Erityispedagogiset sisällöt varhaiskasvatuksen opettajaopintojen opetussuunnitelmissa




early childhood teacher education, curriculum, special education, support system, inclusion, inclusive education


The legislative basis of support for child’s development, learning and wellbeing in the Finnish early childhood education has recently been renewed (Law 13.7.2018/540). Also, the National Core Curriculum for Early Childhood Education and Care was renewed. The law and the national core curriculum came into force in August 2022. The law (540/2018) introduces the concepts of general, intensified and special support. To implement the support, early childhood education personnel need special educational knowledge and skills. This article focuses on special educational content in early childhood teacher education curricula during the academic year of 2021–2022. The study was conducted as quantitative and qualitative content analysis in which the learning objectives and content of compulsory courses were analyzed. The results indicate that out of the total of 180 ECTS of the degree, each degree program included at most two special education courses with total credits between 0 and 11 ECTS. Additionally, the programs included courses in which special educational content forms either a part of the objectives and content or is mentioned in them. In the future, the special educational knowledge and skills of early childhood teachers should be further strengthened. Attention should also be paid to developing the skills of multiprofessional cooperation in teacher education. The degree programs should offer opportunities especially for early childhood teachers and special teachers to practice their cooperative practices.  


Ainscow, M. (2007). From special education to effective schools for all: a review of progress so far. Teoksessa L. Florian (Toim.), The SAGE handbook of special education (s. 146–159). SAGE Publications.

Allday, R. A., Neilsen-Gatti, S., & Hudson, T. M. (2013). Preparation for inclusion in teacher education pre-service curricula. Teacher Education and Special Education, 36(4), 298–311.

Annala, J., Lindén, J., & Mäkinen, M. (2016). Curriculum in higher education research. Teoksessa J. Case, & J. Huisman (Toim.), Researching higher education. International perspectives on theory, policy and practice (s. 171–189). SHRE Society for Research into Higher Education & Routledge.

Annala, J., Mäkinen, M., & Lindén, J. (2015). Tutkimuksen ja opetuksen yhteys yliopistossa –opetussuunnitelmatyön näkökulma. Kasvatus ja aika, 9(3), 134–148.

Asetus kasvatustieteellisen alan tutkinnoista ja opettajankoulutuksesta. (576/1995).

Autio, T., Hakala, L., & Kujala, T. (2017). Esipuhe. Teoksessa T. Autio, L. Hakala & T. Kujala (Toim.), Opetussuunnitelmatutkimus: Keskustelunavauksia suomalaiseen kouluun ja opettajankoulutukseen (s. 7–16). Tampere University Press.

Brown, K. S., Welsh, L. A., Haegele Hill, K., & Cipko, J. P. (2008). The efficacy of embedding special education instruction in teacher preparation programs in the United States. Teaching and Teacher Education, 24(8), 2087–2094.

Brummet, B. (2019). Techniques of close reading. Sage Publications.

Buli-Holmberg, J., Høybråten Sigstad, H. M., Morken, I., & Hjörne, E. (2023). From the idea of inclusion into practice in the Nordic countries: a qualitative literature review. European Journal of Special Needs Education, 38(1), 79–94.

Chydenius, H., Rutanen, N., Helminen, J., Lipponen, L., Ahtikari, M., & Heikkilä, M. (2021). Varhaiskasvatuksen koulutusten tutkimus. Julkaisussa Varhaiskasvatuksen koulutusten kehittämisohjelma 2021–2030 (s. 60–69) (Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:3).

D’Agostino, S. R., & Douglas, S. N. (2022). Preparation experiences of pre-service inclusive preschool teachers: a qualitative metasynthesis. Journal of Early Childhood Teacher Education, 43(2), 307–326.

Eskelinen, M., & Hjelt, H. (2017). Varhaiskasvatuksen henkilöstö ja lapsen tuen toteuttaminen. Valtakunnallinen selvitys 2017 (Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2017:39). Opetus- ja kulttuuriministeriö.

Euroopan Unionin neuvoston suositus (2019/C 189/02).

European Agency for Special Needs and Inclusive Education. (2017). Inclusive early childhood education – Literature review.

Farstad Peck, N., & Neeper, L. S. (2022). Early childhood preservice teachers’ self-efficacy related to inclusion and professional roles via a co-taught field-based course. Journal of Early Childhood Teacher Education, 43(2), 236–250.

