Tulevaisuuden katsomusopetus planetaarista hyvää elämää rakentamassa

Kirjoittajat

• Niina Putkonen Helsingin yliopisto
• Raili Keränen-Pantsu Itä-Suomen yliopisto
• Essi Ikonen Helsingin yliopisto
• Marjaana Kavonius Helsingin yliopisto

DOI:

https://doi.org/10.23988/ste7nm42

Avainsanat:

katsomusaineet, opetussuunnitelma, planetaarinen hyvä elämä, maailmakeskeinen kasvatus, hyvä elämä

Abstrakti

Moninaistuvassa katsomuksellisessa maisemassa suomalainen katsomusopetus kohtaa kehittämispainetta sekä arvojen ja käytänteiden ristivetoa. Katsomuksellinen ja kulttuurinen monimuotoisuus kutsuu uudelleenajattelemaan sitä, millaisia katsomusten ja kulttuurien representaatioita katsomusopetuksen kautta välitetään ja luodaan. Kasvatuksen ja koulutuksen merkitys kestävän tulevaisuuden rakentamisessa tunnistetaan. Tässä artikkelissa tarkastelemme sitä, millainen tulevaisuuden katsomusopetus mahdollistaa kestävän tulevaisuuden rakentamisen. Argumentoimme, että tulevaisuuden katsomusopetuksen kehittämistyössä identiteettiajattelusta on siirryttävä kohti maailmasuhteen luomista ja maailmasuhteessa olemista. Ehdotamme, että katsomusaineiden keskiössä olevan hyvän elämän etsinnän näkökulmaa laajennetaan entistä tarkemmin ihmisen hyvän elämän pohdinnoista kohti planetaarisen hyvän elämän näkökulmia. Tällöin hyvän elämän pohdinta tuodaan opetussuunnitelmassa planetaariseen viitekehykseen, jolloin kysymys hyvästä elämästä ei rajoitu vain yksilön tai yhteisön kysymykseksi, vaan se ulotetaan ihmistä laajempaan horisonttiin. Teoreettisena lähestymistapana sovellamme kasvatusteoreetikko Gert Biestan maailmakeskeisen kasvatuksen ajatusta. Esitämme, että planetaarista hyvää elämää rakentavan katsomusopetuksen tulevaisuuden kehittämiskohteena on tunnistaa aiempaa tarkemmin katsomusaineiden keskeinen tiedollinen ja taidollinen aines.