Opettaja, kasvattaja ja jotain muuta. Ammatillisten opettajien ammatti-identiteetti arjen käytäntöjen näkökulmasta
Avainsanat:
ammatillinen koulutus, ammatilliset opettajat, ammatti-identiteetti, kvalitatiivinen tutkimus, opettajuusAbstrakti
Artikkelissa tarkastelin ammatillisten opettajien ammatti-identiteettiä käytäntöyhteisöjen teorian näkökulmasta. Teorian mukaan identiteetti rakentuu osallisuutena toimijalle merkityksellisissä yhteisöissä sekä niiden käytännöissä, ja artikkelissa tarkensin nämä käytännöt opettamiseksi ja kasvattamiseksi. Kysyin, missä määrin opettajat kokivat olevansa opettajia ja kasvattajia, mitä he pitivät opettamisena ja mitä kasvattamisena ja millaisiin suhteisiin opettaminen ja kasvattaminen heidän työssään asettuivat. Aineistona käytin 14:ää fokusryhmähaastattelua ja analyysitapana luokitusten analyysia. Analyysin perusteella ammatilliset opettajat identifioituivat sekä opettamiseen että kasvattamiseen. Opettaminen viittasi opettajalähtöiseen, lukujärjestyksen, oppikirjan ja muiden kaavojen puitteissa etenevään sisältöopetukseen. Kasvattaminen viittasi opiskelijoiden toimintakyvystä ja oppimisen edellytyksistä huolehtimiseen, opiskelijoiden huomioimiseen yksilöinä sekä opiskelijoiden valmistamiseen yhteiskunnan jäsenyyteen. Kumpikaan käytäntö ei yksin tarjonnut opettajille riittävää samastumispintaa, vaan he pyrkivät yhdistämään näitä omaan ammatti-identiteettinsä. Tälle yhdistelmälle ei kuitenkaan ole vakiintunutta nimeä, ja siitä on tutkimus- ja kehittämiskeskusteluissa puhuttu muun muassa muuttuvana tai uutena opettajuutena. Esitän, että tämän työotteen sekä sen motivoiman ammatti-identiteetin selkiyttäminen osana opettajien arkityötä ja sen käytäntöjä on keskeinen osa ammatillisen koulutuksen kehittämistä.
