Miten arvioida korkeakouluissa saatuja valmiuksia ja miksi?

Kirjoittajat

  • Maarit Virolainen
  • Marja-Leena Stenström

Avainsanat:

korkeakoulutus, osaaminen, taidot, oppimistulokset, arviointi

Abstrakti

Korkeakoulutuksen tuottaman osaamisen arviointi on noussut tutkimuskentässä entistä keskeisemmäksi ongelma-alueeksi korkeakoulutuksen massoittumisen, globalisoitumisen, ja työelämän jatkuvien muutosten myötä. Osaamisen arvioinnista on tullut paremmista opiskelijoista, opiskelupaikoista ja oppilaitosten ranking-sijoituksista kilpailun myötä myös korkeakoulujärjestelmien ja -poliitikkojen ongelma. Euroopassa lisäksi European Qualification Frame-work-järjestelmän perustaminen on tuo- nut oman lisänsä kilpailuun. Kun EQF antaa ”yhteisen eurooppalaisen kehyk- sen” valmiuksien suhdittamiselle ja ver- tailulle, tutkimuksen tuoma tieto osaamisesta luo puolestaan pohjaa EQF:n luotettavuuden arvioinnille. Myös tietotekniikan mahdollistama entistä suurempien kvantitatiivisten aineistojen tilastollinen vertailu on osaltaan kasvattanut laajojen kansainvälisten tutkimusten vetovoimaisuutta. Suomalaisen korkeakoulutuksen kehittämisen näkökulmasta voidaan kriittisesti kysyä, miten korkeakoulututkijoiden osallistuminen ja korkeakoulututkimuksen hankkeiden liittyminen erilaisiin kansainvälisiin tutkimuksiin palvelee opiskelijoita, oppilaitoksia ja kansallista koulutuksen kehittämistä. Katsauksessamme kootaan konferenssiesitysten pohjalta erilaisia mahdollisia näkökulmia siihen, millaista keskustelua korkeakoulutuksen tuottaman osaamisen arvioinnista on käyty kansainvälisesti, ja pohditaan, miten Suomessa jo toteutettu osaamisen arviointi suhdittuu siihen.

Viittaaminen

Virolainen, M., & Stenström, M.-L. (2011). Miten arvioida korkeakouluissa saatuja valmiuksia ja miksi?. Ammattikasvatuksen aikakauskirja, 13(3), 36–47. Noudettu osoitteesta https://journal.fi/akakk/article/view/114556