Reilusti, vaikka ei aina helposti
Referera så här
Copyright (c) 2017 Nykyri Susanna
Detta verk är licensierat under en Creative Commons Erkännande-IckeKommersiell-DelaLika 4.0 Internationell Licens.
Copyright (c) 2017 Nykyri Susanna
Detta verk är licensierat under en Creative Commons Erkännande-IckeKommersiell-DelaLika 4.0 Internationell Licens.
Informaatiotutkimus-lehti on jo pitkään mennyt toimintatavassaan verkko edellä, kaikille avoimena, ja ilmestynyt maksullisena ja painettuna vain vuosikirja-muodossa. Ratkaisulla on toteutettu avointa tiedettä jo kauan ennen kuin siitä tuli ns. kuuma aihe ja laajempi pyrkimys. Tällä suuntauksella ei ole kokemuksemme mukaan kuin yksi selkeä huono puoli, ja se on toiminnan rahoituspohja.
Jäsenistön voi olla vaikea motivoitua maksamaan jäsenmaksunsa, kun yhdistyksen keskeinen anti – lehtensä – on maksuttomasti kaikkien saatavilla verkossa, ja seminaaritoimintansa on I-päiviä lukuunottamatta maksutonta. (I-päivienkin kohdalla maksu on varsinmaltillinen). Toivonkin, että jäsenistömme ymmärtää jäsenmaksun tähdellisyyden, ja huomaa ilmoittaa mahdollisesti muuttuneet yhteystietonsa seuran sihteerille Pentti Mehtoselle1. Odotan myös Kansalliskirjaston ja Tieteellisten seurain valtuuskunnan (TSV) Kotilava-hankkeen tuloksia2, sillä into ja laadukas aineistotarjonta eivät yksin riitä lehden toiminnan mahdollistajiksi.
Kotimaiset tiedelehdet ovat merkittävä julkaisukanava ja niissä julkaiseminen on yhteiskunnallista vaikuttamista. Kotimaiset tiedelehdet ovat ainoa sellainen kanava, jossa otetaan laajasti huomioon myös kansalliset erityisaiheemme ja kotimaiset kielemme. Olemme silti myös kiinteä osa kansainvälistä toimintaa ja kehitystä. TSV on toiminnallaan mahdollistanut lehden julkaisujärjestelmän (Open Journal System, OJS) kehittymisen ja verkkojulkaisemisessa ja -viestinnässä kotimaisten tiedelehtien metadatan hyödyntämismahdollisuudet, mikä on omiaan parantamaan kirjoitusten löydettävyyttä ja näkyvyyttä sekä siten yleisemminkin kotimaisten tiedelehtien vaikuttavuutta.
Lehden kirjoitukset on nyt ensimmäistä kertaa toteutettu XML-muodossa, ja mukana on myös automaattisesti tuotettu PDF-versio. Informaatiotutkimus-lehti onkin ensimmäisiä uusien ominaisuuksien ja mahdollisuuksien testaajia ja käyttöönottajia. Toimitussihteerimme Matti Lassilaa on taas suuresti kiittäminen innovatiivisesta, näkemyksellisestä ja aktiivisesta otteestaan, ja TSV:n suunnittelijaa Antti-Jussi Nygårdia osaamisestaan, sitkeydestään ja kehitysinnostaan hänen selvittäessään uuden julkaisujärjestelmäversion yllättäviäkin haasteita.
Viime aikoina paljon keskusteluttanut ja mielipiteitä jakanut Julkaisufoorumi (Jufo) ansaitsee myös kiistattomia kiitoksia – se on ainoa taho, joka huomioi kattavasti kotimaiset julkaisukanavamme. Sen toiminta pyrkii olemaan mahdollisimman avointa ja demokraattista, ja niin toimintaa kuin julkaisukanavalistauksia kehitetään jatkuvasti. Suosittelenkin tutustumaan Jufoon TSV:n suunnittelija Janne Pölösen tuoreen (23.3.2017) esityksen näkökulmasta: Julkaisufoorumi ja sen vaihtoehdot suomenkielisen julkaisutoiminnan näkökulmasta3.
Tärkeä osa mitä tahansa vertailu- tai arviointijärjestelmää on sen eettinen ja ammattitaitoinen käyttö. Iso osa Jufon kritiikistä olisi pikemminkin kohdistettavissa sen soveltamiseen kuin itse Jufon sisältöön. Moni ongelma poistuisi, jos sen käytössä noudatettaisiin Leidenin manifestissa esitettyjä periaatteita. – Leidenin manifesti löytyy nyt myös kotimaisilla kielillämme, Suomen yliopistokirjastojen neuvoston (SYN) tutkimuksen tuen verkoston ohjausryhmän teettämänä4.
