Konkari kaapissa – ideaaliopiskelija työkokemusta omaavien varhaiskasvatuksen opettajaopiskelijoiden diskursseissa
DOI:
https://doi.org/10.58955/jecer.v12i2.121376Avainsanat:
kokeneet opiskelijat, traditionaalinen yliopisto-opiskelija, kriittinen diskurssianalyysi, jatkuva oppiminenAbstrakti
Opiskelijat, joilla on aikaisempaa varhaiskasvatuksen alan työkokemusta, ovat olleet viime vuosina kasvava joukko varhaiskasvatuksen yliopistokoulutuksessa. Aikaisempi tutkimus on antanut viitteitä, että kyseisen opiskelijaryhmän odotukset opiskelulta ja toiminta opettajankoulutuksen kannalta keskeisissä opetusharjoitteluissa voivat poiketa opiskelijoista, jotka edustavat traditionaalista yliopisto-opiskelijan normia. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin aikaisempaa varhaiskasvatuksen alan työkokemusta omaavien varhaiskasvatuksen opettajaopiskelijoiden tuottamia diskursiivisia subjektipositioita opetusharjoittelun kontekstissa. Haastatteluaineisto (n = 12, haastatteluiden kesto 10 h 13 min) analysoitiin kriittisen diskurssianalyysin keinoin. Tuloksissa tuotettiin kuusi subjektipositiota: oppimiseen orientoitunut opiskelija, työkokemusasiantuntija, mentorin kollega, konkari kaapissa, mentorin tai yliopiston kriitikko ja noviisiopettajaopiskelija. Lisäksi tutkimuksessa tuotettiin subjektipositioiden synteesinä ideaaliopiskelijan diskurssi. Ideaaliopiskelijan diskurssi on ristiriitaisten ominaisuuksiensa vuoksi saavuttamattomissa, ja se haastaa aikaisempaa traditionaalista yliopisto-opiskelijan ideaalia. Tulosten perusteella esitetään ehdotuksia varhaiskasvatuksen opetusharjoittelun kehittämiseen ja monenlaisista taustoista tulevien opiskelijoiden kohtaamiseen.
Lähdeviitteet
Brinkmann, S., & Kvale, S. (2018). Doing interviews. Sage. https://dx.doi.org/10.4135/9781529716665
Burr, V. (2015). Social constructionism (3. painos). Routledge.
Caires, S., Almeida, L., & Vieira, D. (2012). Becoming a teacher: Student teachers’ experiences and perceptions about teaching practice. European Journal of Teacher Education, 35(2), 163–178. https://doi.org/10.1080/02619768.2011.643395.
Coleman, P. (2003). Mature student perceptions on formal and informal learning on a diploma in childcare and education course. Research in Post-Compulsory Education, 8(2), 230–248. https://doi.org/10.1080/13596740300200151
Crosswell, L., & Beutel, D. (2017). 21st century teachers: How non-traditional pre-service teachers navigate their initial experiences of contemporary classrooms. Asia-Pacific Journal of Teacher Education, 45(4), 416–431. https://doi.org/10.1080/1359866X.2017.1312281
Ditchfield, C. (2002). Implications of the different age-related experiences of student teachers while on school placement. Research in Education, 67(1), 70–78. https://doi.org/10.7227/RIE.67.7
Duchastel, J., & Laberge, D. (2014). Beyond the quantitative and qualitative cleavage: Confluence of research operations in discourse analysis. Journal for Discourse Studies, 2(2), 166-183.
European Early Childhood Education Research Association [EECERA] (2015). Ethical code for early childhood researchers (Revised version 1.2). EECERA. www.eecera.org/wp-content/uploads2016/07/EECERA-Ethical-Code.pdf
Etherington, M. (2011). The Pygmalion principle: The practicum expectations and experiences of mature aged student teachers. Issues in Educational Research, 21(3), 259–180. www.iier.org.au/iier21/etherington.pdf
Fairclough, N. (1995). Language and power (9. painos). Longman.
Fairclough, N. (2003). Analysing discourse. Textual analysis for social research. Routledge.
Fairclough, N. (2010). Critical discourse analysis. The critical study of language (2. painos). Longman.
HE 123/2018 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2019.
Itäkare, S. (2005). Emme ole enkeleitä. Katolisten naissääntökuntalaisten sukupuolitetut representaatiot 1900-luvun loppupuolen romaaneissa [Väitöskirja, Helsingin yliopisto]. Humanistinen tiedekunta, Helsingin yliopisto.
