Partikularismista universalismiin. Toiminnanohjausjärjestelmän ja uuden kotihoitomallin vaikutus kotihoidon lähiesimiesten etiikkaan.
Abstract
Tietojärjestelmätietoon ja työsuoritusten mittaamiseen perustuva manageristinen suuntaus on yleinen hoivatyön johtamisessa ja organisoinnissa. Artikkelissa tutkittiin kahden suomalaisen kunnan kotihoidon organisaation esimiesten ja näiden työparien, palveluohjaajien, haastattelujen sisällönanalyysin perusteella, miten manageristinen toiminnanohjausjärjestelmä ja esimiehet suorasta asiakastyöstä irrottava kotihoitomalli muuttavat esimiesten suhtautumista heidän johtamaansa työhön. Analyysissä käytettiin käsitteitä vertailtavuus, näkyvyys ja kontrolli, jotka kuvaavat, miten tietotekninen luokittelujärjestelmä tekee työn johtamisen kannalta paremmin hallittavaksi (Bowker ja Star 1999). Esimiestyön näkökulma muuttuu partikularistisesta eli esimiesten läsnäoloa asiakastapauksissa painottavasta, hoitotyön tilannesidonnaisuutta ja yksilöllisyyttä korostavasta etiikasta (Waerness 2005) kohti universalistista etiikkaa, jossa korostuvat ajankäytön vertailut ja kotihoidon resurssien tasapuolinen jakaminen (Lipsky 1980). Riskinä on, että hoitotyön yksilöllisesti ja tilanteittain vaihtelevat erityispiirteet jäävät johtamisessa vähemmälle huomiolle.
