Käsikirjoitukset

Kirjaudu sisään tai Rekisteröidy lähettääksesi käsikirjoituksen.

Kirjoittajan ohjeet

1.2.2026 alkaen lähetetyt uudet käsikirjoitukset noudattavat APA 7 tyyliä.(Aiemmin toimitukseen lähetetyt lehden artikkelit noudattavat APA 6 tyyliä).

Artikkelien pituus on noin 5000–7000 sanaa. Suomenkielisen tiivistelmän ja 3-5:n avainsanojen lisäksi artikkeliin liitetään myös englanninkielinen tiivistelmä. Tiivistelmien pituudet ovat noin 100 sanaa.

Lähdeviitteisiin liitetään loppuun DOI-tunnisteet muodossa https://doi.org/10.23988/ad

Käsikirjoitus jätetään järjestelmään nimettömänä. Käsikirjoitustiedoston kansilehdessä saa olla vain käsikirjoituksen otsikko. Järjestelmään voi ladata saatekirjeen toimittajalle. Saatekirjeeseen voi kirjoittaa lisätietoja käsikirjoituksesta. Lisäksi viittaukset omiin julkaisuihin tulee tehdä siten, että niistä ei ilmeisellä tavalla selviä käsikirjoituksen kirjoittaja.

 

Ohjeistus tekoälyn käytöstä 

Kirjoittaja voi hyödyntää tekoälytyökaluja apuvälineenä tutkimus- ja kirjoitusprosessissa, mutta ei sisällön tuottajana tai päätöksentekijänä. Tutkijalla säilyy kaiken aikaa itsenäinen ja eettinen vastuu tekstinsä sisällöstä. Esimerkkejä tekoälyn hyödyntämisestä tutkimuksen teossa on vaikkapa aineiston esikäsittely, kielenhuolto, tai lähdeluettelon tarkastaminen.

Jos kirjoittaja on hyödyntänyt tekoälyä artikkelin laatimisessa, tästä tulee mainita lyhyesti artikkelin lopussa tai muussa sopivassa kohdassa. Ilmoituksessa kerrotaan, mitä työkaluja on käytetty ja mihin tarkoitukseen.

 

Oikeinkirjoituksesta

Tekstissä ei suositella lyhenteiden (esim. esim. ja mm.) käyttöä, vaan ne kirjoitetaan kokonaisin sanoin. Lyhenteet sopivat sulkeiden sisään. Käytetyimpiä lyhenteitä ovat ks. (EI kts.), esim., mm., vrt., ym. (EI et al.), jne., tms., yms. ja ts.

Lyhenteitä mt., emt. tai mts. ei käytetä, vaan lähde toistetaan joka kerran.

Pistettä ei käytetä otsikoiden eikä asiasanojen lopussa.

Tieteellisessä tekstissä vinoviivan käyttöä ei suositella (ja/tai voidaan korvata jommallakummalla vaihtoehdolla).

Kahden raja-arvon välissä käytetään pitkää viivaa (eli ajatusviivaa – ), ei lyhyempää yhdysviivaa (-) sekä tekstin sisällä että lähdeluettelossa. Esim. 4–6-vuotiaat; sivuilla 35–38. Tämä pätee myös lähdeluetteloon esimerkiksi artikkelin sivuja merkittäessä.

Prosenttimerkkiä käytettäessä luvun ja merkin väliin tulee tyhjä väli. Sijapääte liitetään prosenttimerkkiin kaksoispisteen avulla. Prosenttilukujen desimaalit merkitään pilkulla (40,6 %).

 

Ehdotuksia artikkelin rakenteeseen

Artikkelit suositellaan kirjoitettavaksi IMRD-kaavalla (Introduction, Method(s), Results, Discussion). Tässä esiteltäviä suosituksia voi soveltaa artikkeliin tarkoituksenmukaisella tavalla.

Johdannossa esitellään tutkittavaa ilmiötä kirjallisuuden avulla. Johdannossa myös osoitetaan, miksi ilmiö on tutkimisen arvoinen. Johdannolla vakuutetaan lukija tutkimuksen tärkeydestä ja kiinnostavuudesta. Varmista, että johdannossa tulee vastaus seuraaviin kysymyksiin:

  1. Mikä on tutkimuksen tavoite?
  2. Mitä tietoa tällä tutkimuksella pyritään saamaan? Miten ongelmaa tutkitaan tai ratkaistaan?
  3. Miten tämä tutkimus kytkeytyy teoriakirjallisuuteen ja mahdollisesti johonkin erityiseen teoriaan?

