Ein bedeutender Fortschritt in der Erforschung der Frühgeschichte des Ostseefinnischen

(Valter Lang: Läänemeresoome tulemised)

  • Riho Grünthal University of Helsinki

Abstract

Besprechung Valter Lang: Läänemeresoome tulemised [Die Ankünfte des Ostseefinnischen]. Muinasaja teadus 28. Tartu: Tartu Ülikooli Kirjastus 2018. 320 S.

References

Carpelan, Christian 2000: Essay on archaeology and languages in the western end of the Uralic zone. In: Anu Nurk, Triin Palo & Tõnu Seilenthal (eds), Congressus Nonus Internationalis Fenno-Ugristarum I: Orationes plenariae & Orationes publicae. Tartu. 7–38.

Carpelan, Christian & Asko Parpola 2001: Emergence, contacts and dispersal of Proto-Indo-European, Proto-­Uralic and Proto-Aryan in archaeological perspective. – Christian Carpelan, Asko Parpola & Petteri Kos­kikallio (eds), Early contacts between Uralic and Indo-European: Linguistic and archaeological considerations. Mémoires de la Société Finno-Ougrienne 242. Helsinki: Finno-Ugrian Society. 55–150.

Hofstra, Tette 1985: Ostseefinnisch und Germanisch. Frühe Lehnbeziehungen im nördlichen Ostseeraum im Lichte der Forschung seit 1961. Groningen.

Häkkinen, Jaakko 2009: Kantauralin ajoitus ja paikannus. Perustelut puntarissa. Journal de la Société Finno-Ougrienne 92. 9–56.

Häkkinen, Jaakko 2010: Jatkuvuusperustelut ja saamelaisen kielen leviäminen 1–2. Muinaistutkija 2010 (1), 19–36; Muinaistutkija 2010 (2) 51–64.

Häkkinen, Kaisa 1996: Suomalaisten esihistoria kielitieteen valossa. Tietolipas 147. Helsinki: SKS.

Kallio, Petri 2006: Suomen kanta­kiel­ten absoluuttista kronologiaa. Virittäjä 110. 2–25.

Kallio, Petri 2012: The prehistoric Ger­manic loanword strata in Finnic. – Riho Grünthal and Petri Kallio (eds), A Linguistic Map of Prehistoric Northern Europe. Mémoires de la Société Finno-Ougrienne 266. Helsinki: Finno-Ugrian Society. 225–238.

Kallio, Petri 2015: The language contact situation in prehistoric Northeastern Europe. – Robert Mailhammer, Theo Vennemann & Birgit Anette Olsen, (eds), The Linguistic Roots of Europe. Copenhagen: Museum Tusculanum Press, University of Copenhagen. 77–102.

Kivikoski, Ella 1964: Finlands förhistoria. Helsingfors: Holger Schildts Förlag.

Koivulehto, Jorma 1983: Seit wann leben die Urfinnen im Ostseeraum? Zur relativen und absoluten Chronologie der alten idg. Lehnwortschichten im Ostseefinnischen. – Symposium saeculare Societatis Fenno-Ugricae. Mémoires de la Société Finno-Ougrienne 185. Helsinki: Finno-Ugrian Society. 135–157.

Koivulehto, Jorma 2001: The earliest contacts between Indo-European and Uralic speakers in the light of lexical loans. – Christian Carpelan, Asko Parpola & Petteri Koskikallio (eds), Early contacts between Uralic and Indo-European: Linguistic and archaeological considerations. Mémoires de la Société Finno-Ougrienne 242. Helsinki: Finno-Ugrian Society. 235–263.

Koivulehto, Jorma 2006: Arkeologia, kielihistoria ja jatkuvuusteoria. – Mervi Suhonen (toim.), Arkeologian lumoa synkkyyteen: Artikkeleita Christian Carpelanin juhlapäiväksi. Helsinki: Helsingin yliopisto, Kulttuurien tutkimuksen laitos. 153–165.

Lang, Valter 2007: The Bronze and Early Iron Ages in Estonia. Estonian Archaeology, 3. Tartu: Tartu University Press.

Lang, Valter 2015: Formation of Proto-Finnic – an archaeological scenario from the Bronze Age / Early Iron Age. – Harri Mantila, Kaisa Leinonen, Sisko Brunni, Santeri Palviainen & Jari Sivonen (eds), Congressus Duodecimus Internationalis Fenno-Ugristarum (CIFU XII). University of oulu. 63–84.

Lang, Valter 2016: Early Finnic-Baltic contacts as evidenced by archaeological and linguistic data. Journal of Estonian and Finno-Ugric Linguistics 7. 11–38.

Parpola, Asko 2012: Formation of the Indo-European and Uralic (Finno-Ugric) language families in the light of archaeology: Revised and integrated ‘total’ correlations. – Riho Grünthal & Petri Kallio (eds), A Linguistic Map of Prehistoric Northern Europe. Mémoires de la Société Finno-Ougrienne 266. Helsinki: Finno-Ugrian Society. 119–184.

Published
2019-02-26
How to Cite
Grünthal, R. (2019). Ein bedeutender Fortschritt in der Erforschung der Frühgeschichte des Ostseefinnischen: (Valter Lang: Läänemeresoome tulemised). Finnisch-Ugrische Forschungen, 2018(64), 334–342. https://doi.org/10.33339/fuf.79536