Varhaiskasvatussuunnitelma osana ohjausjärjestelmää: Tieto- ja viestintäteknologian käytön ja digitaalisen osaamisen kontekstointi
DOI:
https://doi.org/10.58955/jecer.v12i2.119663Avainsanat:
varhaiskasvatussuunnitelmat, tieto- ja viestintäteknologia, digitaalinen osaaminen, varhaiskasvatussuunnitelman kontekstoituminenAbstrakti
Artikkelissa kuvataan, miten tieto- ja viestintäteknologian käyttö ja digitaalinen osaaminen on kontekstoitu 1.8.2019–31.7.2022 Suomessa käytössä olevissa paikallisissa varhaiskasvatussuunnitelmissa. Lisäksi tutkitaan, millä tavoin varhaiskasvatussuunnitelmat ohjaavat kontekstointien kautta käyttämään tieto- ja viestintäteknologiaa ja lisäämään lasten digitaalista osaamista. Artikkelissa tarkastellaan tieto- ja viestintäteknologian käytön ja digitaalisen osaamisen ohjausta suomalaisen varhaiskasvatuksen normi-, resurssi- ja informaatio-ohjauksen kautta. Tutkimusaineistona on 269 paikallista varhaiskasvatussuunnitelmaa. Tutkimus paljastaa, että tieto- ja viestintäteknologian käyttöä ja lasten digitaalista osaamista on tarkennettu paikallisiin varhaiskasvatussuunnitelmiin vaihtelevasti. Tarkennusten määrä vaihtelee muutaman virkkeen muutoksista usean kappaleen omatekstiseen kuvaukseen. Paikallisista suunnitelmista 23 % mukailee valtakunnallista suunnitelmaa, eikä tieto- ja viestintäteknologian käyttöä tai digitaalista osaamista kuvaavaa tekstiä ole tarkennettu millään tavalla. 23 varhaiskasvatussuunnitelmassa mainitaan kunnassa olevan käytössä erillinen suunnitelma ohjaamassa tieto- ja viestintäteknologian käyttöä ja lasten digitaalista osaamista. Tyypillisimmin varhaiskasvatuksen ammattilaisia ohjataan käyttämään tieto- ja viestintäteknologiaa mediakasvatuksellisesti esimerkiksi valokuvia ja videoita hyödyntämällä. Tutkimustulokset auttavat varhaiskasvatuksen järjestäjää tarkentamaan paikallista varhaiskasvatussuunnitelmaa ja tarkastelemaan käytössä olevia ohjauskeinoja. Yksittäistä varhaiskasvatuksen ammattilaista tulokset ohjaavat pohtimaan tieto- ja viestintäteknologian käyttöä ja lasten digitaalisen osaamisen tukemista.
Lähdeviitteet
Beschorner, B., & Hutchison, A. (2013). iPads as a literacy teaching tool in early childhood. International Journal of Education in Mathematics, Science and Technology, 1(1), 16–24. https://files.eric.ed.gov/fulltext/EJ1055301.pdf
Blackwell, C. (2013). Teacher practices with mobile technology: integrating tablet computers into the early childhood classroom. Journal of Education Research, 7(4), 1–25.
Bourbour, M., & Masoumi, D. (2017). Practice what you preach: The Interactive Whiteboard in preschool mathematics education. Early Child Development and Care, 187(11), 1819–1832. https://doi.org/10.1080/03004430.2016.1192617.
Castillo, K., Ylitapio-Mäntylä, O., Mikkonen, J. & Kuorilehto, M. (2021). Tilaa toisen kohtaamiselle vai tilaa toiseuttaa? Katsomuskasvatuksen merkityskerrokset varhaiskasvatussuunnitelmissa. Journal of Early Childhood Education Research, 10(3), 93–120.
Creese, B., Gonzalez, A., & Isaacs, T. (2016). Comparing international curriculum systems: The international instructional systems study. The Curriculum Journal, 27(1), 5–23. https://doi.org/10.1080/09585176.2015.1128346
Davies, T. (2006). Creative teaching and learning in Europe: Promoting a new paradigm. The Curriculum Journal, 17(1), 37–57. https://doi.org/10.1080/09585170600682574
Dong, C., & Newman, L. (2016). Ready, steady... pause: Integrating ICT into Shanghai preschools. International Journal of Early Years Education, 24(2), 224–237. https://doi.org/10.1080/09669760.2016.1144048
Fairclough, N. (2003). Analysing discourse: Textual analysis for social research. Routledge.
Fairclough, I., & Fairclough, N. (2012). Political discourse analysis: A method for advanced students. Routledge.
