Koulutusta myydään ja ostetaan, myös Suomessa
Avainsanat:
ammattikorkeakoulu, yliopisto, maksullinen korkeakoulutus, lukukausimaksukokeilu, tilauskoulutus, koulutusvientiAbstrakti
Korkeakoulutettujen määrä maailmassa kasvaa. Korkeakouluissa opiskelevien määrä ja korkeakoulutuksen kysyntä on lisääntynyt erityisesti ns. kasvavissa talouksissa. Korkeakoulutuksen kysyntä ja tarjonta eivät kuitenkaan aina määrällisesti, sisällöllisesti tai laadullisesti kohtaa. Koulutusta etsitään sieltä, missä sitä on tarjolla tai koulutusta tuodaan sinne, missä on kysyntää. Suomalaiset korkeakoulut haluavat toimia kansainvälisillä koulutusmarkkinoilla. Millaisin reunaehdoin suomalaiset korkeakoulut voivat näillä markkinoilla toimia? Suomalaiset korkeakoulut voivat periä maksuja muusta kuin tutkintoon johtavasta koulutuksesta eli esimerkiksi tutkinnon osien suorittamisesta, avoimen yliopiston opetuksesta sekä täydennyskoulutuksena annetusta opetuksesta. Suuri osa maailmanlaajuisen koulutuskaupan arvosta muodostuu tutkintoon johtavan koulutuksen myynnistä ja perustuu opiskelijoilta perittäviin maksuihin. Suomalaisten korkeakoulujen tutkintoon johtava koulutus on sekä kotimaisille opiskelijoille että kansainvälisille opiskelijoille pääsääntöisesti maksutonta. Suomalaiset korkeakoulut voivat tietyin ehdoin periä maksuja EU/ETA-alueen ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta vain määräaikaiseen lukukausimaksukokeiluun kuuluvissa ylempään korkeakoulututkintoon johtavissa ohjelmissa. Suomalaiset korkeakoulut voivat myös myydä tutkintoon johtavaa koulutusta EU/ETA-alueen ulkopuolelta tuleville opiskelijoille tilauskoulutuksena, jolloin koulutuksen tilaa ja maksaa joku muu kuin opiskelija. Kaikki tutkintoon johtava korkeakoulutus ei kuitenkaan ole Suomessa maksutonta. Ulkomailla toimivat korkeakoulut ovat löytäneet suomalaiset korkeakoulutusmarkkinat ja niiltä maksavia asiakkaita. Rajat ylittävä koulutus ja koulutuspalvelujen kauppa lisääntyy. Rajat ylittävä koulutuspalvelujen myynti vaikuttaa myös korkeakoulutustarjontaan Suomessa.
