Mistä varhaiskasvatuksen kaaoksessa on kysymys?
DOI:
https://doi.org/10.58955/jecer.v12i2.120383Avainsanat:
varhaiskasvatus, kaaos, oppimisympäristö, vuorovaikutusAbstrakti
Varhaiskasvatuksen henkilöstötilanne näyttää kriisiytyneen ja arki päiväkodeissa on paikoittain epävakaata. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mitkä oppimisympäristön tekijät liittyvät korkeaksi arvioituun kaaokseen. Oppimisympäristöä lähestyttiin prosessilaadun näkökulmasta keskittyen vuorovaikutuksen sekä pedagogisen toiminnan ja sen johtamiseen liittyviin teemoihin. Lisäksi henkilöstön ja lasten toimintaa kaoottisissa oppimisympäristöissä tarkasteltiin lähemmin päiväkodin yleisen tilanteen, lapsen toiminnan sekä henkilöstön ja lasten sosiaalisten orientaatioiden kautta. Tutkimus toteutettiin valtakunnallisen Kehittävä palaute -menetelmän avulla. Aineisto kerättiin vuosina 2017–2021 satunnaisotannalla kahden toisistaan riippumattoman mittariston avulla. Aineisto koostui varhaiskasvatuksen henkilöstön tekemistä oppimisympäristöjen arvioista (n = 2652) sekä koulutettujen observoijien tekemistä lapsihavainnoista (201 851). Aineisto analysoitiin kvantitatiivisin menetelmin käyttäen pää-komponenttianalyysiä, reliabiliteettianalyysiä, korrelaatiota ja varianssianalyysiä. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että riittämättömät resurssit ja rakenteet, puutteellinen pedagoginen johtaminen ja osaamisen kehittäminen sekä kylmä ilmapiiri ja epäsensitiivisyys ovat yhteydessä korkeaksi arvioituun kaaokseen. Tarkasteltaessa päiväkodin yleistä tilannetta, kaaos näyttäytyi korkeampana rutiininomaisissa tilanteissa ja vapaassa leikissä. Lasten toiminnassa korostui erityisesti sääntöjen vastainen, kielletty toiminta. Henkilöstön ja lasten välisessä vuorovaikutuksessa sosiaalisissa orientaatioissa painottuivat omaehtoisuus ja vetäytyneisyys.
Lähdeviitteet
Ahonen, L. (2015). Varhaiskasvattajan toiminta päiväkodin haastavissa kasvatustilanteissa [Väitöskirja, Tampereen yliopisto]. Trepo. Acta Universitatis Tamperensis 2115.
Bates, S., Page, W., & Stover, S. (2021). The impact of noise in early childhood settings: A New Zealand perspective. Early Childhood Folio, 25(1), 20–25. https://doi.org/10.18296/ecf.0091
Buell, M. & Cassidy, D. (2009). The complex and dynamic nature of quality in early care and education programs: A case for chaos. Journal of Research in Childhood Education, 15(2), 209–219. https://doi.org/10.1080/02568540109594961
Burchinal, M. (2018). Measuring early care and education quality. Child Development Perspectives, 12(1), 3–9. https://doi.org/10.1111/cdep.12260
Burris, K. (2001). The complex and dynamic nature of quality in early care and educational programs: A case for chaos. Journal of Research in Childhood Education, 15(2), 270–275. https://doi.org/10.1080/02568540109594966
Campbell-Barr, V. (2017). Quality early childhood education and care - The role of attitudes and dispositions in professional development. Early Child Development and Care, 187(1), 45–58. https://doi.org/10.1080/03004430.2016.1150273
Corapci, F. (2010). Child-care chaos and child development. Teoksessa G. Evans & T. Wachs (Toim.), Chaos and its influence on children´s development. An ecological perspective (s. 67–82). American Psychological Association. https://doi.org/10.1037/12057-005
Corapci, F., & Wachs, T. D. (2002). Does parental mood or efficacy mediate the influence of environmental chaos upon parenting behavior? Merrill-Palmer Quarterly, 48(2), 182–201. https://doi.org/10.1353/mpq.2002.0006
De Schipper, E., Riksen-Walraven, M., & Geurts, S. (2006). Effects of child-caregiver ratio on the interactions between caregivers and children in child-care centers: An experimental study. Child Development, 77(4), 861–874. https://doi.org/10.1111/j.1467-8624.2006.00907.x
Eskelinen, M., & Hjelt, H. (2017). Varhaiskasvatuksen henkilöstö ja lapsen tuen toteuttaminen: valtakunnallinen selvitys 2017. Opetus ja kulttuuriministeriö. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/80737/okm39.pdf
Eskonen, H. (21.2.2018). Helsinkiläinen lastentarhaopettaja ei laittaisi lastaan päiväkotiin, jossa työskentelee: pitää hymyillä, vaikka päivästä on tulossa kaaos. Yle uutiset. https://yle.fi/uutiset/3-10084342
Fonsén, E. (2014). Pedagoginen johtajuus varhaiskasvatuksessa [Väitöskirja, Tampereen yliopisto]. Trepo. Acta Universitatis Tamperensis 1914.