Jauhiainen, A. (2014). Feministinen pedagogiikka uusliberalistisessa yliopistossa. Teoksessa J. Saarinen, H. Ojala & T. Palmu (Toim.), Eroja ja vaarallisia suhteita. Keskustelua feministisestä pedagogiikasta (s. 68–87). Suomen kasvatustieteellinen seura.
Jokinen, A., & Juhila, K. (1993). Valtasuhteiden analysoiminen. Teoksessa A. Jokinen, K. Juhila & E. Suoninen (Toim.), Diskurssianalyysin aakkoset (s. 75–108). Vastapaino.
Jokinen, A., Juhila, K., & Suoninen, E. (2016). Diskurssianalyysi liikkeessä. Teoriat, peruskäsitteet ja käyttö. Vastapaino.
Kaldi, S. (2009). Mature student teachers in initial teacher education in Greece: Personal and academic identities. European Journal on Teacher Education, 32(1), 35–49. http://doi.org/10.1080/02619760802553014
Kaldi, S., & Griffiths, V. (2013). Mature student experiences in teacher education: Widening participation in Greece and England. Journal of Further and Higher Education, 37(4), 552–573. http://cx.doi.org/10.1080/0309877X.2011.645468
Kantonen, E., & Onnismaa, E.-L. (2020). Sitoutuneet, epävarmat ja poistujat: Varhaiskasvatuksen opettajaksi opiskelevien sitoutuneisuus työelämään opintojen loppuvaiheessa. Journal of Early Childhood Education Research, 9(2), 264–89.
Karila, K., Kosonen, T., & Järvenkallas, S. (2017). Varhaiskasvatuksen kehittämisen tiekartta vuosille 2017–2030. Suuntaviivat varhaiskasvatukseen osallistumisasteen nostamiseen sekä päiväkotien henkilöstön osaamisen, henkilöstörakenteen sekä koulutuksen kehittämiseen (Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2017:30). Opetus- ja kulttuuriministeriö. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/80221/okm30.pdf
Koivisto, H., Komulainen, K., & Räty, H. (2020). Kouluun vai palveluiden äärelle: Kuinka fuksit positioivat itsensä yliopistoon. Kasvatus & Aika, 14(3), 20–42. https://doi.org/10.33350/ka.89073
Komulainen, K., & Siivonen, P. (2010). Erottelevan kykykäsityksen valta aikuisopiskelussa. Teoksessa A. Eteläpelto, T. Heiskanen & K. Collin (Toim.), Valta ja toimijuus aikuiskasvatuksessa. Aikuiskasvatuksen 49. Vuosikirja (s. 32–54). Kansanvalistusseura ja Aikuiskasvatuksen Tutkimusseura.
Kupila, P., Ukkonen-Mikkola, T., & Rantala, K. (2017). Interpretations of mentoring during early childhood education mentor training. Australian Journal of Teacher Education, 42(10). http://dx.doi.org/10.14221/ajte.2017v42n10.3
Kuula, A. (2013). Tutkimusetiikka: Aineistojen hankinta, käyttö ja säilytys (3. painos). Vastapaino.
La Paro, K. M., Van Schagen, A., King, E., & Lippard, C. (2018). A systems perspective on practicum experiences in early childhood teacher education: Focus on interprofessional relationships. Early Childhood Education Journal, 46(4), 365–375. https://doi.org/10.1007/s10643-017-0872-8
Lehtimäki, H. (2011). Unelmaa kohti. Aikuisiällä kasvatustieteen maisteriksi Tampereen yliopistosta. Pro gradu -tutkielma. Kasvatustieteiden yksikkö. Tampereen yliopisto.
Locke, T. (2004). Critical discourse analysis. Continuum.
Loizou, E. (2011). The diverse facets of power in early childhood mentor–student teacher relationships. European Journal of Teacher Education, 34(4), 373–386.
Mankki, V. (2019). Opettajankouluttajat portinvartijoina opettajankoulutuksen opiskelijavalinnassa. Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta. Tampereen yliopisto.
Matengu, M., Ylitapio-Mäntylä, O., & Puroila, A.-M. (2020). Early childhood teacher education practicums: A literature review. Scandinavian Journal of Educational Research, 65(6), 1156–1170. https://doi.org/10.1080/00313831.2020.1833245.
