Yhteiskuntaopin opetus ja poliittinen kiinnittyminen peruskoulun yläluokilla

Kirjoittajat

• Miikka Korventausta Kasvatustieteiden tiedekunta, Turun yliopisto
• Tero Järvinen Kasvatustieteiden tiedekunta, Turun yliopisto
• Tomi Jaakkola Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta, Tampereen yliopisto
• Marjaana Veermans Kasvatustieteiden tiedekunta, Turun yliopisto

DOI: https://doi.org/10.23988/ad.101344

Avainsanat:

yhteiskuntaoppi, poliittinen kiinnittyminen, nuoret, kansalaiskasvatus

Abstrakti

Artikkelissa raportoitavan tutkimuksen kohteena on peruskoulun yhteiskuntaopin opetuksen yhteys nuorten poliittiseen kiinnittymiseen, joka jaetaan tutkimuksessa neljään ulottuvuuteen: poliittiseen kiinnostukseen, poliittiseen tietämykseen ja itsearvioon tietämyksestä, poliittiseen osallistumishalukkuuteen sekä politiikkaa koskeviin käsityksiin. Tutkimusaineistona on peruskoulun yläkouluikäisten nuorten vastaukset poliittista kiinnittymistä mittaavaan kyselyyn kahtena eri ajankohtana. Osallistujat olivat ensimmäisen mittauksen aikana kahdeksannella luokalla (n = 67) ja toisen mittauksen aikana yhdeksännellä luokalla (n = 63). Nuoret opiskelivat mittausten välillä lukuvuoden ajan yhteiskuntaoppia ensimmäistä kertaa koulu-urallaan. Tulosten mukaan nuorten poliittinen kiinnostus, tietämys ja itsearvio tietämyksestä olivat 9. luokalla tilastollisesti korkeampia kuin 8. luokalla. Osallistumishalukkuudessa ei havaittu eroja ikäryhmien välillä, ja politiikkaa koskevien käsitysten osalta eroja ilmeni yhden väitteen kohdalla. 8.-luokkalaiset pitivät kotia tärkeimpänä lähteenä oppia tietoja yhteiskunnallisten asioiden ymmärtämiseksi, kun taas 9.-luokkalaisille koulu oli keskeisin tietolähde yhteiskunnallisten asioiden oppimisessa. Tulosten mukaan koulu näyttäisi onnistuvan yhteiskunnallisen kasvatuksen tavoitteissaan vain osittain. Jatkossa olisi tärkeää kiinnittää huomiota siihen, miten koulussa voitaisiin tukea tiedollisten sisältöjen oppimisen lisäksi nuorten yhteiskunnallista osallistumista edistävien valmiuksien omaksumista.

 

Social studies and political engagement in lower secondary school

Abstract

In this article, interest is directed at the connection between the teaching of social studies subject at school and young people’s political engagement. In the present study, political engagement is seen as consisting of the following four dimensions: the political interest, political knowledge and self-assessment of political knowledge, willingness to participate, and perceptions of politics. The study data consists of two surveys targeted at lower secondary school students. The study participants were in the 8^th grade during the first measurement (n = 67), and in the 9^th grade during the second measurement (n = 63). The participants studied social studies for one school year between the measurements. The results showed that students’ political interest, knowledge and self-assessment of knowledge were statistically higher in the 9^th grade than they were in the 8^th grade. No differences were observed between the age groups concerning willingness to participate, and differences in the perceptions of politics were observed for one claim. While among 8^th graders home circle was seen as the most important source to learn about society and politics, in the responses of the 9^th graders the most important source of knowledge was school. According to results, it seems that school is successful in its task of civic education only partly. We suggest that in the future it would be important to pay more attention to support not only the gaining of political knowledge, but also to promote the development of the qualities needed in active societal participation.

Keywords: social studies, political engagement, youth, civic education