Johdannossa kehitellään teoreettinen viitekehys. Johdannossa on hyvä olla tarkoituksenmukaisia ja kuvaavia alaotsikoita. Teoreettisessa viitekehyksessä kannattaa välttää pitkää historiakatsausta, siinä keskitytään tutkimusaiheen kannalta keskeisiin aikaisempiin tutkimustuloksiin, nojaudutaan yhteenvetoartikkeleihin tai metatutkimuksiin. Teoreettisessa viitekehyksessä osoitetaan selkeä jatkumo aikaisemman kirjallisuuden ja oman tutkimusaiheen välillä.

Menetelmäluvussa kuvaillaan selkeästi ja tiiviisti tutkimusasetelma, aineistonhankintaympäristö ja aineistonhankintatavat. Huomaa, että lehden lukija ei välttämättä ole kyseisen tutkimusmenetelmän asiantuntija. Kirjoittaja voi olettaa, että tavanomaisten tutkimusmenetelmien perusteet ovat kaikilla lukijoilla hallussa, mutta raportoitavan tutkimuksen erityispiirteet on selostettava siten, että myös menetelmään vihkiytymätön akateeminen lukija voi arvioida tutkimuksen luotettavuutta. Laadullisenkaan aineiston kuvailussa ei saa liikaa uskoa lukijan ymmärtävän menetelmien vivahteita. Tekstin on avauduttava myös toisen metodologisen lähestymistavan edustajalle.

Tulosten esittelyssä on pyrittävä selvyyteen ja tehokkuuteen. Tulokset esitetään erillisessä luvussa ja aina vasta tutkimuksen toteutuksen selostamisen jälkeen. Tulosten esittelyssä noudatetaan tutkimusotteen sanelemia käytänteitä. Tulokset voidaan koota esimerkiksi taulukoksi. Kuviot ja taulukot sijoitetaan käsikirjoitukseen oikeaan kohtaan. Taulukot on hyvä liittää myös erillisinä tiedostoina (esimerkiksi Excel-tiedostona) mukaan. Kaikkiin kuvioihin ja taulukoihin tulee viitata tekstissä. Myös kuviot on hyvä toimittaa erikseen alkuperäisinä. Jokaisen kuvion ja taulukon kohdalla tulee pohtia, onko se tarpeen ja selkeyttääkö kuvio todella ajatuskulkua.

 Tarkasteluluvussa tulkitaan tuloksia ja pohditaan niiden merkitystä ja implikaatioita. Luvun nimi voi olla myös Tulokset ja pohdinta, etenkin jos kyseessä on selkeä ja tarkkarajainen tilastollinen tutkimus. Varmista, että pohdinnan jälkeen lukija saa vastauksen seuraaviin kysymyksiin:

  1. Mitä uutta tietoa tutkimuksella saatiin?
  2. Mitkä tekijät vaikuttavat tutkimuksen luotettavuuteen?
  3. Miten tämä tutkimus on auttanut vastaamaan alkuperäiseen ongelmaan?
  4. Mitä johtopäätöksiä tai teoreettisia implikaatioita tutkimuksen perusteella voi tehdä?
  5. Mitä suosituksia tulosten perusteella voi antaa tiedonalojen opetukseen?

 

 

Käsikirjoituksen lähettämisen tarkistuslista

Kaikkien käsikirjoitusten on täytettävä seuraavat vaatimukset.

  • Tätä käsikirjoitusta ei ole aiemmin julkaistu, eikä sitä ole lähetetty toiseen julkaisuun (tai asiasta on annettu selvitys Kommentteja toimittajalle -kohdassa).
  • Käsikirjoitus on laadittu siten, että kirjoittajan nimi tai affiliaatio ei ole näkyvissä eikä lähdeviitteistä selviä kirjoittaja ilmeisellä tavalla.
  • Käsikirjoitustiedosto on OpenOffice-, Microsoft Word- tai RTF-asiakirjan tiedostomuodossa.
  • Tekstin riviväli on yksi; kirjasinkoko on 12; tekstissä käytetään kursiivia, ei alleviivausta (paitsi URL-osoitteissa); ja kaikki kuvat, kuviot ja taulukot on sijoitettu ensisijaisesti sopiviin kohtiin tekstin lomaan, ei tekstin loppuun.
  • Lähteiden yhteydessä on lähteen mahdollinen DOI tunnus muodossa https://doi.org/
  • Teksti noudattaa kirjoittajan ohjeissa määriteltyjä APA-manuaalin mukaisia vaatimuksia.

Tietosuojaseloste

Tämän julkaisun sivustolle syötettyjä nimiä ja sähköpostiosoitteita käytetään yksinomaan tämän julkaisun tarkoituksiin, eikä niitä luovuteta mihinkään muuhun tarkoitukseen tai muille osapuolille.

Lue Journal.fi-palvelua koskeva tietosuojaseloste.
Julkaisu toimii palvelun yhteisrekisterinpitäjänä yhdessä Tieteellisten seuran valtuuskunnan kanssa tietosuojaselosteen kuvaamalla tavalla.