Fonsén, E., & Soukainen, U. (2019). Sustainable pedagogical leadership in Finnish early childhood education (ECE): An evaluation by ECE professionals. Early Childhood Education Journal, 48(2), 213–222. https://doi.org/10.1007/s10643-019-00984-y
Fonsén, E., & Ukkonen-Mikkola, T. (2019). Early childhood education teachers´ professional development towards pedagogical leadership. Educational Research, 61(2), 181–196. https://doi.org/10.1080/00131881.2019.1600377
Fonsén, E., Lahtinen, L., Sillman, M., & Reunamo, J. (2022). Pedagogical leadership and children’s well-being in Finnish early education. Educational Management Administration & Leadership, 50(6), 979–994. https://doi.org/10.1177/1741143220962105
Garvis, S., Phillipson, S., & Harju-Luukkainen, H. (Toim.). (2018). International perspectives on early childhood education and care: Early childhood education in the 21st century, Vol I (1st ed.). Routledge. https://doi.org/10.4324/9780203730553
Ghazvini, A., & Mullis, R. (2002). Center-based care for young children: Examining predictors of quality. The Journal of Genetic Psychology, 163(1), 112–125. https://doi.org/10.1080/00221320209597972
Grant, A., Jeon, L., & Buettner, C. (2019). Chaos and commitment in the early childhood education classroom: Direct and indirect associations through teaching efficacy. Teaching and Teacher Education, 81, 50–60. https://doi.org/10.1016/j.tate.2019.02.010
Grebennikov, L., & Wiggins, M. (2006). Psychological effects of classroom noise on early childhood teachers. The Australian Educational Researcher, 33(3), 35–53. https://doi.org/10.1007/BF03216841
Haslip, M., & Donaldson, L. (2021). How early childhood educators resolve workplace challenges using character strengths and model character for children in the process. Early Childhood Education Journal, 49(2), 337–348. https://doi.org/10.1007/s10643-020-01072-2
Heikka, J., Halttunen, L., & Waniganayake, M. (2018). Perceptions of early childhood education professionals on teacher leadership in Finland. Early Childhood Development and Care, 188(2), 143–156. https://doi.org/10.1080/03004430.2016.1207066
Hong, S., Sabol, T., Burchinal, M., Tarullo, M., & Peisner-Feinberg, E. (2019). ECE quality indicators and child outcomes: Analyses of six large childcare studies. Early Childhood Research Quarterly, 49, 202–217. https://doi.org/10.1016/j.ecresq.2019.06.009
Jeon, L., Hur, E., & Buettner, C. (2016). Child-care chaos and teachers’ responsiveness: The indirect associations through teachers’ emotion regulation and coping. Journal of School Psychology, 59, 83–96. https://doi.org/10.1016/j.jsp.2016.09.006
Kalliala, M. (2008). Kato mua! Kohtaako aikuinen lapsen päiväkodissa? Gaudeamus.
Kangas, J., Ukkonen-Mikkola, T., Sirvio, K., Hjelt, H., & Fonsén, E. (2022). Kun aika ja resurssit eivät riitä tekemään työtä niin hyvin kuin osaisi ja haluaisi sitä tehdä. Kasvatus & Aika, 16(2), 72–89. https://doi.org/10.33350/ka.109089
Karhu, A., Heiskanen, N., & Närhi, V. (2021). Kohti sosioemotionaalisia taitoja ja lasten osallisuutta tukevaa toimintakulttuuria. ProVaka-toimintamallin pilottivaiheen analyysi. Journal of Early Childhood Education Research, 10(1), 83–113.
