Pk-yritysten osallistuminen julkiseen tiedon jakamiseen kaupunkisuunnittelualalla

Kirjoittajat

• Marita Kari

Abstrakti

Artikkeli, joka perustuu pro gradu-tutkielmaan, käsittelee pienten ja keskisuurten (pk-)asiantuntijayritysten tietojohtamista. Artikkelissa tarkastellaan kaupunkisuunnittelualan pk-yritysten osallistumista julkiseen tiedon jakamiseen eli esitelmien pitämistä ja paneelikeskusteluihin osallistumista alan konferensseissa ja seminaareissa sekä kirjoittamista alan julkaisuihin ja yleismediaan. Sosiaalisen pääoman teoria Nahapietin ja Ghoshalin kehittämän mallin muodossa on tutkimuksen keskeinen teoreettinen viitekehys. Tutkimusstrategiana käytettiin tapaustutkimusta ja aineiston pääasiallinen hankintamenetelmä oli haastattelu. Pk-yritysten edustajina haastateltiin seitsemän henkilöä viidestä eri yrityksestä.  Yritykset pitivät sosiaalisen pääoman ulottuvuuksista rakenteellista ja suhdeulottuvuutta tärkeämpinä kuin kognitiivista ulottuvuutta. Kontaktiverkoston ylläpitäminen, laajentaminen ja syventäminen olivat kaikki tärkeitä syitä pk-yritysten julkiseen tiedon jakamiseen osallistumiselle. Julkinen tiedon jakaminen kasvattaa yrityksen mainetta, mikä lisää verkostoitumista ja siten myös asiakaskontakteja epäsuorasti. Tiedon jakamiseen osallistuminen on aina myös oppimistapahtuma. Oppiminen on yksilön tavoite, mutta myös yrityksen etu. Asiantuntijayritys myy aina työntekijöidensä osaamista, jota kaikenlainen oppiminen kartuttaa. Suunnittelijoiden yksi tiedon jakamisen tavoite oli maineen kasvattaminen ja mahdollinen myöhempi hyödyntäminen palkkaneuvotteluissa tai työpaikan vaihdossa. Yrityksille maineen kasvun avulla pyritään tietenkin liikevaihdon ja -voiton kasvattamiseen.

Yhteenvetona voi todeta, että yrityksen ja työntekijöiden toiminnan ymmärtämisessä yrityksen sisällä tietojohtamisen teoriat on toimiva viitekehys. Järjestöjen ja ammattikunnan tasoisen tiedon jakamisen ilmiön ymmärtämiseen tarvitaan kuitenkin myös sosiaalisen pääoman teoriaa. Yrityksissä tutkimustulosten käytännön soveltamismahdollisuus olisi esimerkiksi julkisen tiedon jakamisen aiempaa systemaattisempi johtaminen. Tutkimuksesta voi olla käytännön hyötyä myös kaupunkisuunnittelualan eri ammattikuntien ja järjestöjen välisen yhteistyön suunnittelussa ja kehittämisessä sekä yhteyksien rakentamisessa alan ulkopuolelle.