Varhaiskasvatussuunnitelma osana ohjausjärjestelmää: Tieto- ja viestintäteknologian käytön ja digitaalisen osaamisen kontekstointi

Authors

DOI:

https://doi.org/10.58955/jecer.v12i2.119663

Keywords:

early childhood education curricula, information and communication technology, digital competence, early childhood education curricular contextualisation

Abstract

The article describes how the use of information and communication technology (ICT) and the support of children’s digital competence are contextualized in Finnish local early childhood education curricula in use between August 2019 and July 2022. The study examines the ways in which early childhood education curricula guide the use of ICT and the enhancement of children’s digital competence. The guidance on the use of ICT and the enhancement of digital competence is approached through the norm, resource and information guidance system in Finnish early childhood education. The research data includes 269 local early childhood education curricula. The study reveals that the use of ICT and the support of children’s digital competence are contextualized in varying degrees in local early childhood education curricula. The number of clarifications varies from changes in a few sentences to changes in several paragraphs. Findings reveal that 23% of the local plans follow the national core curriculum for early childhood education and care (ECEC), and the text describing the use of ICT or digital competence has not been specified in any way. In 23 local early childhood education curricula, it is mentioned that the municipality has a separate plan in use to guide the use of ICT and the promotion of children’s digital competence. Typically, early childhood education professionals are guided to use ICT for the purpose of media education and to use, for example, photos and videos in education. The results help the early childhood education organizer specify the local early childhood education curriculum and examine the guidance methods in use. The results encourage individual early childhood education professionals to reflect upon the use of ICT and ways of supporting children’s digital competence.

References

Beschorner, B., & Hutchison, A. (2013). iPads as a literacy teaching tool in early childhood. International Journal of Education in Mathematics, Science and Technology, 1(1), 16–24. https://files.eric.ed.gov/fulltext/EJ1055301.pdf

Blackwell, C. (2013). Teacher practices with mobile technology: integrating tablet computers into the early childhood classroom. Journal of Education Research, 7(4), 1–25.

Bourbour, M., & Masoumi, D. (2017). Practice what you preach: The Interactive Whiteboard in preschool mathematics education. Early Child Development and Care, 187(11), 1819–1832. https://doi.org/10.1080/03004430.2016.1192617.

Castillo, K., Ylitapio-Mäntylä, O., Mikkonen, J. & Kuorilehto, M. (2021). Tilaa toisen kohtaamiselle vai tilaa toiseuttaa? Katsomuskasvatuksen merkityskerrokset varhaiskasvatussuunnitelmissa. Journal of Early Childhood Education Research, 10(3), 93–120.

Creese, B., Gonzalez, A., & Isaacs, T. (2016). Comparing international curriculum systems: The international instructional systems study. The Curriculum Journal, 27(1), 5–23. https://doi.org/10.1080/09585176.2015.1128346

Davies, T. (2006). Creative teaching and learning in Europe: Promoting a new paradigm. The Curriculum Journal, 17(1), 37–57. https://doi.org/10.1080/09585170600682574

Dong, C., & Newman, L. (2016). Ready, steady... pause: Integrating ICT into Shanghai preschools. International Journal of Early Years Education, 24(2), 224–237. https://doi.org/10.1080/09669760.2016.1144048

Fairclough, N. (2003). Analysing discourse: Textual analysis for social research. Routledge.

Fairclough, I., & Fairclough, N. (2012). Political discourse analysis: A method for advanced students. Routledge.

Fernandes, P., Leite, C., Mouraz, A., & Figueiredo, C. (2013). Curricular contextualization: Tracking the meanings of a concept. Asia-Pacifc Education Researcher, 22(4), 417–425. https://doi.org/10.1007/s40299-012-0041-1

Finfgeld-Connett, D. (2014). Use of content analysis to conduct knowledge-building and theory-generating qualitative systematic reviews. Qualitative Research, 14(3), 341–352. https://doi.org/10.1177/1468794113481790

Flewitt, R., Messer, D., & Kucirkova, N. (2015). New directions for early literacy in a digital age: The iPad. Journal of Early Childhood Literacy, 15(3), 289–310. https://doi.org/10.1177/1468798414533560

Friedrichs-Liesenkötter, H. (2015). Media-educational habitus of future educators in the context of education in day-care centers. Journal of Media Literacy Education, 7(1), 18–34. https://files.eric.ed.gov/fulltext/EJ1074780.pdf

Heikkinen, V. (2020). Tekstianalyysi: Miksi kielellisillä valinnoilla on merkitystä? Gaudeamus.