Tässä yhteydessä haluan muistuttaa, että monet kotimaiset julkaisukanavat ovat monikielisiä, ja että Informaatiotutkimus-lehdessä ei arvoteta tarjottua aineistoa sen esityskielen perusteella. Meille ovat siis yhtä lailla tervetulleita käsikirjoitukset niin suomeksi, ruotsiksi kuin englanniksi. Monikielisyyteen panostetaan tänä vuonna myös sillä, että lehden ohjeistukset käännetään ruotsiksi ja englanniksi. Alan keskeisen terminologian kehittymistä myös suomeksi edistetään sillä, että kaikille jutuille vaaditaan kirjoittajien antamat asiasanat.
Tänä vuonna uusi julkaisujärjestelmäversio, verkko-ominaisuuksien laaja hyödyntäminen taitossa ja kirjoittajaohjeiden päivittäminen sekä lehden sivuston kääntäminen ruotsiksi ja englanniksi ovat isoja ja työläitä, mutta erittäin innostavia ja tarpeellisia asioita.
Metadataa on rikastettu säännönmukaisesti jo viime vuoden alusta lähtien kahdella tavalla: pyytämällä kaikille hyväksytyille kirjoituksille sisältöään kuvaavat asiasanat, mielellään Yleisestä suomalaisesta ontologiasta YSOsta, ja jos sopivaa ei löydy, niin kehottamalla kirjoittajia laatimaan YSO-asiasanaehdotuksen5. Toinen, jo toista vuotta systemaattisesti keräämämme uusi metadata-tieto on kirjoittajan yksilöivä ORCID-tutkijatunniste6. Tänä vuonna suurin metadataa koskeva uudistus on kaikille kirjoituksille annettavat, ne yksilöivät pysyvät DOI-tunnisteet (Digital Object Identifier)7.
Kirjoitusohjeiden päivitystyössä otamme muiltakin osin huomioon verkon mahdollisuudet ja metadatan paremman linkittyvyyden. Myös reilun datan käsitettä ja avoimuuden edistämistä (ks. Kaisa Järvelä 20168 ja tässä lehdessä Johanna Lilja 2017) on syytä käsitellä lehden suosituksia ja käytäntöjä uudistaessa.
Jotain kuitenkin saatetaan myös menettää. Olemme periaatteessa edelleen valmiita julkaisemaan sekä painettuna että verkossa, mutta tällä hetkellä tilastot puoltavat voimakkaasti verkkoon keskittymistä: vuosikirjan tilausmäärät ovat laskussa, mutta lehteä luetaan ja aineistoa tarjotaan aiempaa enemmän. Painetusta vuosikirjasta luopumista siis harkitaan. Vuosikirjan tulevaisuuden ratkaisevat sen tosiasialliset kustannukset ja tilausmäärät.
Informaatiotutkimuksen yhdistyksen (ITY) kevätseminaarin aiheena on totuudenjälkeinen aika. Seminaari järjestetään Oulussa 15.5. Seminaarista tiedotetaan tarkemmin mm. jäsenkirjeessä ja yhdistyksen Facebook-sivulla9.
Vuoden ensimmäinen numero on huikea ja edustaa erittäin monipuolisesti informaatiotutkimuksen alan sisältöä. On ilo kiittää kirjoittajia mielenkiintoisesta aineistosta, vertaisarvioijia paneutuneista lausunnoista ja arvokkaasta työstä ja toimituskuntaa näkemyksistä ja avusta! Lämmin kiitos myös jäsenistöllemme ja meitä tukeneille alamme kotimaisille oppiaineille Oulun yliopistossa10, Tampereen yliopistossa11 ja Åbo Akademissa12.
Helsingissä 31.3.2017, Susanna Nykyri
Informaatiotutkimus (till år 1995 Kirjastotiede ja informatiikka) är en vetenskaplig tidskrift som sedan år 1981 utges av Föreningen för informationsforskning. Tidskriften publicerar skrifter inom sitt eget och närliggande vetenskapsområden så som artiklar, översiktsartiklar, bokpresentationer och recensioner samt sammandrag av lärdomsprov.
Informaatiotutkimus är den enda referentgranskade vetenskapliga tidskriften i Finland inom området informationsforskning.
ISSN 1797-9129 (Open Access)
ISSN 1797-9137 (Tryckt)