Flick, U. (2011). Managing quality in qualitative research: A focus on process and transparency. Teoksessa U. Flick (Toim.), Managing quality in qualitative research (s. 131–144).

Florian, L. (2007a). Preface. Teoksessa L. Florian (Toim.), The SAGE handbook of special education (s. xxiii-xxiv). SAGE Publications.

Florian, L. (2007b). Reimagining special education. Teoksessa L. Florian (Toim.), The SAGE handbook of special education (s. 7–20). SAGE Publications.

Florian, L., Young, K., & Rousen, M. (2010). Preparing teachers for inclusive and diverse educational environments: studying curricular reform in an initial teacher education course. International Journal of Inclusive Education, 14(7), 709–722.

Göransson, K., & Nilholm, C. (2014). Conceptual diversities and empirical shortcomings – a critical analysis of research on inclusive education. European Journal of Special Needs Education, 29(3), 265–280.

Harden, R. M. (2001). Curriculum mapping: a tool for transparent and authentic teaching and learning. Medical Teacher, 2(23), 123–137.

Heiskanen, N., Neitola, M., Syrjämäki, M., Viljamaa, E., Nevala, P., Siipola, M., & Viitala, R. (2021). Kehityksen ja oppimisen tuki sekä inklusiivisuus varhaiskasvatuksessa. Selvitys nykytilasta kunnallisissa ja yksityisissä varhaiskasvatuspalveluissa sekä esitys kehityksen ja oppimisen tuen malliksi (Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:13). Opetus- ja kulttuuriministeriö.

Hodder, I. (2000). The interpretation of documents and material culture. Teoksessa N. K. Denzin & Y. S. Lincoln (Toim.), Handbook of qualitative research (2. painos, s. 703–716). SAGE Publications.

Holst, T. K., & Pihlaja, P. (2011). Teachers’ perceptions of their personal early childhood special education competence in day care. Teacher Development, 15(3), 349– 10.1080/13664530.2011.608517

Kauffman, J. M. (2017). Section I: Historical and Contemporary Issues in Educating Exceptional Learners. Teoksessa J. M. Kauffman, D. P. Hallahan, & P. C. Pullen (Toim.), Handbook of Special Education (2. painos, s. 1–2). Routledge.

Karila, K., Harju-Luukkainen, H., Juntunen, A., Kainulainen, S., Kaulio-Kuikka, K., Mattila, V., Rantala, K., Ropponen, M., Rouhiainen-Valo, T., Sirén-Aura, M., Goman, J., Mustonen, K., & Smeds-Nylund, A.-S. (2013). Varhaiskasvatuksen koulutus Suomessa. Arviointi koulutuksen tilasta ja kehittämistarpeista (Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja 7:2013). Korkeakoulujen arviointineuvosto.

Kinos, J., & Virtanen, J. (2008). The fourth science of education. Early childhood education as a discipline in the curricula of Finnish universities. Nordisk Barnehageforskning, 1(1), 3–15.

Kivirauma, J. (2015). Erityispedagogiikka tieteenä. Teoksessa S. Moberg, J. Hautamäki, J. Kivirauma, U. Lahtinen, H. Savolainen & S. Vehmas (Toim.), Erityispedagogiikan perusteet (3. uudistettu painos, s. 11–24). PS-kustannus.

Krsichell, M., Powell,J. J., & Pit-Ten Sate, I. M. (2019). What is meant by inclusion? On the effects of different definitions on attitudes toward inclusive education. European Journal of Special Needs Education, 34(5), 632–648.

Laki varhaiskasvatuslain muuttamisesta. (1395/2019).

Majoko, T. (2017). Mainstream early childhood education teacher preparation for inclusion in Zimbabwe. Early Child Development and Care, 187(11), 1649–1665. 632

Malinen, O.-P., & Savolainen, H. (2012). The directions of Finnish teacher education in the era of revised Act on Basic Education. Teoksessa C. Forlin (Toim.), Future directions for inclusive teacher education: an international perspective (s. 52–60). Routledge.

Mayring, P. (2004). Qualitative content analysis. Teoksessa U. Flick, E. von Kardorff & I. Steinke (Toim.), A companion to qualitative research (s. 266–270). Sage.

McMurray-Schwarz, P., & Baum, A. C. (2000). Infusing special education content into teacher education courses. Journal of Early Childhood Teacher Education, 21(2), 249–253.

