Kontekstualisointimalli sosiaalisen median lähdekritiikin avaimena

Kirjoittajat

DOI:

https://doi.org/10.23978/inf.107897

Avainsanat:

sosiaalinen media [http://www.yso.fi/onto/yso/p20774], lähdekritiikki [http://www.yso.fi/onto/yso/p14440], konteksti [http://www.yso.fi/onto/yso/p11905], affordanssi

Abstrakti

Sosiaalisen median alustojen käyttö on osa arkipäiväämme, ja arkipäiväistymisen myötä sosiaalisen median aineistot ovat yhä laajemmin myös tutkimuskäytössä eri tieteenaloilla. Aineistojen lähdekriittinen käsittely painottuu kuitenkin usein tutkijoiden tieteenalasta riippuen joko teknisten tai kulttuuristen vaikutteiden tarkasteluun, vaikka sosiaalisen median aineistot ovat aina tulos molempien yhteisvaikutuksesta. Helpottaakseni sosiaalisen median aineistojen monipuolista lähdekriittistä käsittelyä esittelen tässä artikkelissa sosiaalisen median kontekstualisointimallin. Malli erittelee erilaisia sosiaalisen median aineistoihin vaikuttavia konteksteja, kuten alustojen kulttuuris-historiallinen tausta, sekä affordansseja eli alustojen tarjoamia toiminnan mahdollisuuksia. Lisäksi annan artikkelissa käytännön esimerkkejä siitä, miten eri affordanssit ja kontekstit voivat sosiaalisen median alustoilla ja aineistoissa heijastua ja miksi tutkijan tulisi ne tutkimuksessaan huomioida.

Lähdeviitteet

Acker, A. (2018). Data craft: The manipulation of social media metadata. Data & Society Research Institute, 13. https://ccn.unistra.fr/websites/ccn/documentation/Recherche-Data/DS_Data_Craft_Manipulation_of_Social_Media_Metadata.pdf

Auerbach, D. (2012). Anonymity as culture: Treatise. Triple Canopy, 15(09.02). http://tylerthompson.pbworks.com/w/file/fetch/75331811/Anonymity%20as%20Culture.docx

Bainotti, L., Caliandro, A., & Gandini, A. (2020). From archive cultures to ephemeral content, and back: Studying Instagram Stories with digital methods. New Media & Society. https://doi.org/10.1177/1461444820960071

Balkin, J. M. (2014). Old school/new school speech regulation. Harvard Law Review, 127(8), 2296-2342.

Baym, N. K. (2015). Personal connections in the digital age. John Wiley & Sons.

Bourlai, E. E. (2018). ‘Comments in tags, please!’: tagging practices on tumblr. Discourse, Context & Media, 22, 46–56. https://doi.org/10.1016/j.dcm.2017.08.003

boyd, d. (2010). Social network sites as networked publics: Affordances, dynamics, and implications. Teoksessa Z. Papacharissi (toim.), A Networked Self: Identity, Community, and Culture on Social Network Sites (pp. 47-66). Routledge.

boyd, d., & Crawford, K. (2012). Critical questions for big data: Provocations for a cultural, technological, and scholarly phenomenon. Information, Communication & Society, 15(5), 662–679. https://doi.org/10.1080/1369118X.2012.678878

Bruns, A., & Burgess, J. (2015). Twitter hashtags from ad hoc to calculated publics. Teoksessa N. Rambukkana (toim.), Hashtag Publics: The Power and Politics of Discursive Networks (pp. 13–28). Peter Lang. http://snurb.info/files/2015/Twitter%20Hashtags%20from%20Ad%20Hoc%20to%20Calculated%20Publics.pdf

Bucher, T. (2017). The algorithmic imaginary: exploring the ordinary affects of Facebook algorithms. Information, Communication & Society, 20(1), 30–44. https://doi.org/10.1080/1369118X.2016.1154086

Bucher, T., & Helmond, A. (2017). The affordances of social media platforms. Teoksessa J. Burgess, T. Poell, A. Marwick (toim.), The SAGE Handbook of Social Media (pp. 233–253). SAGE.

