Varhaiskasvatuksen opettajat tiimijohtajuutta toteuttamassa – Taustatekijöiden vaikutus opettajien kokemuksiin tiimijohtajuudesta
DOI:
https://doi.org/10.58955/jecer.126745Avainsanat:
varhaiskasvatuksen opettaja, tiimijohtajuus, tiimijohtajuuden kyselylomake, tiimityöAbstrakti
Varhaiskasvatuksen opettajien työ niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa on alkanut sisältää aikaisempaa enemmän myös johtajuuden tehtäviä. Muutosta selittää pedagogiikan painottuminen varhaiskasvatuksen perustehtävässä sekä lisääntynyt tutkimustieto johtajuuden merkityksestä varhaiskasvatuksen laadulle. Suomessa varhaiskasvatuksen opettajilla on vastuu tiimiensä pedagogisesta toiminnasta, minkä vuoksi opettajilta odotetaan myös taitoa johtaa tiimejään. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan, missä määrin päiväkodin koko sekä opettajan sukupuoli, ikä ja koulutustausta vaikuttavat varhaiskasvatuksen opettajien kokemuksiin tiimijohtajuudesta. Tutkimuksen aineisto kerättiin Morgesonin ja kollegoiden (2010) laatimaa tiimijohtajuuden kyselylomaketta mukailevalla sähköisellä kyselylomakkeella. Kyselyyn vastasi yhteensä 1 221 varhaiskasvatuksen opettajan tehtävässä työskentelevää henkilöä. Lisäksi tutkimuksessa analysoidaan edellä mainittujen tekijöiden yhteyttä toisiinsa. Tutkimuksemme mukaan koulutustaustan, iän, työkokemuksen ja päiväkodin koon vaikutus opettajien tiimijohtajuuden kokemuksiin on efektikokoja tulkiten keskisuurta. Työkokemuksella on efektiltään suurin merkitys siihen, miten opettajat kokevat toiminnan kehittämisen ja tiimityön organisoinnin toteutuvan päiväkodeissa.
Lähdeviitteet
Ahtiainen, R., Fonsén, E., & Kiuru, L. (2019). Finnish early childhood education and care leaders’ perceptions of pedagogical leadership and assessment of the implementation of the National Core Curriculum in times of change. Primary Research Australasian Journal of Early Childhood, 46(2), 126–138. https://doi.org/10.1177/18369391211010971
Antoneva, N., Merenkov, A., & Purgina, E. (2018). Teacher leadership in early childhood education (Pilot Study in Ekaterinburg, Russia). Teoksessa W. Strielkowski & O. Chigisheva (Toim.), Leadership for the future sustainable development of business and education (s. 461–467). Springer Proceedings in Business and Economics. https://doi.org/10.1007/978-3-319-74216-8_45
Ayman, R., & Korabik, K. (2010). Leadership: Why gender and culture matter. American Psychologist, 65(3), 157–170. https://doi.org/10.1037/a0018806
Boreham, N. (2004). A theory of collective competence: challenging the neo-liberal individualisation of performance at work. British Journal of Educational Studies, 52(1), 5–17. https://doi.org/10.1111/j.1467-8527.2004.00251.x
Bøe, M., & Hognestad, K. (2017). Directing and facilitating distributed pedagogical leadership: Best practices in early childhood education. International Journal of Leadership in Education, 20(2), 133–148. https://doi.org/10.1080/13603124.2015.1059488
Campbell-Evans, G., Stamopoulos, E., & Maloney, C. (2014). Building leadership capacity in early childhood pre-service teachers. Australian Journal of Teacher Education, 39(5), 42–49.https://doi.org/http://dx.doi.org/10.14221/ajte.2014v39n5.3
Cervantes, S., & Öqvist, A. (2021). Preschool teachers and caregivers’ lack of repositioning in response to changed responsibilities in policy documents. Journal of Early Childhood Research, 19(3), 323–336. https://doi.org/10.1177/1476718X20969742
Cohen, P. R., & Levesque, H. J. (1991). Teamwork. Nous, 25(4), 487–512. https://doi.org/10.2307/2216075
Colker, L. J. (2008). Twelve characteristics of effective early childhood teachers. YC Young Children 63(2), 68–73.
Cross, R. L., Martin, R. D., & Weiss, L. M. (2006). Mapping the value of employee collaboration. McKinsey Quarterly, 3, 28–41.