Fernandes, P., Leite, C., Mouraz, A., & Figueiredo, C. (2013). Curricular contextualization: Tracking the meanings of a concept. Asia-Pacifc Education Researcher, 22(4), 417–425. https://doi.org/10.1007/s40299-012-0041-1
Finfgeld-Connett, D. (2014). Use of content analysis to conduct knowledge-building and theory-generating qualitative systematic reviews. Qualitative Research, 14(3), 341–352. https://doi.org/10.1177/1468794113481790
Flewitt, R., Messer, D., & Kucirkova, N. (2015). New directions for early literacy in a digital age: The iPad. Journal of Early Childhood Literacy, 15(3), 289–310. https://doi.org/10.1177/1468798414533560
Friedrichs-Liesenkötter, H. (2015). Media-educational habitus of future educators in the context of education in day-care centers. Journal of Media Literacy Education, 7(1), 18–34. https://files.eric.ed.gov/fulltext/EJ1074780.pdf
Heikkinen, V. (2020). Tekstianalyysi: Miksi kielellisillä valinnoilla on merkitystä? Gaudeamus.
Hernwall, P. (2016). ‘We have to be professional’–Swedish preschool teachers’ conceptualisation of digital media. Nordic Journal of Digital Literacy, 10(01), 5–23. https://doi.org/10.18261/issn.1891-943x-2016-01-01
Howard, J., Miles, G. E., & Rees-Davies, L. (2012). Computer use within a play-based early years curriculum. International Journal of Early Years Education, 20(2), 175–189. https://doi.org/10.1080/09669760.2012.715241
Istenic Starčič, A., Cotic, M., Solomonides, I., & Volk, M. (2016). Engaging preservice primary and preprimary school teachers in digital storytelling for the teaching and learning of mathematics. British Journal of Educational Technology, 47(1), 29–50. https://doi.org/10.1111/bjet.12253
Itäkare, S. (2015). Vakaumukselliset vasut? Uskonto- ja katsomuskasvatuksen diskursiivinen rakentuminen varhaiskasvatussuunnitelmissa. Journal of Early Childhood Education Research, 4(2), 134–158.
Kangas, M. (2010). Creative and playful learning: Learning through game co-creation and game play in a playful learning environment. Thinking Skills and Creativity, 5(1), 1–15. https://doi.org/10.1016/j.tsc.2009.11.001
Kangas, M. (2014). Leikillisyyttä peliin – Näkökulmia leikillisyyteen ja leikilliseen oppimiseen. Teoksessa L. Krokfors, M. Kangas & K. Kopisto (Toim.), Oppiminen pelissä. Pelit, pelillisyys ja leikillisyys opetuksessa (s. 73–92). Vastapaino.
Kauppi, V.-M. (2021). Älykkään toiminnan kontekstit: Deweyläinen näkökulma kasvatuksen dekontekstualisaatioon. Kasvatus, 4, 288–400.
Kuntaliitto. Kunnat ja kuntayhtymät. Haettu 10.4.2022 osoitteesta https://www.kuntaliitto.fi/kunnat-ja-kuntayhtymat
Lavonen, J., Korhonen, T., & Juuti, K. (2015). Finnish teachers’ professionalism is built in teacher education and supported by school site. Hungarian Educational Research Journal, 5(3), 15–27. https://doi.org/10.14413/herj.2015.03.02.
Lindahl, M. G., & Folkesson, A. M. (2012a). Can we let computers change practice? Educators’ interpretations of preschool tradition. Computers in Human Behavior, 28(5), 1728–1737. https://doi.org/10.1016/j.chb.2012.04.012
Lindahl, M. G., & Folkesson, A. M. (2012b). ICT in preschool: friend or foe? The significance of norms in a changing practice. International Journal of Early Years Education, 20(4), 422–436. https://doi.org/10.1080/09669760.2012.743876
Marklund, L. (2015). Preschool teachers' informal online professional development in relation to educational use of tablets in Swedish preschools. Professional Development in Education, 41(2), 236–253. https://doi.org/10.1080/19415257.2014.999380
Marklund, L. (2020). Swedish preschool teachers' experiences from pedagogical use of digital play. Journal of Early Childhood Education Research, 9(1), 171–193. https://doi.org/10.1080/19415257.2014.999380
Marklund, L., & Dunkels, E. (2016). Digital play as a means to develop children's literacy and power in the Swedish preschool. Early Years, 36(3), 289–304. https://doi.org/10.1080/09575146.2016.1181608
Masoumi, D. (2015). Preschool teachers’ use of ICTs: Towards a typology of practice. Contemporary Issues in Early Childhood, 16(1), 5–17. https://doi.org/10.1177/1463949114566753
Melhuish, E C., Ereky-Stevens, K., Petrogiannis, K.,Ariescu, A.,Penderi, E.,Rentzou, K., Tawell, A., Slot, P., Broekhuizen, M. and Leseman, P. (2015) A review of research on the effects of Early Childhood Education and Care (ECEC) upon child development. CARE project; Curriculum Quality Analysis and Impact Review of European Early Childhood Education and Care (ECEC). European Commission. http://ecec-care.org/resources/publications/
Mertala, P. (2017). Wag the dog–The nature and foundations of preschool educators' positive ICT pedagogical beliefs. Computers in Human Behavior, 69, 197–206. https://doi.org/10.1016/j.chb.2016.12.037
Mertala, P. (2018). Two worlds collide? Mapping the third space of ICT integration in early childhood education [Väitöskirja, Oulun yliopisto]. Acta Universitatis Ouluensis, 178.