Mintz, J. (2019). A comparative study of the impact of enhanced input on inclusion at pre‐service and induction phases on the self‐efficacy of beginning teachers to work effectively with children with special educational needs. British Educational Research Journal, 45(2), 254–274.

National Association for the Education of Young Children (NAYEC). (2019). Professional Standards and Competencies for Early Childhood Educators.

O’Brien, L. (2020). One course is not enough. preparing preservice teachers to facilitate the learning of all young children. Teoksessa M. Lin & I. Jones (Toim.), Critical issues in early childhood teacher education: Volume 1 – U.S. Perspectives (s. 19–37). Information Age Publishing.

Opetushallitus. (2016). Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014 (Määräykset ja ohjeet 2016:1). Opetushallitus.

Opetushallitus. (2018). Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2018 (Määräykset ja ohjeet 2018:3a). Opetushallitus.

Opetushallitus. (2022). Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2022 (Määräykset ja ohjeet 2022:2a). Opetushallitus.

Opetus- ja kulttuuriministeriö. (2016). Opettajankoulutuksen kehittämisen suuntaviivoja. Opettajankoulutusfoorumin ideoita ja ehdotuksia (Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2016:34). Opetus- ja kulttuuriministeriö.

Opetus- ja kulttuuriministeriö. (2021). Varhaiskasvatuksen koulutusten kehittämisohjelma 2021–2030 (Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:3). Opetus- ja kulttuuriministeriö.

Opetus- ja kulttuuriministeriö. (2023). Opettajankoulutusfoorumin kannanotto. Erityispedagoginen osaaminen kuuluu kaikille. Opetus- ja kulttuuriministeriö.

Pihlaja, P. (2003). Varhaiserityiskasvatus suomalaisessa päivähoidossa. Erityiset tuen tarpeet sosiaalis-emotionaalisella ja kielen kehityksen alueilla [Väitöskirja, Turun yliopisto]. Scripta lingua Fennica edita, C208.

Pihlaja, P., & Holst, T. (2013). How reflective are teachers? A study of kindergarten teachers´ and special teachers´ levels in reflection in day care. Scandinavian Journal of Educational Research, 57(2), 182– 198.

Pihlaja, P. (2022). Early childhood special education in Finland. Teoksessa H. Harju-Lukkainen, N. Hansen & C. Sundqvist (Toim.), Special education in the early years. Perspectives on policy and practice in the Nordic countries (s. 13–30). Springer.

Pihlaja, P., & Junttila, N. (2001). Julkishallinnon hajauttaminen – miltä päiväkodin lapsiryhmät näyttävät muutosten jälkeen. Lastentarhanopettajaliitto, 1/2001.

Pihlaja, P., Rantanen, M-L., & Sonne, V. (2010). Varhaiserityiskasvatus Varsinais-Suomessa. Vastauksia monitahoarvioinnilla. Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus.

Pihlaja, P., & Neitola, M. (2017). Varhaiserityiskasvatus muuttuvassa varhaiskasvatuksen kentässä. Kasvatus & Aika, 11(3), 70–91.

Pihlaja, P., & Viitala, R. (2022). Varhaiserityiskasvatus (3. uudistettu painos). PS-kustannus.

Pugach, M. C., Blanton, L. P., Mickelson, A. M., & Boveda, M. (2020). Curriculum theory: The missing perspective in teacher education for inclusion. Teacher Education and Special Education, 43(1), 85–103.

Ranta, S., Sajaniemi, N., Eskelinen, M., & Lämsä, T. (2021). Päivähoidosta varhaiskasvatukseen –Pedagogisen toiminnan edellytykset suomalaisessa päivähoidossa ja varhaiskasvatuksessa. Kasvatus & Aika, 15(2), 60–72.

Rantala, A., & Uotinen, S. (2021). Lapsiperheiden arjen vahvuudet varhaiskasvatuksen erityisopettajien näkökulmasta. Kuntoutus, 44(1), 37–42.

Rapley, T. (2018). Doing conversation, discourse and document analysis (2. painos). Qualitative Research Kit. SAGE Publications Ltd.

Rentzou, K. (2020). The vicious circle of ECEC dichotomy. How dichotomy in and focus of initial professional preparation programs preserve the segregation between care and education. Teoksessa I. Jones & M. Lin (Toim.), Critical issues in early childhood teacher education. Volume 2 – International perspectives (s. 79–103). Information Age Publishing.