Cumming, T., Logan, H., & Wong, S. (2020). A critique of the discursive landscape: Challenging the invisibility of early childhood educators’ well-being. Contemporary Issues in Early Childhood, 21(2), 96–110. https://doi.org/10.1177/1463949120928430.
Dennis, S. E., & O’Connor, E. (2012). Reexamining quality in early childhood education: Exploring the relationship between the organizational climate and the classroom. Journal of Research in Childhood Education, 27(1), 74–92. https://doi.org/10.1080/02568543.2012.739589
Dickinson, T. L., & McIntyre, R. M. (1997). A conceptual framework for teamwork measurement. Teoksessa Brannick, M. T., Salas, E. & Prince, C. (Toim.), Team performance and measurement: Theory, methods, and applications (s. 19–43). Lawrence Erlbaum Associates.
Douglass, A. (2018). Redefining leadership: Lessons from an early education leadership development initiative. Early Childhood Education Journal, 46(4), 387–396. http://dx.doi.org/10.1007/s10643-017-0871-9
Douglass, A. L. (2019). Leadership for quality early childhood education and care. OECD Education Working Papers, No. 211. OECD Publishing, Paris. https://doi.org/10.1787/6e563bae-en.
Driskell, J. E., Salas, E., & Driskell, T. (2018). Foundations of teamwork and collaboration. American Psychologist, 73(4), 334–348. https://doi.org/10.1037/amp0000241
Ebbeck, M., & Waniganayake, M. (2004). Early childhood professionals: Leading today and tomorrow. Elsevier Australia.
Ellis, P. D. (2010). The essential quide to effect sizes. Statistical power, meta-analysis, and the interpretation of research results. Cambridge University Press.
Eskelinen, M., & Hjelt, H. (2017). Varhaiskasvatuksen henkilöstö ja lapsen tuen toteuttaminen. Valtakunnallinen selvitys. (Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2017:39). Opetus- ja kulttuuriministeriö.
Field, A. (2013). Discovering statistics using SPSS (4. painos). Sage.
Fonsén, E. (2014). Pedagoginen johtajuus varhaiskasvatuksessa [Väitöskirja, Tampereen yliopisto]. Acta Universitatis Tamperensis 1914. https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-44-9397-3
Fonsén, E., & Mäntyjärvi, M. (2019). Diversity of the assessments of a joint leadership model in early childhood education in Finland. Teoksessa P. Strehmel, J. Heikka, E. Hujala, J. Rodd & M. Waniganyake (Toim.), Leadership in Early Education in Times of Change: Research from five Continents (s. 154–170). Verlag Barbara Budrich https://doi.org/10.2307/J.CTVMD84FC.15
Fonsén, E., Szecsi, T., Kupila, P., Liinamaa, T., Halpern, C., & Repo, M. (2022). Teachers’ pedagogical leadership in early childhood education. Educational Research, 1–23. https://doi.org/10.1080/00131881.2022.2147855
Fonsén, E., & Ukkonen-Mikkola, T. (2019). Early childhood education teachers’ professional development towards pedagogical leadership. Educational Research, 61(2), 181–196. https://doi.org/10.1080/00131881.2019.1600377
Fonsén, E., Varpanen, J., Kupila, P., & Liinamaa, T. (2021). Johtajuuden diskurssit varhaiskasvatuksessa – valta ja vastuu johtajuuden jäsentäjinä. Sosiologia, 58(1), 54–69.
Fonsén, E., & Vlasov, J. (2017). Leading pedagogical quality in the context of Finnish childcare. Teoksessa C. Ringsmose, & G. Kragh-Müller (Toim.), The Nordic social pedagogical approach to early years. Series: International perspectives on early childhood education and development (s. 253–265). Springer International Publishing AG.