Mertala, P. (2019). Teachers’ beliefs about technology integration in early childhood education: A meta-ethnographical synthesis of qualitative research. Computers in Human Behavior, 101, 334–349. https://doi.org/10.1016/j.chb.2019.08.003
Mertala, P. (2020). Laaja-alaisen tieto- ja viestintäteknologiaosaamisen tukeminen varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa. Journal of Early Childhood Education Research, 9(1), 6–31.
Mikkola, A., Repo, L., Vlasov, J., Paananen, M., & Mattila, V. (2017). Varhaiskasvatuksen arvioinnin nykytila (Julkaisut 2017:22). Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. https://karvi.fi/wp-content/uploads/2017/10/KARVI_2217.pdf
Mäkiniemi, J., Ahola, S., Syvänen, A., Heikkilä-Tammi, K., Viteli, J., Sciences, V. t. -. F. o. C. & Tampere, U. o. (2017). Digitalisoituva koulu - hyvinvoivat opettajat? Miten edistää digitalisoitumista ja työhyvinvointia. Tampereen yliopisto.
Opetushallitus. (2016). Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2016 (Määräykset ja ohjeet 2016:17). Opetushallitus.
Opetushallitus. (2018). Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2018 (Määräykset ja ohjeet 2018:3a). Opetushallitus.
Opetushallitus (2019). Osaaminen 2035. Osaamisen ennakointifooruminen ensimmäisiä ennakointituloksia (Raportit ja selvitykset 2019:3). Opetushallitus. https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/osaaminen_2035.pdf
Opetushallitus. (2022). Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2022 (Määräykset ja ohjeet 2022:2a). Opetushallitus.
Opetus- ja kulttuuriministeriö. Uudet lukutaidot -kehittämisohjelma. Haettu 10.4.2022 osoitteesta https://okm.fi/uudet-lukutaidot
Opetus- ja kulttuuriministeriö. (2021). Valtion erityisavustus digitaalisiin taitoihin ja osaamiseen liittyvän hyvän pedagogisen toiminnan kehittämiseen varhaiskasvatuksessa osana Uudet lukutaidot -kehittämisohjelmaa vuosille 2021–2022. Opetus ja kulttuuriministeriö. Haettu https://okm.fi/-/valtion-erityisavustus-digitaalisiin-taitoihin-ja-osaamiseen-liittyvan-hyvan-pedagogisen-toiminnan-kehittamiseen-varhaiskasvatuksessa-osana-uudet-lukutaidot-kehittamisohjelmaa-vuosille-2021-2022
Opetus- ja kulttuuriministeriö. (2022). Valtion erityisavustus digitaalisiin taitoihin ja osaamiseen liittyvän hyvän pedagogisen toiminnan kehittämiseen varhaiskasvatuksessa osana Uudet lukutaidot -kehittämisohjelmaa vuosille 2022–2023. Opetus ja kulttuuriministeriö. Haettu https://okm.fi/-/valtion-erityisavustus-digitaalisiin-taitoihin-ja-osaamiseen-liittyvan-hyvan-pedagogisen-toiminnan-kehittamiseen-varhaiskasvatuksessa-osana-uudet-lukutaidot-kehittamisohjelmaa-vuosille-2022-2023
Palaiologou, I. (2016). Teachers’ dispositions towards the role of digital devices in play-based pedagogy in early childhood education. Early Years, 36(3), 305–321. https://doi.org/10.1080/09575146.2016.1174816
Palsa, L. (2021). Developing a theory of conceptual contextualisation of competence-based education: A qualitative study of multiliteracy in the Finnish curriculum framework.. [Väitöskirja, Lapin yliopisto]. Acta electronica Universitatis Lapponiensis, 309.