Hernwall, P. (2016). ‘We have to be professional’–Swedish preschool teachers’ conceptualisation of digital media. Nordic Journal of Digital Literacy, 10(01), 5–23. https://doi.org/10.18261/issn.1891-943x-2016-01-01

Howard, J., Miles, G. E., & Rees-Davies, L. (2012). Computer use within a play-based early years curriculum. International Journal of Early Years Education, 20(2), 175–189. https://doi.org/10.1080/09669760.2012.715241

Istenic Starčič, A., Cotic, M., Solomonides, I., & Volk, M. (2016). Engaging preservice primary and preprimary school teachers in digital storytelling for the teaching and learning of mathematics. British Journal of Educational Technology, 47(1), 29–50. https://doi.org/10.1111/bjet.12253

Itäkare, S. (2015). Vakaumukselliset vasut? Uskonto- ja katsomuskasvatuksen diskursiivinen rakentuminen varhaiskasvatussuunnitelmissa. Journal of Early Childhood Education Research, 4(2), 134–158.

Kangas, M. (2010). Creative and playful learning: Learning through game co-creation and game play in a playful learning environment. Thinking Skills and Creativity, 5(1), 1–15. https://doi.org/10.1016/j.tsc.2009.11.001

Kangas, M. (2014). Leikillisyyttä peliin – Näkökulmia leikillisyyteen ja leikilliseen oppimiseen. Teoksessa L. Krokfors, M. Kangas & K. Kopisto (Toim.), Oppiminen pelissä. Pelit, pelillisyys ja leikillisyys opetuksessa (s. 73–92). Vastapaino.

Kauppi, V.-M. (2021). Älykkään toiminnan kontekstit: Deweyläinen näkökulma kasvatuksen dekontekstualisaatioon. Kasvatus, 4, 288–400.

Kuntaliitto. Kunnat ja kuntayhtymät. Haettu 10.4.2022 osoitteesta https://www.kuntaliitto.fi/kunnat-ja-kuntayhtymat

Lavonen, J., Korhonen, T., & Juuti, K. (2015). Finnish teachers’ professionalism is built in teacher education and supported by school site. Hungarian Educational Research Journal, 5(3), 15–27. https://doi.org/10.14413/herj.2015.03.02.

Lindahl, M. G., & Folkesson, A. M. (2012a). Can we let computers change practice? Educators’ interpretations of preschool tradition. Computers in Human Behavior, 28(5), 1728–1737. https://doi.org/10.1016/j.chb.2012.04.012

Lindahl, M. G., & Folkesson, A. M. (2012b). ICT in preschool: friend or foe? The significance of norms in a changing practice. International Journal of Early Years Education, 20(4), 422–436. https://doi.org/10.1080/09669760.2012.743876

Marklund, L. (2015). Preschool teachers' informal online professional development in relation to educational use of tablets in Swedish preschools. Professional Development in Education, 41(2), 236–253. https://doi.org/10.1080/19415257.2014.999380

Marklund, L. (2020). Swedish preschool teachers' experiences from pedagogical use of digital play. Journal of Early Childhood Education Research, 9(1), 171–193. https://doi.org/10.1080/19415257.2014.999380

Marklund, L., & Dunkels, E. (2016). Digital play as a means to develop children's literacy and power in the Swedish preschool. Early Years, 36(3), 289–304. https://doi.org/10.1080/09575146.2016.1181608

Masoumi, D. (2015). Preschool teachers’ use of ICTs: Towards a typology of practice. Contemporary Issues in Early Childhood, 16(1), 5–17. https://doi.org/10.1177/1463949114566753

Melhuish, E C., Ereky-Stevens, K., Petrogiannis, K.,Ariescu, A.,Penderi, E.,Rentzou, K., Tawell, A., Slot, P., Broekhuizen, M. and Leseman, P. (2015) A review of research on the effects of Early Childhood Education and Care (ECEC) upon child development. CARE project; Curriculum Quality Analysis and Impact Review of European Early Childhood Education and Care (ECEC). European Commission. http://ecec-care.org/resources/publications/

Mertala, P. (2017). Wag the dog–The nature and foundations of preschool educators' positive ICT pedagogical beliefs. Computers in Human Behavior, 69, 197–206. https://doi.org/10.1016/j.chb.2016.12.037

Mertala, P. (2018). Two worlds collide? Mapping the third space of ICT integration in early childhood education [Väitöskirja, Oulun yliopisto]. Acta Universitatis Ouluensis, 178.