Fukkink, R. G., & Lont, A. (2007). Does training matter? A meta-analysis and review of caregiver training studies. Early Childhood Research Quarterly, 22(3), 294–311. https://doi.org/10.1016/j.ecresq.2007.04.005
Gershman, S. J., & Blei, D. M. (2012). A tutorial on Bayesian nonparametric models. Journal of Mathematical Psychology, 56(1), 1–12. https://doi.org/10.1016/j.jmp.2011.08.004
Grarock, M., & Morrissey, A.-M. (2013). Teachers’ perceptions of their abilities to be educational leaders in Victorian childcare settings. Australasian Journal of Early Childhood, 38(2), 4–12. https://doi.org/10.1177/1836939113038002
Halttunen, L., Waniganayake, M., & Heikka, J. (2019). Teacher leadership repertoires in the context of early childhood education team meetings in Finland. Journal of Early Childhood Education Research, 8(1), 143–161. https://journal.fi/jecer/article/view/114109/67308
Hard, L., & Jónsdóttir, A. H. (2013). Leadership is not a dirty word: Exploring and embracing leadership in ECEC. European Early Childhood Education Research Journal, 21(3), 311–325. https://doi.org/10.1080/1350293X.2013.814355
Havisalmi, J., & Reunamo, J. (2023). Mistä varhaiskasvatuksen kaaoksessa on kysymys? Journal of Early Childhood Education Research, 12(2), 51–70. https://doi.org/10.58955/jecer.v12i2.120383
Heikka, J. (2014). Distributed pedagogical leadership in early childhood education [Väitöskirja, Tampereen yliopisto]. Acta Universitatis Tamperensis 1908. https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-44-9381-2
Heikka, J., Halttunen, L., & Waniganayake, M. (2016). Investigating teacher leadership in ECE centres in Finland. Journal of Early Childhood Education Research, 5(2), 289–309. https://journal.fi/jecer/article/view/114062/67261
Heikka, J., Halttunen, L., & Waniganayake, M. (2018). Perceptions of early childhood education professionals on teacher leadership in Finland. Early Child Development and Care, 188(2), 143–156. https://doi.org/10.1080/03004430.2016.1207066
Heikka, J., Hirvonen, R., Kahila, S., Pitkäniemi, H., Yada, T. & Hujala, E. (2022). Links between teachers’ planning, assessment and development time and implementation of curriculum in early childhood education. Early Years, 1–16. https://doi.org/10.1080/09575146.2022.2059067
Heikka, J., Kahila, S., & Suhonen, K. (2022). Shadowing teachers as pedagogical leaders in early childhood education settings in Finland. Journal of Early Childhood Education Research, 11(2), 151-173.
Heikka, J., Pitkäniemi, H., Kettukangas, T., & Hyttinen, T. (2021). Distributed pedagogical leadership and teacher leadership in early childhood education contexts. International Journal of Leadership in Education, 24(3), 333–348. https://doi.org/10.1080/13603124.2019.1623923
Heikka, J., Suhonen, K., & Kahila, S. (2022). Pedagogical Leadership in Early Childhood Education Teachers’ Work. In H. Harju-Luukkainen, J. Kangas & S. Garvis (Toim.), Finnish Early Childhood Education and Care: A Multi-theoretical perspective on research and practice (s. 13–26). Springer International Publishing. https://doi.org/10.1007/978-3-030-95512-0_2
Heikka, J., & Waniganayake, M. (2011). Pedagogical leadership from a distributed perspective within the context of early childhood education. International Journal of Leadership in Education, 14(4), 499–512. https://doi.org/10.1080/13603124.2011.577909
Hjelt, H., & Karila, K. (2021). Varhaiskasvatustyön johtamisen paradoksit. Journal of Early Childhood Education Research, 10(2), 97–119. https://journal.fi/jecer/article/view/114158
Ho, D. (2012). The paradox of power in leadership in early childhood education. Peabody Journal of Education, 87(2), 253–266. https://doi.org/10.1080/0161956X.2012.664479
Ho, G. W. (2017). Examining perceptions and attitudes: A review of Likert-type scales versus Q-methodology. Western Journal of Nursing Research, 39(5), 674–689. https://doi.org/10.1177/0193945916661302
Housley, W. (2017). Interaction in multidisciplinary teams. Routledge.
Kahila, S. K., Heikka, H. & Sajaniemi, N. (2020). Teacher leadership in the context of early childhood education: Concepts, characteristics and enactment. Southeast Asia Early Childhood Journal, 9(1), 28–43. https://ejournal.upsi.edu.my/index.php/SAECJ/article/view/3301
Kahila, S., Kuutti, T., Heikka, J. & Sajaniemi, N. (2023). Opettajan pedagogista johtajuutta harjoittelemassa – Varhaiskasvatuksen opettajaopiskelijoiden näkemyksiä. Teoksessa S. Havu-Nuutinen, S. Kontkanen & S. Piispa-Hakala (Toim.), Oppimisen muuntuvat maisemat (s. 29–51). Kasvatusalan tutkimuksia – Research in Educational Sciences -julkaisusarja.