Palsa, L., & Mertala, P. (2019). Multiliteracies in local curricula: conceptual contextualizations of transversal competence in the Finnish curricular framework. Nordic Journal of Studies in Educational Policy, 5, 114–126. https://doi.org/10.1080/20020317.2019.1635845
Peleman, B., Lazzari, A., Budginaitė, I., Siarova, H., Hauari, H., Peeters, J., & Cameron, C. (2018). Continuous professional development and ECEC quality: Findings from a European systematic literature review. European journal of education, 53(1), 9–22. https://doi.org/10.1111/ejed.12257
Plowman, L., Stephen, C., & McPake, J. (2010). Supporting young children's learning with technology at home and in preschool. Research Papers in Education, 25(1), 93–113, https://doi.org/10.1080/02671520802584061
Rasi, P., & Kangas, M. (2018). Mediakasvatus osana opettajan työnkuvaa. Teoksessa V. Willman (Toim.), Mediakasvatuksen käsikirja (s. 11–34). UNIPress.
Remes, L. (2014). Diskurssianalyysin kolme traditiota. Metodis-sivustolla osoitteessa https://metodix.fi/2014/05/19/remes-diskurssianalyysin-kolme-traditiota/
Repo, L., Paananen, M., Eskelinen, M., Mattila, V., Lerkkanen, M., Gammelgård, L., Ulvinen, J., Marjanen, J., Kivistö, A., & Hjet, H. (2019). Varhaiskasvatuksen laatu arjessa: Varhaiskasvatussuunnitelmien toteutuminen päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa (Julkaisut 2019:15). Kansallinen koulutuksen arviointikeskus.
Ruokamo, H., & Kangas, M. (2021). Media Education at the top. Cambridge Scholar Publishing.
Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus. (2005). Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (2. tark. painos). Stakes.
Stenvall, J., & Syväjärvi, A. (2006). Onks tietoo? Valtion informaatio-ohjaus kuntien hyvinvointitehtävissä. Valtiovarainministeriö.
Tanhua-Piiroinen, E., Kaarakainen, S., Kaarakainen, M., Viteli, J., Syvänen, A., Kivinen, A. & Strategiaosasto. (2019). Digiajan peruskoulu. Valtioneuvoston kanslia.
Tokmak, H. S. (2013). Changing preschool teacher candidates’ perceptions about technology integration in a TPACK-based material design course. Education as Change, 17(1), 115–129. https://doi.org/10.1080/16823206.2013.773927
Tuomi, J., & Sarajärvi, A. (2018). Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi (Uudistettu laitos.). Kustannusosakeyhtiö Tammi.
Turja, L. (2020). Teknologiakasvatus varhaisvuosina. Teoksessa E. Hujala & L. Turja (Toim.) Varhaiskasvatuksen käsikirja (5. painos) (s.195–207). PS-kustannus.
UNESCO. (2005). Decentralization in education: National policies and practices. Education Policies and Strategies 7. UNESCO. https://unesdoc.unesco.org/search/N-EXPLORE-c33e38dc-f155-4150-8
United Nations. (2021) General comment No. 23(2021) on children’s rights in relation to the digital environment. Convention on the Rights of the Child. CRC/C/GC/25. Haettu https://tbinternet.ohchr.org/_layouts/15/treatybodyexternal/Download.aspx?symbolno=CRC%2fC%2fGC%2f25&Lang=en
Kansallinen audiovisuaalinen instituutti, Opetushallitus & Opetus- ja kulttuuriministeriö. (Julkaisuaika tuntematon). Uudet lukutaidot. Haettu https://uudetlukutaidot.fi/
+ valtakunnallinen monimuotokoulutus varhaiskasvatuksen opettajaksi. Haettu https://tuhatplus.fi/
Valtioneuvosto. (2020). Varhaiskasvatuksen laadun ja tasa-arvon kehittämisohjelma 2020–2022. Haettu https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161904/Varhaiskasvatuksen%20laadun%20ja%20tasa-arvon%20kehitt%c3%a4misohjelma%20-esite.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Valtiovarainministeriö. (2021). Digi Arkeen neuvottelukunta - Pyöreän pöydän keskustelu 16.2.2021 - Osaaminen ja taidot digitaalisessa yhteiskunnassa (VM021:00/2020).
van den Akker, J. (2004). Curriculum Perspectives: An Introduction. Teoksessa J. van den Akker, W. Kuiper & U. Hmeyer (Toim.), Curriculum Landscapes and Trends (s. 1–10). Springer-Science+Business media. https://doi.org/10.1007/978-94-017-1205-7_1
Varhaiskasvatuslaki (13.7.2018/540). https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2018/20180540
Weninger, C. (2017). Problematising the notion of ‘authentic school learning’: Insights from student perspectives on media/literacy education. Research Papers in Education, 1522 (February), 1–16. https://doi.org/10.1080/02671522.2017.1286683