Mertala, P. (2019). Teachers’ beliefs about technology integration in early childhood education: A meta-ethnographical synthesis of qualitative research. Computers in Human Behavior, 101, 334–349. https://doi.org/10.1016/j.chb.2019.08.003

Mertala, P. (2020). Laaja-alaisen tieto- ja viestintäteknologiaosaamisen tukeminen varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa. Journal of Early Childhood Education Research, 9(1), 6–31.

Mikkola, A., Repo, L., Vlasov, J., Paananen, M., & Mattila, V. (2017). Varhaiskasvatuksen arvioinnin nykytila (Julkaisut 2017:22). Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. https://karvi.fi/wp-content/uploads/2017/10/KARVI_2217.pdf

Mäkiniemi, J., Ahola, S., Syvänen, A., Heikkilä-Tammi, K., Viteli, J., Sciences, V. t. -. F. o. C. & Tampere, U. o. (2017). Digitalisoituva koulu - hyvinvoivat opettajat? Miten edistää digitalisoitumista ja työhyvinvointia. Tampereen yliopisto.

Opetushallitus. (2016). Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2016 (Määräykset ja ohjeet 2016:17). Opetushallitus.

Opetushallitus. (2018). Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2018 (Määräykset ja ohjeet 2018:3a). Opetushallitus.

Opetushallitus (2019). Osaaminen 2035. Osaamisen ennakointifooruminen ensimmäisiä ennakointituloksia (Raportit ja selvitykset 2019:3). Opetushallitus. https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/osaaminen_2035.pdf

Opetushallitus. (2022). Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2022 (Määräykset ja ohjeet 2022:2a). Opetushallitus.

Opetus- ja kulttuuriministeriö. Uudet lukutaidot -kehittämisohjelma. Haettu 10.4.2022 osoitteesta https://okm.fi/uudet-lukutaidot

Opetus- ja kulttuuriministeriö. (2021). Valtion erityisavustus digitaalisiin taitoihin ja osaamiseen liittyvän hyvän pedagogisen toiminnan kehittämiseen varhaiskasvatuksessa osana Uudet lukutaidot -kehittämisohjelmaa vuosille 2021–2022. Opetus ja kulttuuriministeriö. Haettu https://okm.fi/-/valtion-erityisavustus-digitaalisiin-taitoihin-ja-osaamiseen-liittyvan-hyvan-pedagogisen-toiminnan-kehittamiseen-varhaiskasvatuksessa-osana-uudet-lukutaidot-kehittamisohjelmaa-vuosille-2021-2022

Opetus- ja kulttuuriministeriö. (2022). Valtion erityisavustus digitaalisiin taitoihin ja osaamiseen liittyvän hyvän pedagogisen toiminnan kehittämiseen varhaiskasvatuksessa osana Uudet lukutaidot -kehittämisohjelmaa vuosille 2022–2023. Opetus ja kulttuuriministeriö. Haettu https://okm.fi/-/valtion-erityisavustus-digitaalisiin-taitoihin-ja-osaamiseen-liittyvan-hyvan-pedagogisen-toiminnan-kehittamiseen-varhaiskasvatuksessa-osana-uudet-lukutaidot-kehittamisohjelmaa-vuosille-2022-2023

Palaiologou, I. (2016). Teachers’ dispositions towards the role of digital devices in play-based pedagogy in early childhood education. Early Years, 36(3), 305–321. https://doi.org/10.1080/09575146.2016.1174816

Palsa, L. (2021). Developing a theory of conceptual contextualisation of competence-based education: A qualitative study of multiliteracy in the Finnish curriculum framework.. [Väitöskirja, Lapin yliopisto]. Acta electronica Universitatis Lapponiensis, 309.

Palsa, L., & Mertala, P. (2019). Multiliteracies in local curricula: conceptual contextualizations of transversal competence in the Finnish curricular framework. Nordic Journal of Studies in Educational Policy, 5, 114–126. https://doi.org/10.1080/20020317.2019.1635845

Peleman, B., Lazzari, A., Budginaitė, I., Siarova, H., Hauari, H., Peeters, J., & Cameron, C. (2018). Continuous professional development and ECEC quality: Findings from a European systematic literature review. European journal of education, 53(1), 9–22. https://doi.org/10.1111/ejed.12257

Plowman, L., Stephen, C., & McPake, J. (2010). Supporting young children's learning with technology at home and in preschool. Research Papers in Education, 25(1), 93–113, https://doi.org/10.1080/02671520802584061

Rasi, P., & Kangas, M. (2018). Mediakasvatus osana opettajan työnkuvaa. Teoksessa V. Willman (Toim.), Mediakasvatuksen käsikirja (s. 11–34). UNIPress.