Rouse, M., & Florian, L. (2012). The inclusive practice project: Final report. University of Aberdeen.

Salminen, J., & Säntti, J. (2017). Opettajankoulutuksen jännitteitä. Teoksessa T. Autio, L. Hakala, & T. Kujala (Toim.), Opetussuunnitelmatutkimus. Keskustelunavauksia suomalaiseen kouluun ja opettajankoulutukseen (s. 111–136). Tampere University Press.

Salo, A. (1939). Pikkulasten kasvatus Uno Cygnaeuksen kansansivistysjärjestelmässä. Karisto.

Savolainen, S., Engelbrecht, P., Nel, M., & Malinen, O.-P. (2012). Understanding teachers’ attitudes and self-efficacy in inclusive education: implications for preservice and in-service teacher education. European Journal of Special Needs Education, 27(1), 51–68.

Schreier, M., Stamann, C., Janssen, M., Dahl, T., & Whittal, A. (2019). Qualitative content analysis: conceptualizations and challenges in research practice - Introduction to the FQS Special Issue "Qualitative Content Analysis I". Forum: Qualitative Social Research, 20(3), Art. 38.

Schwab, S., & Alnahdi, G. H. (2020). Do they practice what they preach? Factors associated with teachers’ use of inclusive teaching practices among in-service teachers. Journal of Research in Special Educational Needs, 20(4), 321–330.

Servizzi, K. (2015). Focus on teacher education: Examining course syllabi of preservice teacher curriculums. Childhood Education, 91(6), 484–488.

Sosiaalihallitus. (1984). Sosiaalihallituksen yleiskirje A3/1984/pe.

Stabback, P. (2016). What makes a quality curriculum? UNESCO International Bureau of Education.

Suomen virallinen tilasto. (2022). Oppimisen tuki 2021. Tilastokeskus.

Takala, M., Lakkala, S., & Äikäs, A. (2020). Inklusiivisen kasvatuksen monet mahdollisuudet. Teoksessa M. Takala, A. Äikäs, & S. Lakkala (Toim.), Mahdoton inkluusio? Tunnista haasteet ja mahdollisuudet (s. 13–44). PS-Kustannus.

Tauriainen, L. (2000). Kohti yhteistä laatua: Henkilökunnan, vanhempien ja lasten laatukäsitykset päiväkodin integroidussa erityisryhmässä [Väitöskirja, Jyväskylän yliopisto]. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research 165.

Tuomi, J., & Sarajärvi, A. (2018). Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Tammi.

UNESCO. (1994). The Salamanca statement and framework for action on special needs education. UNESCO

UNESCO. (2020). Global education monitoring report summary 2020: Inclusion and education: All means all. UNESCO.

UNESCO. (2021). Inclusive early childhood care and education: From commitment to action. UNESCO.

Valtioneuvosto (2019). Pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelma 10.12.2019. Osallistava ja osaava Suomi – sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta (Valtioneuvoston julkaisuja 2019:31). Valtioneuvosto.

Varhaiskasvatuslaki. (540/2018).

Viitala, R. (2022). Inkluusio ja inklusiivinen varhaiskasvatus. Teoksessa P. Pihlaja & R. Viitala (Toim.), Varhaiserityiskasvatus (3. uudistettu painos, s. 57–90). PS-Kustannus.

Vitikka, E., Eskelinen, M., & Kuukka, K. (2021). Oikeus oppia. Oppimisen tuen, lapsen tuen ja inkluusion edistämistoimia varhaiskasvatuksessa sekä esi- ja perusopetuksessa valmisteleva työryhmän väliraportti (Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:30). Opetus- ja kulttuuriministeriö.

Winzer, M. A. (2007). Confronting difference: an excursion through the history of special education. Teoksessa L. Florian (Toim.), The SAGE handbook of special education (s. 21–33). SAGE Publishing.

Wolff, S. (2006). Analysis of documents and records. Teoksessa U. Flick, E. von Kardoff & I. O. Steinke (Toim.), A companion to qualitative research (s. 284–289). SAGE Publications.

Yada, A., Leskinen, M., Savolainen, H., & Schwab, S. (2022). Meta-analysis of the relationship between teachers’ self-efficacy and attitudes toward inclusive education. Teaching and Teacher Education, 109, 103521.






Peer-reviewed articles