Moore, E. (2001). Yliopistojen aikuiset opiskelijat. Aikuiskasvatus, 21(1), 26–35.
Moore, E. (2011). Aikuiset opiskelijat korkeakoulutuksessa. Teoksessa R. Rinne & A. Jauhiainen (toim.), Aikuiskasvatus ja demokratian haaste (s. 182–197). Kansanvalistusseura ja Aikuiskasvatuksen Tutkimusseura.
Mykkänen, A., Kupila, P., & Pekkarinen, A. (2022). Impact of students’ prior work experiences on their perceptions of practicums as support for their professional development. European Early Childhood Education Research Journal, 30(5), 686-700. https://doi.org/10.1080/1350293X.2021.1992464
Nikander, P. (2012). Interviews as discourse data. Teoksessa J. F. Gubrium, J. A. Holstein, J. B. Marvasti & K. D. McKinney (Toim.), The Sage handbook of interview research. The complexity of the craft (s. 397–413). Sage.
Onnismaa, E.-L., Kalliala, M., & Tahkokallio, L. (2017). Koulutuspoliittisen paradoksin jäljillä: Miten varhaiskasvatus muotoutui sosiaalialan koulutusta suosivaksi. Kasvatus & Aika, 11(3).
Opetus- ja kulttuuriministeriö. (2021). Varhaiskasvatuksen kehittämisohjelma 2021–2030 (Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021: 3). http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-876-2
Opetushallitus. (2018). Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (Määräykset ja ohjeet 2018:3a). Opetushallitus.
Pietikäinen, S., & Mäntynen, A. (2009). Kurssi kohti diskurssia. Vastapaino.
Priyadharshini, E., & Robinson-Pant, A. (2003). The attractions of teaching: An investigation into why people change careers to teach. Journal of Education for Teaching, 29(2). https://doi.org/10.1080/0260747032000092639
Pynnönen, A. (2013). Diskurssianalyysi: Tapa tutkia, tulkita ja olla kriittinen. Jyväskylä University.
Rinne, R., Mäkinen, M., Olkinuora, E., & Suikkanen, A. (2006). Linda ja elinikäisen koulutuksen muuttuvat lähtökohdat. Teoksessa M. Mäkinen, E. Olkinuora, R. Rinne & A. Suikkanen (Toim.), Elinkautisesta työstä elinikäiseen oppimiseen (s. 11–21). PS-kustannus.
Siivonen, P., & Filander, K. (2020). ‘Non-traditional' and ‘traditional’ students at a regional Finnish university: Demanding customers and school pupils in need of support. International Journal of Lifelong Education, 39(3), 247–262. https://doi.org/10.1080/02601370.2020.1758814
Silvennoinen, H. (2011). Aikuiskoulutus ja hallintavalta. Teoksessa A. Eteläpelto, T. Heiskanen & K. Collin (Toim.), Valta ja toimijuus aikuiskasvatuksessa. Aikuiskasvatuksen 49. Vuosikirja (s. 55–76). Kansanvalistusseura ja Aikuiskasvatuksen Tutkimusseura.
Tomlinson, M. (2017). Student perceptions of themselves as ‘consumers’ of higher education. British Journal of Sociology of Education, 38(4), 450–467. https://doi.org/10.1080/01425692.2015.1113856
Tuhatplus (2022). 1000+ valtakunnallinen monimuotokoulutus varhaiskasvatuksen opettajaksi. https://tuhatplus.fi.
Ukkonen-Mikkola, T. (2018). Mature ECEC student teachers’ perceived professional agency during work placement. International Journal of Learning, Teaching and Educational Research, 17(7), 59–79. https://doi.org/10.26803/ijlter.17.7.4
Ukkonen-Mikkola, T., & Turtiainen, H. (2016). Työssäoppiminen koulutuksen ja työelämän rajavyöhykkeellä. Journal of Early Childhood Education Research, 5(1), 44−68.
Varadharajan, M., Carter, D., Buchanan, J., & Schuck, S. (2021). Career change student teachers: Lessons learn from their in-school experiences. The Australian Educational Reseacher, 48, 107–124. https://doi.org/10.1007/s13384-020-00381-0
Varhaiskasvatuslaki. (540/2018). https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2018/20180540
Williams, J. (2010). Constructing a new professional identity: Career change into teaching. Teaching and Teacher Education, 26(3), 639–647. https://doi.org/10.1016/j.tate.2009.09.016