Karila, K. (2016). Vaikuttava varhaiskasvatus: tilannekatsaus toukokuu 2016. Opetushallitus. https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/vaikuttava_varhaiskasvatus.pdf
Karila, K., & Kupila, P. (2010). Varhaiskasvatuksen työidentiteettien muotoutuminen eri ammattilaissukupolvien ja ammattiryhmien kohtaamisissa. Tampereen yliopisto, Opettajankoulutuslaitos. http://www.tsr.fi/c/document_library/get_file?folderId=13109&name=DLFE-4301.pdf
Keltikangas-Järvinen, L. (2012). Pienen lapsen sosiaalisuus. WSOY.
Kurki, K., Järvenoja, H. Järvelä, S., & Mykkänen, A. (2017). Young children´s use of emotion and behaviour regulation strategies in socio-emotionally challenging day-care situations. Early Childhood Research Quarterly, 41, 50–62. https://doi.org/10.1016/j.ecresq.2017.06.002
Lämsä, T. (2021). Kokopäiväpedagogiikka ja sen kehittäminen varhaiskasvatuksessa. Kasvatus & Aika, 15(2), 79–86. https://doi.org/10.33350/ka.102527
Martikainen, J., & Oikarinen, T. (2021). Lapsista näkee, että me tehdään tämä hyvin. Sosioemotionaalisen hyvinvoinnin toimintakulttuuri päiväkodissa. Journal of Early Childhood Education Research, 10(3), 147–181. https://journal.fi/jecer/article/view/114174/67373
Mashburn, A., Pianta, R., Hamre, B., Downer, J., Barbarin, O., Bryant, D., Burchinal, M., Early, D., & Howes, C. (2008). Measures of classroom quality in prekindergarten and children’s development of academic, language and social skills. Child Development, 79(3), 732–749. https://doi.org/10.1111/j.1467-8624.2008.01154.x
Matheny, A., Wachs, T., Ludwig, J., & Phillips, K. (1995). Bringing order out of chaos. Psychometric characteristics of the confusion, hubbub and order scale. Journal of Applied Developmental Psychology, 16(3), 429–444. https://doi.org/10.1016/0193-3973(95)90028-4
McMullen, M., Lee, M., McCormick, K., & Choi, J. (2020). Early childhood professional well-being as a predictor of the risk of turnover in child care. A matter of quality. Journal of Research in Childhood Education, 34(3), 331–345. https://doi.org/10.1080/02568543.2019.1705446
Metsämuuronen, J. (2011). Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteissä: tutkijalaitos (E-kirjan 1. painos). International Methelp.
Onnismaa, E-L., & Kalliala, M. (2010). Finnish ECEC policy: Interpretations, implementations and implications. Early Years, 30(3), 267–277. https://doi.org/10.1080/09575146.2010.511604
Onnismaa, E-L., Tahkokallio, L., Reunamo, J., & Lipponen, L. (2017). Ammatin induktiovaiheessa olevien lastentarhanopettajan tehtävissä toimivien arvioita työnkuvastaan, osaamisestaan ja työn kuormittavuudesta. Journal of Early Childhood Education Research, 6(2), 188–206.
Paananen, M., & Tammi, T. (2017). Työn kuormittavuuden kokemusten, työn tehostamisen ja sairauspoissaolojen moniulotteiset yhteydet lastentarhaopettajan työssä. Journal of Early Childhood Education Research, 6(1), 43–60.
Penttinen, V., Pakarinen, E., von Suchodoletz, A., & Lerkkanen, M-K. (2020). Relations between kindergarten teachers´ occupational well-being and the quality of teacher-child interactions. Early Education and Development, 31(7), 994–1010. https://doi.org/10.1080/10409289.2020.1785265
Perho, H., & Korhonen, M. (2012). Ammatillinen suuntautuminen, persoonallisuuspiirteet sekä työn laatu työuupumuksen, työn imun ja valintatyytyväisyyden tekijöinä: lastentarhaopettajien 30 vuoden seuranta. Publications of the University of Eastern Finland. https://erepo.uef.fi/bitstream/handle/123456789/11986/urn_isbn_978-952-61-1013-4.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Repo, L., Paananen, M., Eskelinen, M., Mattila, V., Lerkkanen M-L., Gammelgård L., Ulvinen, J., Marjanen, J., Kivistö, A., & Hjelt, H. (2020). Varhaiskasvatuksen laatu arjessa: varhaiskasvatussuunnitelmien toteutuminen päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa (Julkaisut 15:2019). Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. https://karvi.fi/app/uploads/2020/06/KARVI_T0720.pdf
Reunamo, J. (2005). Tarvittavan avoimuuden ja muutoksen arviointi (Helsingin kaupungin varhaiskasvattajien työskentelyohje, syksy 2005). Päiväkotien ohje. https://www.mv.helsinki.fi/home/reunamo/tutkimus/vasu_tyosk.pdf.