Burke, P. (2002). Context in context. Common Knowledge, 8(1), 152–177. https://muse.jhu.edu/article/7553

Cirucci, A. M. (2015). Redefining privacy and anonymity through social networking affordances. First Monday, 20(7 SE-Articles). https://doi.org/10.5210/fm.v20i7.5465

Crawford, K., & Gillespie, T. (2016). What is a flag for? Social media reporting tools and the vocabulary of complaint. New Media & Society, 18(3), 410–428. https://doi.org/10.1177/1461444814543163

Dahlberg, L. (2015). Which social media? A call for contextualization. Social Media+ Society, 1(1). https://doi.org/10.1177/2056305115578142

DeNardis, L., & Hackl, A. (2015). Internet governance by social media platforms. Telecommunications Policy, 39(9), 761–770. https://doi.org/10.1016/j.telpol.2015.04.003

Ellison, N. B., & Vitak, J. (2015). Social network site affordances and their relationship to social capital processes. Teoksessa S. Sundar (toim.), The Handbook of the Psychology of Communication Technology (pp. 205–227). Wiley-Blackwell.

Ess, C. (2015). New selves, new research ethics? Teoksessa H. Fossheim & H. Ingierd (toim.), Internet research ethics (pp. 48–76). Cappelen Damm Akademisk.

Ettlinger, N. (2018). Algorithmic affordances for productive resistance. Big Data & Society, 5(1). https://doi.org/10.1177/2053951718771399

Fernback, J., & Papacharissi, Z. (2007). Online privacy as legal safeguard: the relationship among consumer, online portal, and privacy policies. New Media & Society, 9(5), 715–734. https://doi.org/10.1177/1461444807080336

Fetterman, D. M. (2019). Ethnography: Step-by-step. SAGE.

Fingerroos, O. (2003). Refleksiivinen paikantaminen kulttuurien tutkimuksessa. Elore, 10(2), 1–12. https://doi.org/10.30666/elore.78407

Fingerroos, O., & Jouhki, J. (2014). Etnologinen kenttätyö ja tutkimus: metodin monimuotoisuuden pohdintaa ja esimerkkitapauksia. Teoksessa P. Hämeenaho, & E. Koskinen-Koivisto (toim.), Moniulotteinen etnografia (pp. 79-108). Ethnos ry. http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201811304961

Fries, C. C. (1954). Meaning and linguistic analysis. Language, 30(1), 57–68. https://doi.org/10.2307/410220

Gadamer, H.-G. (2004). Hermeneutiikka: Ymmärtäminen tieteissä ja filosofiassa (suom. I. Nikander). Vastapaino.

Gaver, W. W. (1991). Technology affordances. Teoksessa Proceedings of the SIGCHI Conference on Human Factors in Computing Systems (pp. 79–84). ACM. https://doi.org/10.1145/108844.108856

Gibson, J. J. (1986). The ecological approach to visual perception. Lawrence Erlbaum Associates.

Gillespie, T. (2010). The politics of ‘platforms.’ New Media & Society, 12(3), 347–364. https://doi.org/10.1177/1461444809342738

Gillespie, T. (2018). Custodians of the Internet: Platforms, Content Moderation, and the Hidden Decisions That Shape Social Media. Yale University Press.

Gillespie, T. (2020). Content moderation, AI, and the question of scale. Big Data & Society, 7(2). https://doi.org/10.1177/2053951720943234

Goodman, L. E. (1988). Context. Philosophy East and West, 38(3), 307–323. https://doi.org/10.2307/1398869

Grimmelmann, J. (2015). The Virtues of moderation: Online communities as semicommons. Yale Journal of Law and Technology, 17(42).

Grossberg, L. (1995). Mielihyvän kytkennät: Risteilyjä populaarikulttuurissa (suom. J. Koivisto, M. Lehtonen, E. Puoskari, & T. Uusitupa). Vastapaino.

Hämeenaho, P., & Koskinen-Koivisto, E. (2014). Etnografian ulottuvuudet ja mahdollisuudet. Teoksessa P. Hämeenaho, & E. Koskinen-Koivisto (toim.), Moniulotteinen etnografia (pp. 7–31). Ethnos Toimite; 17. Ethnos ry. http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201610284486

Heinonen, E. (2021). ”Jätä se sika” – Facebookin Naistenhuone-ryhmässä koetut verkkoyhteisöllisyyttä vahvistavat ja heikentävät tekijät. Wider Screen. http://widerscreen.fi/numerot/ajankohtaista/jata-se-sika-facebookin-naistenhuone-ryhmassa-koetut-verkkoyhteisollisyytta-vahvistavat-ja-heikentavat-tekijat/

Helmond, A. (2015). The platformization of the web: Making web data platform ready. Social Media+ Society, 1(2). https://doi.org/10.1177/2056305115603080

Hine, C. (2000). Virtual ethnography. SAGE.

