Kohti notkeaa ja yhdenvertaista varhaiskasvatuksen katsomuskasvatusta

Kirjoittajat

• Susanna Itäkare Tampereen yliopisto

DOI: https://doi.org/10.23988/ad.112121

Avainsanat:

varhaiskasvatus, katsomuskasvatus, opetussuunnitelma, kriittinen diskurssianalyysi

Abstrakti

Tässä artikkelissa tutkitaan kriittisen diskurssianalyysin menetelmällä Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden (2018) ja Ohjeen varhaiskasvatuksen katsomuskasvatuksen toteuttamisesta ja uskonnollisista tilaisuuksista varhaiskasvatuksessa (2018) katsomuskasvatuspuhetta. Tutkimuskysymyksinä ovat, millaisia diskursseja kyseisistä asiakirjateksteistä on tuotettavissa, miten niitä tuotetaan ja millaiseen käytännön varhaiskasvatukseen ne ohjaavat. Teoreettisena viitekehyksenä tutkimuksessa on paitsi varhaiskasvatustiede ja katsomusaineiden didaktiikka, myös uskontotiede ja siinä erityisesti Tairan kehittämä notkean uskonnon teoria.

Päätutkimustulos on, että varhaiskasvatuksen asiakirjaohjaus tuottaa yhä katsomuskasvatusta, joka piiloisesti suosii yhtä uskonnollista traditiota, nimittäin yleensä kristinuskoa ja erityisesti luterilaisuutta. Artikkelissa esitellään useita kehittämisehdotuksia, jotta niin varhaiskasvatuksen katsomuskasvatuksen asiakirjaohjaus kuin sen käytännön toteutuskin voivat muuttua inklusiivisemmaksi, yhdenvertaisemmaksi ja moninaisuutta edistävämmäksi.

Abstract

In this article, the method of critical discourse analysis is used to examine discourses on worldview education in the National Core Curriculum for Early Childhood Education and Care (2018) and the “Instructions for Implementation of Worldview Education and Religious Ceremonies in Early Childhood Education and Care” (2018) by the Finnish National Agency for Education. The research questions are: what kind of discourses can be produced within the documents, how the discourses are produced, and what kind of practice in ECEC the discourses direct to. The theoretical context in the study is not only educational sciences and the didactics of religious and worldview education, but also the study of religions and in particular the theory of so called liquid religion developed by Taira.

 

The main result of the study is that the steering documents in ECEC still produce worldview education that favors one religious tradition, namely Christianity in general and Lutheranism in particular. The article presents several development proposals so that both the steering documents and their practical implementation in ECEC can become more inclusive, more equal and more open to diversity in the future.

 

Key words: early childhood education and care, worldview education, curriculum, critical discourse analysis