Ranta, S., Sajaniemi, N., Eskelinen, M., & Lämsä, T. (2021). Päivähoidosta varhaiskasvatukseen – Pedagogisen toiminnan edellytykset suomalaisessa päivähoidossa ja varhaiskasvatuksessa. Kasvatus & Aika, 15(2), 60–72. https://doi.org/10.33350/ka.103194
Reunamo, J. (2006). Eräs malli varhaiskasvatussuunnitelman (Vasun) työstämiseksi. Teoksessa A-L. Huttunen & A-M. Kokkonen (Toim.), Koulutuksen kulttuurit ja hyvinvoinnin politiikat (s. 27–36). Kasvatustieteen päivien verkkojulkaisu. Suomen kasvatustieteellinen seura. https://www.mv.helsinki.fi/home/reunamo/apu/isbn9513923843.pdf
Reunamo, J. (2007). Tasapainoinen varhaiskasvatus: erilaisia tapoja suhtautua muutokseen. WSOY.
Reunamo, J. (2014). Varhaiskasvatuksen kehittäminen: kehitystehtäviä ja ratkaisumalleja. PS-kustannus.
Sheridan, S., & Schuster, K. (2009). Evaluation of pedagogical quality in early childhood education. A cross-national perspective. Journal of Research in Childhood Education, 16(1), 109–124. https://doi.org/10.1080/02568540109594978
Siippainen, A., Sarkkinen, T., Vlasov, J., Marjanen, J., Fonsén, E., Heikkinen, S., Hjelt, H., Lahtinen, J., Lohi, N., & Mäkelä, M. (2021). Yhdessä yritetään tehdä parasta mahdollista varhaiskasvatusta ja laatua jokaisen lapsen päivään: varhaiskasvatuksen moninaiset johtamisrakenteet ja johtaminen (Julkaisut 23:2021). Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. http://hdl.handle.net/10138/336810
Soukainen, U. (2015). Johtaminen varhaiskasvatuksen hajautetuissa organisaatioissa laadun ja pedagogisen tuen näkökulmasta [Väitöskirja, Turun yliopisto]. Utupub. Annales Universitatis Turkuensis C 400.
Tilli, S., & Ranta, S. (4.1.2019). Sak-työaikaselvitys: Johdanto. Tutkittua varhaiskasvatuksesta. https://tutkittuavarhaiskasvatuksesta.com/2019/01/04/sak-tyoaikakysely-johdanto/
Ukkonen-Mikkola, T., & Fonsén, E. (2018). Researching Finnish early childhood teachers’ pedagogical work using Layder’s research map. Australasian Journal of Early Childhood, 43(4), 48–56. https://doi.org/10.23965/AJEC.43.4.06
Vlasov, J., Salminen, J., Repo, L., Karila, K., Kinnunen, S., Mattila, V., Nukarinen, T., Parrila, S., & Sulonen, H. (2018). Varhaiskasvatuksen laadun arvioinnin perusteet ja suositukset (Julkaisut 24:2018). Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. https://karvi.fi/app/uploads/2018/10/KARVI_2418.pdf
Vuorinen, K., Pessi, A-B., & Uusitalo, L. (2021) Nourishing compassion in Finnish kindergarten head teachers: How character strength training influences teachers´ other-oriented behavior. Early Childhood Education Journal, 49(2), 163–176. https://doi.org/10.1007/s10643-020-01058-0
Wachs, T., Gurkas, P., & Kontos, S. (2004). Predictors of preschool children’s compliance behavior in early childhood classroom settings. Applied Developmental Psychology, 25(4), 439–457. https://doi.org/10.1016/j.appdev.2004.06.003
Ylitapio-Mäntylä, O., Uusiautti, S., & Määttä, K. (2012). Critical viewpoint to early childhood education teachers´ well-being at work. International Journal of Human Sciences, 9(1), 458–483. https://www.j-humansciences.com/ojs/index.php/IJHS/article/view/2043
