Puhdas katse

Rush Rheesin filosofia

  • Timo Koistinen Helsingin yliopisto
  • Tero Massa Helsingin yliopisto
Avainsanat: Rush Rhees, Wittgenstein, filosofian metodi, kielipeli, keskustelu

Abstrakti

Rush Rhees (1905–1989) oli Ludwig Wittgensteinin (1889–1951) oppilas, ystävä ja työtoveri, joka on toistaiseksi tullut parhaiten tunnetuksi opettajansa kirjoitusten tulkitsijana ja julkaisijana. Hän oli myös omaperäinen filosofi, jonka ajattelu on saanut osakseen varsin vähän huomiota. Tässä artikkelissa tarkastellaan Rheesin filosofiakäsitystä, johon liittyvä tematiikka on Rheesin, samoin kuin Wittgensteinin, kohdalla erottamattomasti sidoksissa kysymykseen kielen, puhumisen ja ymmärtämisen mahdollisuudesta. Rhees ajattelee, että Wittgensteinin kieltä koskevat tutkimukset ovat jatkumoa antiikin filosofien todellisuuden luonnetta koskeville pohdinnoille. Rhees kuitenkin näkee vakavia ongelmia Wittgensteinin tavassa käsitellä kieltä koskevaa filosofian ydinkysymystä. Kritiikin kärki koskee Wittgensteinin käsitystä kielipeleistä. Rhees katsoo, että Wittgenstein antaa kielipelin käsitteelle liian keskeisen aseman kielen yleistä luonnetta koskevissa huomautuksissaan. Rhees korostaa, ettei kieltä ja puhumista voi kuvata sen avulla tyhjentävästi. Kielestä ja puhumisesta ei voi esittää teoriaa eikä yleistä formaalista mallia. Lisäksi hän näkee kielipelimetaforan liian mekanistisena kuvaamaan kieltä ja ihmisten välistä kommunikointia. Rhees kuitenkin puhuu ”kielen ykseydestä” tai ”kielen yhtenäisyydestä” viittaamalla keskustelun käsitteeseen ja ajattelee, että kielen ykseyden ymmärtäminen keskusteluna valaisee paremmin kielen luonnetta kuin ajatus kielestä kielipelien joukkona. Rheesin filosofiakäsitystä ja hänen tapaansa harjoittaa filosofiaa leimaakin vahvasti dialogin merkityksen korostaminen, mikä näkyy kiinnostavalla tavalla hänen uskontoa ja etiikkaa käsittelevissä kirjoituksissaan. Rhees edustaa sellaista näkemystä filosofiasta ja sen metodista, jossa itse filosofisella keskustelulla ja tutkimuksella on itseisarvo. Filosofin tehtävänä ei ole olla elämänopas, joka tarjoaa vastauksia elämänongelmiin tai uskonnollisten kysymysten rationaalisuuteen. Filosofian tehtävänä on jatkuva ihmettely, dialogi ja ymmärryksen etsiminen. Filosofisten kysymysten vaikeuden ymmärtäminen on tärkeämpää kuin niiden ratkaiseminen.

Tunnus vertaisarvioiduille tiedejulkaisuille
Osasto
Artikkelit
Julkaistu
joulu 12, 2019
Viittaaminen
Koistinen, T., & Massa, T. (2019). Puhdas katse: Rush Rheesin filosofia. Ajatus, 76(1), 191–227. Noudettu osoitteesta https://journal.fi/ajatus/article/view/88150