Kajaani (2022). Kajaanin kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma. Kajaanin kaupunki. https://www.kajaani.fi/tiedostot/varhaiskasvatussuunnitelma-kajaanin-kaupunki/
Kaldi, S., & Griffiths, V. (2013). Mature student experiences in teacher education: Widening participation in Greece and England. Journal of Further and Higher Education, 37(4), 552–573.
Kangas, J., Ukkonen-Mikkola, T., Sirvio, K., Hjelt, H., & Fonsén, E. (2022). ”Kun aika ja resurssit eivät riitä tekemään työtä niin hyvin kuin osaisi ja haluaisi sitä tehdä”. Kasvatus & Aika, 16(2), 72–89. https://doi.org/10.33350/ka.109089
Karila, K., Alila, K., Penttinen, S., Forss-Pennanen, P., Hjelt, H., Mårtensson, A., Nevanen, S., Niiranen, J.-P., Rusi, M., Rutanen, N., & Töytäri, A. (2021). Varhaiskasvatuksen koulutusten kehittämissuositusten toimeenpanosuunnitelma. (Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:33). Opetus- ja kulttuuriministeriö. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-830-4
Karila, K., & Kinos, J. (2012). Acting as professional in a Finnish early childhood education context. Teoksessa L. Miller, C. Dalli & M. Urman (Toim.), Early childhood grows up. International perspectives on early childhood education and development (s. 224–241). Springer.
Karila, K., Kosonen, T., & Järvenkallas, S. (2017). Varhaiskasvatuksen kehittämisen tiekartta vuosille 2017–2030: Suuntaviivat varhaiskasvatukseen osallistumisasteen nostamiseen sekä päiväkotien henkilöstön osaamisen, henkilöstörakenteen ja koulutuksen kehittämiseen. (Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2017:30). Opetus- ja kulttuuriministeriö. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/80221
Kearney, E. (2008). Age differences between leader and followers as a moderator of the relationship between transformational leadership and team performance. Journal of Occupational and Organizational Psychology, 81(4), 803–811. https://doi.org/10.1348/096317907X256717
Kinos, J. (2008). Professionalism – a breeding ground for struggle. The example of the Finnish day‐care centre. European Early Childhood Education Research Journal, 16(2), 224–241. https://doi.org/10.1080/13502930802141642
Kline, S. J. (1995). Conceptual foundations for multidisciplinary thinking. Stanford University Press.
Kotur, B. R., & Anbazhagan, S. (2014). The influence of education and work-experience on the leadership styles. Journal of Business and Management, 16(2), 103–110. http://dx.doi.org/10.9790/487X-1621103110
Krüger, M. L., Witziers, B., & Sleegers, P. (2007). The impact of school leadership on school level factors: Validation of a causal model. School effectiveness and school improvement, 18(1), 1–20. https://doi.org/10.1080/09243450600797638
Kuopio (2022). Kuopion kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma. Kuopion kaupunki. https://www.kuopio.fi/documents/7369547/7632909/Kuopion_kaupungin_varhaiskasvatussuunnitelma.pdf/f293342d-4520-41ae-9fe3-78d2a2785506
Li, Y. L. (2015). The culture of teacher leadership: A survey of teachers’ views in Hong Kong early childhood settings. Early Childhood Education Journal, 43(5), 435–445. https://doi.org/10.1007/s10643-014-0674-1
Logan, H., Cumming, T., & Wong, S. (2020). Sustaining the work-related wellbeing of early childhood educators: Perspectives from key stakeholders in early childhood organisations. International Journal of Early Childhood, 52(1), 95–113. https://doi.org/10.1007/s13158-020-00264-6
McCall, M. W. (2010). Recasting leadership development. Industrial and organizational psychology, 3(1), 3–19. https://doi.org/10.1111/j.1754-9434.2009.01189.x
Melasalmi, A. (2018). Early childhood educators’ professional learning through shared practices [Väitöskirja, Turun yliopisto]. Annales Universitatis Turkuensis, B455. https://www.utupub.fi/handle/10024/144981
Melasalmi, A., & Husu, J. (2018). A narrative examination of early childhood teachers’ shared identities in teamwork. Journal of Early Childhood Teacher Education, 39(2), 90–113. https://doi.org/10.1080/10901027.2017.1389786
Mistry, M., & Sood, K. (2012). Challenges of Early years leadership preparation: A comparison between early and experienced early years practitioners in England. Management in Education, 26(1), 28–37. https://doi.org/10.1177/0892020611427068
Morgeson, F. P., DeRue, D. S., & Karam, E. P. (2010). Leadership in teams: A functional approach to understanding leadership structures and processes. Journal of Management, 36(1), 5–39. https://doi.org/10.1177/0149206309347376
Nislin, M., Sajaniemi, N., Sims, M., Suhonen, E., Maldonado, E. F., Hyttinen, S., & Hirvonen, A. (2016). Occupational well-being and stress among early childhood professionals: he use of an innovative strategy to measure stress reactivity in the workplace. Open Review of Educational Research, 3(1), 1–17. https://doi.org/10.1080/23265507.2015.1128352
Nummenmaa, L. (2009). Käyttäytymistieteiden tilastolliset menetelmät. Tammi.