Hogan, B., & Quan-Haase, A. (2010). Persistence and change in social media. Bulletin of Science, Technology & Society, 30(5), 309–315. https://doi.org/10.1177/0270467610380012

Högbacka, R. A., & Aaltonen, S. (2015). Refleksiivisyyden ulottuvuudet. Teoksessa S. Aaltonen & R. Högbacka (toim.), Umpikujasta oivallukseen: Refleksiivisyys empiirisessä tutkimuksessa. Tampereen yliopistopaino.

Hughey, M. W., & Daniels, J. (2013). Racist comments at online news sites: a methodological dilemma for discourse analysis. Media, Culture & Society, 35(3), 332–347. https://doi.org/10.1177/0163443712472089

Hutchby, I. (2001). Technologies, texts and affordances. Sociology, 35(2), 441–456. https://doi.org/10.1017/S0038038501000219

Hutchby, I., & Barnett, S. (2005). Aspects of the sequential organization of mobile phone conversation. Discourse Studies, 7(2), 147–171. https://doi.org/10.1177/1461445605050364

Jaeger, P. T., & Xie, B. (2009). Developing online community accessibility guidelines for persons with disabilities and older adults. Journal of Disability Policy Studies, 20(1), 55–63. https://doi.org/10.1177/1044207308325997

Jenkinson, P. (2017). Social media accessibility and inclusion is a crucial consideration. Access, 31(3), 34. https://search.informit.org/doi/10.3316/ielapa.074114717700582

Juhila, K., & Suoninen, E. (1993). Diskurssianalyysin aakkoset. Vastapaino.

Kaplan, A. M., & Haenlein, M. (2010). Users of the world, unite! The challenges and opportunities of Social Media. Business Horizons, 53(1), 59–68. https://doi.org/10.1016/j.bushor.2009.09.003

Kivisaari, S., & Lovio, R. (2000). Tuottajan, käyttäjän ja yhteiskunnan vuorovaikutus teknologian muutoksen suuntaajana. Teoksessa T. Lemola, (toim.) Näkökulmia teknologiaan (pp. 218–241). Gaudeamus.

Kırçova, İ., Pınarbaşı, F., & Köse, Ş. G. (2020). Understanding ephemeral social media through instagram stories: A marketing perspective. Business & Management Studies: An International Journal, 8(2), 2173-2192. https://doi.org/10.15295/bmij.v8i2.1452

Kleinman, S., & Copp, M. A. (1993). Emotions and fieldwork. SAGE.

Koski, K., & Turtiainen, R. (2020). Vernakulaari verkossa: Vertaisuuden ilmaisemisen digitaaliset ulottuvuudet. Elore, 27(1), 85–107. https://doi.org/10.30666/elore.88834

Kosonen, M., Laaksonen, S.-M., Rydenfelt, H., & Terkamo-Moisio, A. (2018). Sosiaalinen media ja tutkijan etiikka. Media & Viestintä, 41(1). https://doi.org/10.23983/mv.69924

Lehtonen, M. (1996). Merkitysten maailma: kulttuurisen tekstintutkimuksen lähtökohtia. Vastapaino.

Liu, Y., Gummadi, K. P., Krishnamurthy, B., & Mislove, A. (2011). Analyzing facebook privacy settings: user expectations vs. reality. Teoksessa Proceedings of the 2011 ACM SIGCOMM Conference on Internet Measurement Conference (pp. 61–70). ACM. https://doi.org/10.1145/2068816.2068823

Mackay, H., & Gillespie, G. (1992). Extending the social shaping of technology approach: ideology and appropriation. Social Studies of Science, 22(4), 685–716. https://doi.org/10.1177/030631292022004006

Markham, A. (2012). Fabrication as ethical practice: Qualitative inquiry in ambiguous internet contexts. Information, Communication & Society, 15(3), 334–353. https://doi.org/10.1080/1369118X.2011.641993

McVeigh-Schultz, J., & Baym, N. K. (2015). Thinking of you: Vernacular affordance in the context of the microsocial relationship app, Couple. Social Media+ Society, 1(2). https://doi.org/10.1177/2056305115604649

Milan, S., & Treré, E. (2019). Big data from the South (s): Beyond data universalism. Television & New Media, 20(4), 319–335. https://doi.org/10.1177/1527476419837739

Mills, S. (1995). Feminist stylistics. Routledge.

