arvion. Ohjepituus on 4000-8000 merkkiä. 

Klassikko-arviointi

Klassikko täyttää pyöreitä –palstalla esitellään ja muistellaan suunnittelualan merkittäviä teoksia ja suunnitelmia. Kriteerinä on teoksen klassikkoaseman lisäksi julkaisuaika: esiteltävän teoksen tulee täyttää pyöreitä kymmeniä vuosia. 

Lähdeviitteet 

Lähdeviitteet sijoitetaan kaikissa kirjoitustyypeissa tekstin sisään sulkeisiin niin, että kirjoittajan nimeä seuraa vuosiluku ja sitä mahdolliset sivut (Robertson 1997, 102–114). Saman kirjoittajan samana vuonna julkaisemat kirjoitukset erotellaan kirjaimin (Thorpe 1995a; 1995b). Lähdeluettelo on kirjoituksen lopussa otsikon Kirjallisuus alla. Kaikissa lähdeviitteissä ilmoitetaan kirjoittajan sukunimi, etunimi, julkaisuvuosi sulkeissa ja teoksen nimi sekä artikkelin tai muun tekstin otsikko.

Lähteenä käytetyistä monografioista ilmoitetaan kustantaja ja kustannuspaikka. Toimitetuissa teoksissa ilmestyneistä kirjoituksista ilmoitetaan koko teoksen toimittaja, teoksen nimi, sivut joilla kirjoitus on, kustantaja ja kustannuspaikka. Artikkeleista ilmoitetaan aikakauslehden koko nimi, vuosikerta tai volyymi, lehden numero ja artikkelin sivunumerot. Sarjajulkaisusta ilmoitetaan sarjan nimi sekä osan järjestysnumero tai muu tunnistetieto sekä kustantaja ja kustannuspaikka. Verkkolähteistä ilmoitetaan päiväys, www-osoite ja tiedon tuottaja, esimerkiksi sivua ylläpitävä instituutio. Vuosiluvuksi merkitään vuosi, jolloin artikkeli on kirjoitettu tai vuosi, jolloin sivun sisältöä on viimeksi päivitetty. Lähdeviitteen loppuun merkitään DOI-tunnus kokonaisessa muodossa, mikäli sellainen on olemassa (kts. viimeinen malliesimerkki).

Malliksi:

  • Ambrose, Peter (1994). Urban process and power. Routledge, Lontoo.
  • Fainstein, Susan S. (1990). The changing world economy and urban restructuring. Teoksessa Judd, Dennis & Michael Parkinson (toim.): Leadership and urban regeneration. Cities in North America and Europe. Sage, Newbury Park.
  • Mäenpää, Pasi & Aniluoto, Arto & Manninen, Rikhard & Villanen, Sampo (2000). Sanat kivettyvät kaupungiksi. Tutkimus Helsingin kaupunkisuunnittelun prosesseista ja ihanteista. Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksen julkaisuja B 83. Teknillinen korkeakoulu, Espoo.
  • Ruoppila, Sampo (1997). Muuttuva Moskova. Katsaus sosiaaliseen kaupunkirakenteeseen. Yhteiskuntasuunnittelu 35:1, 34-44.
  • Kyttä, Marketta ja Kaaja, Mirkka (toim.) (2001). Vuorovaikutteisen suunnittelun ja ympäristön tutkimuksen metodipaketti. Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus YTK. [viitattu 2.2.2009] <http://www.tkk.fi/Yksikot/YTK/koulutus/metodikortti/metodikortit.pdf>
  • Kallio, Kirsi Pauliina, & Riding, James (2018). Geographies of welcome. Fennia - International Journal of Geography 196:2, 131-136. https://doi.org/10.11143/fennia.76817

Tekijä- ja julkaisuoikeudet

Käsikirjoituksen jättävä taho vastaa siitä, että hänellä on käsikirjoituksen osiksi sisällytettyyn kuva-, taulukko- tms. aineistoon täydellinen tekijänoikeus tai että tällaiseen aineistoon on hankittu julkaisuoikeus. Tällaisista oikeuksista aiheutuvat kustannukset voidaan osoittaa suoraan tekijöille.

Tekijäoikeudet teokseen ovat käsikirjoittajiksi merkityillä tahoilla. Tekijät voivat halutessaan tarkentaa keskinäistä tekijäoikeuksien jakautumista erillisellä sopimuksella. 

Teoksen julkaisuoikeudet kuuluvat Yhdyskuntasuunnittelu-lehteä julkaisevalle Yhdyskuntasuunnittelun seuralle. YSS:n julkaisuoikeus koskee myös teoksen rinnakkaistallennusta, uudelleen julkaisua sekä muita myöhempiä painoksia / sähköisiä versioita.

 

Mitä nyt?

Johtokunnan palsta.

Katsauksia

Palstalla julkaistaan katsauksia keskustelupuheenvuoroja ja selostuksia alan tapahtumista. Käsikirjoitusten pituudet voivat vaihdella, mutta ne eivät saisi ylittää 10 000 merkkiä välilyönteineen. Kirjoituksissa mahdollisesti käytetyt lähteet ilmoitetaan kuten artikkeleissa.

Pro Teesi

Pro Teesi -palstalla julkaistaan toimitettuna lehden alaan liittyviä lyhyitä kommentteja.

Väitös

Palstalla julkaistaan väitöslektioita tai väitöskirjojen arvosteluja.

Kirjat

Kirjat-palstalla arvioitavista teoksista annetaan lähdeluettelon mukaiset tiedot ja niiden lisäksi sivumäärä ja ISBN-numero. Kirjoittaja otsikoi kirja-arvion. Ohjepituus on 4000-8000 merkkiä. 

Klassikko

Klassikko täyttää pyöreitä –palstalla esitellään ja muistellaan suunnittelualan merkittäviä teoksia ja suunnitelmia. Kriteerinä on teoksen klassikkoaseman lisäksi julkaisuaika: esiteltävän teoksen tulee täyttää pyöreitä kymmeniä vuosia. 

Tietosuojaseloste

Tämän julkaisun sivustolle syötettyjä nimiä ja sähköpostiosoitteita käytetään yksinomaan tämän julkaisun tarkoituksiin, eikä niitä luovuteta mihinkään muuhun tarkoitukseen tai muille osapuolille.

Lue Journal.fi-palvelua koskeva tietosuojaseloste.
Julkaisu toimii palvelun yhteisrekisterinpitäjänä yhdessä Tieteellisten seuran valtuuskunnan kanssa tietosuojaselosteen kuvaamalla tavalla.