Onnismaa, E.-L., Kalliala, M., & Tahkokallio, L. (2017). Koulutuspoliittisen paradoksin jäljillä – Miten varhaiskasvatus muotoutui sosiaalialan koulutuksia suosivaksi. Kasvatus & Aika 11(3), 4–20.
Opdenakker, M. C., & Van Damme, J. (2007). Do school context, student composition and school leadership affect school practice and outcomes in secondary education? British Educational Research Journal, 33(2), 179–206. https://doi.org/10.1080/01411920701208233
Opetushallitus (2022). Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2022 (Määräykset ja ohjeet 2022:2a). Opetushallitus. https://www.oph.fi/fi/tilastot-ja-julkaisut/julkaisut/varhaiskasvatussuunnitelman-perusteet-2022
Oshagbemi, T. (2004). Age influences on the leadership styles and behaviour of managers. Employee Relations, 26(1), 14–29. https://doi.org/10.1108/01425450410506878
O’Sullivan, J. (2009). Leadership skills in the early years: Making a difference. Network Continuum Education.
Ranta, S. (2020). Positiivinen pedagogiikka suomalaisessa varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa [Väitöskirja, Lapin yliopisto]. Acta electronica Universitatis Lapponiensis 283. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-217-7
Ranta, S. & Heiskanen, N. (2022). Toimiva tiimityö – jaettu vastuu lapsen tuesta. Teoksessa N. Heiskanen & M. Syrjämäki (Toim.), Pienet tuetut askeleet – Varhaiskasvatuksen uudistuvat tuki ja kehittyvät käytännöt (s. 137–154). PS-Kustannus.
Ranta, S. Heiskanen, H., & Kahila, S. (2023). Teachers’ team leadership profiles in Finnish Early Childhood Education and Care -centers - Team Leadership Questionnaire. Educational Management Administration & Leadership, 0(0). https://doi.org/10.1177/17411432231168234
Ranta, S., Sajaniemi, S., Eskelinen, M. & Lämsä, T. (2021). Päivähoidosta varhaiskasvatukseen: pedagogisen toiminnan edellytykset suomalaisessa päivähoidossa ja varhaiskasvatuksessa. Kasvatus ja aika 15(2). 60–72. https://doi.org/10.33350/ka.103194
Ranta, S. & Uusiautti, S. (2022). Functional Teamwork as the Foundation of Positive Outcomes in Early Childhood Education and Care Settings. Teoksessa S. Hyvärinen, T. Äärelä & S. Uusiautti (Toim), Positive Education and Work: Less Struggling, More Flourishing (s. 195-221). Cambridge Scholars Publishing.
Rose, J., & Norwich, B. (2014). Collective commitment and collective efficacy: A theoretical model for understanding the motivational dynamics of dilemma resolution in inter-professional work. Cambridge Journal of Education, 44(1), 59–74. https://doi.org/10.1080/0305764X.2013.855169
Salas, E., Burke, C. S., & Cannon‐Bowers, J. A. (2000). Teamwork: Emerging principles. International Journal of Management Reviews, 2(4), 339–356. https://doi.org/10.1111/1468-2370.00046
Salas, E., Cooke, N. J., & Rosen, M. A. (2008). On teams, teamwork, and team performance: Discoveries and developments. Human Factors, 50(3), 540–547. https://doi.org/10.1518/001872008X288457
Salas, E., Sims, D. E., & Burke, C. S. (2005). Is there a “big five” in teamwork? Small group research, 36(5), 555–599. https://doi.org/10.1177/1046496405277134
Shuffler, M. L., Salas, E., & Rosen, M. A. (2020). The evolution and maturation of teams in organizations: Convergent trends in the new dynamic science of teams. Frontiers in Psychology, 11. https://doi.org/10.3389/fpsyg.2020.02128
Siljander, P. (2014). Systemaattinen johdatus kasvatustieteeseen – Peruskäsitteet ja pääsuuntaukset. Vastapaino.