Munger, K., Gopal, I., Nagler, J., & Tucker, J. A. (2021). Accessibility and generalizability: Are social media effects moderated by age or digital literacy? Research & Politics, 8(2). https://doi.org/10.1177/20531680211016968

Nagy, P., & Neff, G. (2015). Imagined affordance: Reconstructing a keyword for communication theory. Social Media+ Society, 1(2). https://doi.org/10.1177/2056305115603385

Neff, G., Jordan, T., McVeigh-Schultz, J., & Gillespie, T. (2012). Affordances, technical agency, and the politics of technologies of cultural production. Journal of Broadcasting & Electronic Media, 56(2), 299–313. https://doi.org/10.1080/08838151.2012.678520

Norman, D. A. (1990). The design of everyday things. Doubleday Currency.

Nunes, M. (2019). The Affordances of Place: Digital Agency and the Lived Spaces of Information. Media Theory, 3(1), 215–238. https://hal.archives-ouvertes.fr/hal-02470355/

Pillow, W. (2003). Confession, catharsis, or cure? Rethinking the uses of reflexivity as methodological power in qualitative research. International Journal of Qualitative Studies in Education, 16(2), 175–196. https://doi.org/10.1080/0951839032000060635

Postigo, H. (2016). The socio-technical architecture of digital labor: Converting play into YouTube money. New Media & Society, 18(2), 332–349. https://doi.org/10.1177/1461444814541527

Rastas, A. (2005). Kulttuurit ja erot haastattelutilanteessa. Teoksessa J. Ruusuvuori & L. Tiittula (toim.) Haastattelu: tutkimus, tilanteet ja vuorovaikutus (pp. 78–102). Vastapaino.

Ricoeur, P. (1973). The model of the text: Meaningful action considered as a text. New Literary History, 5(1), 91–117. https://www.jstor.org/stable/40970072

Rogers, R. (2017). Digital methods for cross-platform analysis. Teoksessa J. Burgess, A. Marwick, T. Poell (toim.), The SAGE Handbook of Social Media (pp. 91–110). SAGE.

Saarelainen, J. (2012). Konteksti ja kontekstualisoiminen. Teoksessa R. Mähkä & A. Nivala (toim.), Tulkinnan polkuja. Kulttuurihistorian tutkimusmenetelmiä (pp. 244–268). Turun yliopisto.

Saariketo, M. (2020). Kuvitelmia toimijuudesta koodin maisemissa. Tampere University. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1531-3

Saarikoski, P., Suominen, J., Turtiainen, R., & Östman, S. (2009). Funetista Facebookiin: Internetin kulttuurihistoria. Gaudeamus Helsinki University Press.

Schrock, A. R. (2015). Communicative affordances of mobile media: Portability, availability, locatability, and multimediality. International Journal of Communication, 9, 18. https://ijoc.org/index.php/ijoc/article/view/3288

Scott, K. (2015). The pragmatics of hashtags: Inference and conversational style on Twitter. Journal of Pragmatics, 81, 8–20. https://doi.org/10.1016/j.pragma.2015.03.015

Shifman, L. (2014). Memes in digital culture. The MIT Press.

Stanfill, M. (2015). The interface as discourse: The production of norms through web design. New Media & Society, 17(7), 1059–1074. https://doi.org/10.1177/1461444814520873

Sumiala, J. (2011). Circulating communities online: The case of the Kauhajoki school shooting. M/C Journal, 14(2). https://doi.org/10.5204/mcj.321

Suominen, J. (2003). Koneen kokemus: tietoteknistyvä kulttuuri modernisoituvassa Suomessa 1920-luvulta 1970-luvulle. Vastapaino.

Suominen, J., Östman, S., Saarikoski, P., Turtiainen, R., & Suominen, J. (2013). Sosiaalisen median lyhyt historia. Gaudeamus.

Suominen, J., Saarikoski, P., & Vaahensalo, E. (2019). Digitaalisia kohtaamisia: verkkokeskustelut BBS-purkeista sosiaaliseen mediaan. Gaudeamus.

Syvertsen, T. (2020). Digital detox: The politics of disconnecting. Emerald Group Publishing.

Talarico, D. (2021). Accessibility tools and resources: A reminder to create inclusive content. Recruiting & Retaining Adult Learners, 23(12), 3–5. https://doi.org/10.1002/nsr.30775

Turtiainen, R., & Östman, S. (2013). Verkkotutkimuksen eettiset haasteet: Armi ja anoreksia. Teoksessa S.-M. Laaksonen, J. Matikainen & M. Tikka (toim.), Otteita verkosta. Verkon ja sosiaalisen median tutkimusmenetelmät (pp. 53–60). Vastapaino.