Remes, L. (2014). Diskurssianalyysin kolme traditiota. Metodis-sivustolla osoitteessa https://metodix.fi/2014/05/19/remes-diskurssianalyysin-kolme-traditiota/

Repo, L., Paananen, M., Eskelinen, M., Mattila, V., Lerkkanen, M., Gammelgård, L., Ulvinen, J., Marjanen, J., Kivistö, A., & Hjet, H. (2019). Varhaiskasvatuksen laatu arjessa: Varhaiskasvatussuunnitelmien toteutuminen päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa (Julkaisut 2019:15). Kansallinen koulutuksen arviointikeskus.

Ruokamo, H., & Kangas, M. (2021). Media Education at the top. Cambridge Scholar Publishing.

Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus. (2005). Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (2. tark. painos). Stakes.

Stenvall, J., & Syväjärvi, A. (2006). Onks tietoo? Valtion informaatio-ohjaus kuntien hyvinvointitehtävissä. Valtiovarainministeriö.

Tanhua-Piiroinen, E., Kaarakainen, S., Kaarakainen, M., Viteli, J., Syvänen, A., Kivinen, A. & Strategiaosasto. (2019). Digiajan peruskoulu. Valtioneuvoston kanslia.

Tokmak, H. S. (2013). Changing preschool teacher candidates’ perceptions about technology integration in a TPACK-based material design course. Education as Change, 17(1), 115–129. https://doi.org/10.1080/16823206.2013.773927

Tuomi, J., & Sarajärvi, A. (2018). Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi (Uudistettu laitos.). Kustannusosakeyhtiö Tammi.

Turja, L. (2020). Teknologiakasvatus varhaisvuosina. Teoksessa E. Hujala & L. Turja (Toim.) Varhaiskasvatuksen käsikirja (5. painos) (s.195–207). PS-kustannus.

UNESCO. (2005). Decentralization in education: National policies and practices. Education Policies and Strategies 7. UNESCO. https://unesdoc.unesco.org/search/N-EXPLORE-c33e38dc-f155-4150-8

United Nations. (2021) General comment No. 23(2021) on children’s rights in relation to the digital environment. Convention on the Rights of the Child. CRC/C/GC/25. Haettu https://tbinternet.ohchr.org/_layouts/15/treatybodyexternal/Download.aspx?symbolno=CRC%2fC%2fGC%2f25&Lang=en

Kansallinen audiovisuaalinen instituutti, Opetushallitus & Opetus- ja kulttuuriministeriö. (Julkaisuaika tuntematon). Uudet lukutaidot. Haettu https://uudetlukutaidot.fi/

+ valtakunnallinen monimuotokoulutus varhaiskasvatuksen opettajaksi. Haettu https://tuhatplus.fi/

Valtioneuvosto. (2020). Varhaiskasvatuksen laadun ja tasa-arvon kehittämisohjelma 2020–2022. Haettu https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161904/Varhaiskasvatuksen%20laadun%20ja%20tasa-arvon%20kehitt%c3%a4misohjelma%20-esite.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Valtiovarainministeriö. (2021). Digi Arkeen neuvottelukunta - Pyöreän pöydän keskustelu 16.2.2021 - Osaaminen ja taidot digitaalisessa yhteiskunnassa (VM021:00/2020).

van den Akker, J. (2004). Curriculum Perspectives: An Introduction. Teoksessa J. van den Akker, W. Kuiper & U. Hmeyer (Toim.), Curriculum Landscapes and Trends (s. 1–10). Springer-Science+Business media. https://doi.org/10.1007/978-94-017-1205-7_1

Varhaiskasvatuslaki (13.7.2018/540). https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2018/20180540

Weninger, C. (2017). Problematising the notion of ‘authentic school learning’: Insights from student perspectives on media/literacy education. Research Papers in Education, 1522 (February), 1–16. https://doi.org/10.1080/02671522.2017.1286683

Downloads

Published

2023-03-26

Issue

Section

Peer-reviewed articles