Sims, M., Waniganayake, M., & Hadley, D. F. (2018). Educational leadership: An evolving role in Australian early childhood settings. Educational Management Administration & Leadership, 46(6), 960–979. https://doi.org/10.1177/1741143217714254
Stewart, G. L., & Manz, C. C. (1995). Leadership for self-managing work teams: A typology and integrative model. Human relations, 48(7), 747–770. https://doi.org/10.1177/001872679504800702
Sylva, K., Melhuish, E., Sammons, P., Siraj-Blatchford, I., & Taggart, B. (Toim.), (2010). Early childhood matters: Evidence from the effective pre-school and primary education project. Routledge.
Tarricone, P., & Luca, J. (2002). Successful teamwork: A case study. Teoksessa Quality Conversations (s. 640–646). Proceedings of the 25th HERDSA Annual Conference, Perth, Western Australia.
Thamhain, H. J. (2004). Linkages of project environment to performance: lessons for team leadership. International Journal of Project Management, 22(7), 533–544. https://doi.org/10.1016/j.ijproman.2004.04.005
Thayer, A. L., Rico, R., Salas, E., & Marlow, S. L. (2014). Teams at work. Teoksessa M. C. W. Peeters, J. De Jonge & T. W. Taris (Toim.), An introduction to contemporary work psychology (6. Painos, s. 434–457). Town Hill Press.
Touhula (2022). Varhaiskasvatuksen opettaja. Touhula. https://touhula.fi/tyopaikat/varhaiskasvatuksen-opettaja/
Tähtinen, J., Laakkonen, E., & Broberg, M. (2020). Tilastollisen aineistonkäsittelyn ja tulkinnan perusteita. (Turun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan julkaisuja C: 22, 2). Turun yliopisto. https://www.utupub.fi/handle/10024/149687
Uusiautti, S. (2019). Tunnista vahvuutesi ja menesty. Kirjapaja
Venninen, T., Leinonen, J., Ojala, M., & Lipponen, L. (2012). Creating conditions for reflective practice in early childhood education. International Journal of Child Care and Education Policy, 6, 1–15. https://doi.org/10.1007/2288-6729-6-1-1
Wang, A. C., Chiang, J. T. J., Tsai, C. Y., Lin, T. T., & Cheng, B. S. (2013). Gender makes the difference: The moderating role of leader gender on the relationship between leadership styles and subordinate performance. Organizational Behavior and Human Decision Processes, 122(2), 101–113. https://doi.org/10.1016/j.obhdp.2013.06.001
Wang, M. (2018). Perceptions and its influencing factors of teacher leadership in early childhood education in China [Väitöskirja, Hong Kongin yliopisto]. https://www.lib.eduhk.hk/pure-data/pub/201900588.pdf
Wang, M., & Ho, D. (2020). Making sense of teacher leadership in early childhood education in China. International Journal of Leadership in Education, 23(3), 300–314. https://doi.org/10.1080/13603124.2018.1529821
Wang, M., & Xia, J. (2022). A scale for measuring teacher leadership in early childhood education in China: Development and validation. Educational Management Administration & Leadership, 50(4), 649¬–671. https://doi.org/10.1177/1741143220949546
Waniganayake, M., Heikka, J., & Halttunen, L. (2019). Enacting pedagogical leadership within small teams in early childhood settings in Finland: Reflections on system-wide considerations. Teoksessa S. Cheeseman & R. Walker (Toim.), Pedagogies for leading practice (s. 147–164). Routledge. https://doi.org/10.4324/9781351266925-13
Whalen, S. P., Horsley, H. L., & Parkinson, K. K. (2017). A development evaluation study of a professional development initiative to strengthen organizational conditions in early education settings. Journal of Applied Research on Children: Informing Policy for Children at Risk, 7(2), 9. http://digitalcommons.library.tmc.edu/childrenatrisk
Äikäs, A., Pesonen, H., Heiskanen, N., Syrjämäki, M., Aavikko, L., & Viljamaa, E. (2022). Approaches to collaboration and support in early childhood education and care in Finland: professionals’ narratives. European Journal of Special Needs Education, 1–15. https://doi.org/10.1080/08856257.2022.2127081