Vaahensalo, E. (2018). Keskustelufoorumit mediainhokkeina – Suositut suomenkieliset keskustelufoorumit mediassa. Wider Screen, 3(2018). http://widerscreen.fi/assets/Vaahensalo-3-2018.pdf

Vaahensalo, E. (2021). Toiseuttavan verkkokeskustelun muodot anonyymeissä suomenkielisissä keskustelukulttuureissa. Media & Viestintä, 44(3), (hyväksytty julkaisuun).

Vainikka, E. (2016). Avaimia nettimeemien tulkintaan–Meemit transnationaalina mediailmiönä. Lähikuva, 29(3), 60–77. https://doi.org/10.23994/lk.59500

Vainikka, E. (2020). Prekarisaation tunnemaisema: Vastustavat taktiikat, tunnelmat ja elämänpolitiikka verkon julkisuudessa. University of Tampere. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1637-2

Vainikka, E., & Harju, A. (2019). Anonyymien keskustelupalstojen julkisuus: Marginaaliin jääneiden vertaistukea ja yhteiskuntakritiikkiä. Media & Viestintä, 42(2), 99–121. https://doi.org/10.23983/mv.83374

Van der Nagel, E., & Frith, J. (2015). Anonymity, pseudonymity, and the agency of online identity: Examining the social practices of r/Gonewild. First Monday. https://doi.org/10.5210/fm.v20i3.5615

Verbeek, P.-P. (2011). Moralizing technology: Understanding and designing the morality of things. University of Chicago Press.

Wagner, A. J. M. (2018). Do not Click “Like” when somebody has died: The role of norms for mourning practices in social media. Social Media+ Society, 4(1). https://doi.org/10.1177/2056305117744392

Wallace, K. A. (2008). Online anonymity. Teoksessa K. E. Himma & H. T. Tavani (toim.), The Handbook of Information and Computer Ethics, 165.

Warwick, C. (2012). Studying users in digital humanities. Teoksessa C. Warwick, M. M. Terras & J. Nyhan (toim.), Digital Humanities in Practice (pp. 1-22). Facet Publishing.

Wellman, B., Quan-Haase, A., Boase, J., Chen, W., Hampton, K., Díaz, I., & Miyata, K. (2003). The social affordances of the Internet for networked individualism. Journal of Computer-Mediated Communication, 8(3), JCMC834. https://doi.org/10.1111/j.1083-6101.2003.tb00216.x

Welsh, S. (2020). Ephemerality as Data Prevention: Values for an Ethics of Ephemeral Mobile Media. Mobile Media & Communication, 8(3), 419–435. https://doi.org/10.1177/2050157920932956

Williams, R., & Edge, D. (1996). The social shaping of technology. Research Policy, 25(6), 865–899. https://doi.org/10.1016/0048-7333(96)00885-2

Östman, S., & Turtiainen, R. (2016). From research ethics to researching ethics in an online specific context. Media and Communication, 4(4), 66–74. https://doi.org/10.17645/mac.v4i4.571

Instagram, Ohje- ja tukikeskus: Yksityisyysasetukset ja tietoja. Luettu 31.3.2021. https://www.facebook.com/help/instagram/196883487377501

Instagram, Ohje- ja tukikeskus: Miten piilotan Instagram-tarinani joltakulta? Luettu 31.3.2021. https://help.instagram.com/1177797265575168

Instagram, Ohje- ja tukikeskus: Stories. Luettu 31.3.2021. https://help.instagram.com/1660923094227526/?helpref=hc_fnav&bc[0]=Instagramin%20ohje&bc[1]=Instagramin%20k%C3%A4ytt%C3%A4minen

Jodel Support: Our moderation system. Luettu 25.3.2020. https://jodel.zendesk.com/hc/en-us/articles/360001048074-Our-moderation-system

Wikisanakirja. Kallu, https://fi.wiktionary.org/wiki/kallu. Luettu 27.4.2021.

Wikisanakirja. Soijapoika, https://fi.wiktionary.org/wiki/soijapoika. Luettu 27.4.2021.

Wikisanakirja. Anarkomarko, https://fi.wiktionary.org/wiki/anarkomarko. Luettu 27.4.2021.

Wikisanakirja. Lipilaari, https://fi.wiktionary.org/wiki/lipilaari. Luettu 27.4.2021.

Tiedostolataukset

Julkaistu

2021-11-05

Viittaaminen

Vaahensalo, E. (2021). Kontekstualisointimalli sosiaalisen median lähdekritiikin avaimena. Informaatiotutkimus, 40(3), 110–141. https://doi.org/10.23978/inf.107897