Lasten varhaiskasvatussuunnitelmakeskustelut ihmissuhteiden kutoumina
DOI:
https://doi.org/10.58955/jecer.129102Avainsanat:
Buber, Kerronnallisuus, Suhteet, VarhaiskasvatussuunnitelmakeskustelutAbstrakti
Artikkelissa tarkastellaan vanhempien ja varhaiskasvatuksen opettajien välisiä lasten varhaiskasvatussuunnitelmakeskusteluja. Tutkimuksessa kysytään: millaisista ihmissuhteista vanhempien ja varhaiskasvatuksen opettajien välisissä varhaiskasvatussuunnitelmakeskusteluissa kerrotaan? Varhaiskasvatussuunnitelmakeskustelujen tarkastelussa sovelletaan Buberin dialogisfilosofista teoriaa sekä kerronnallisuutta. Aineisto koostuu kolmesta vanhemman ja varhaiskasvatuksen opettajan välisestä videoidusta keskustelusta. Tutkimus osoittaa, että keskustelut ovat moninaisista suhteista kertomisen areenoja, eikä niissä ole kyse pelkästään vanhempien ja varhaiskasvatuksen opettajien välisistä suhteista tai lapsesta. Tutkimus paljastaa keskusteluiden kerroksellisuuden ja monimuotoisuuden. Tulokset nostavat esiin Buberin Minä–Sinä- ja Minä–Se-luonteiset suhteet sekä suhteissa toteutuvan etäisyyden ja läheisyyden akseleilla tapahtuvan liikkeen. Tutkimus haastaa tunnistamaan, että varhaiskasvatussuunnitelmakeskusteluissa lapsi kerrotaan osaksi moninaisten ihmissuhteiden kutoumaa.
Lähdeviitteet
Alasuutari, M. (2010). Striving at partnership: Parent-practitioner relationships in Finnish early educators’ talk. Early Childhood Education Research Journal, 18(2), 149–161. https://doi.org/10.1080/13502931003784545
Alasuutari, M. (2014). Voicing the child? A case study in Finnish early childhood education. Childhood, 21(2), 242–259. https://doi.org/10.1177/0907568213490205
Alasuutari, M. (2020). Documents in interaction: A case study on parent–teacher meetings (ECEC). Teoksessa M. Alasuutari, H. Kelle & H. Knauf (toim.), Documentation in institutional contexts of early childhood: Normalisation, participation and professionalism (s. 205–224). Springer.
Alasuutari, M., Markström, A.-M. & Vallberg-Roth, A.-C. (2014). Assessment and documentation in Early Childhood Education. Routledge.
Buber, M. (1987). I and thou. T. & T. Clark. (Alkuperäisteos julkaistu 1923)
Buber, M. (2002). Between man and man (toinen painos). Routledge. (Alkuperäisteos julkaistu 1947)
Einarsdottir, J. & Jónsdóttir, A. H. (2019). Parent-preschool partnership: Many levels of power. Early Years, 39(2), 175-189. https://doi.org/10.1080/09575146.2017.1358700
Epstein, J. L. (2018). School, family and community partnerships: Preparing educators and improving schools (toinen painos). Routledge. https://doi.org/10.4324/9780429494673
Georgakopoulou, A. (2006). Thinking big with small stories in narrative and identity analysis. Narrative Inquiry, 16(1), 122–130. https://doi.org/10.1075/ni.16.1.16geo
Hadley, F. & Rouse, E. (2018). The family-centre partnership disconnect: Creating reciprocity. Contemporary Issues in Early Childhood, 19(1), 48–62. https://doi.org/10.1177/1463949118762148
Hankamäki, J. (2008). Dialoginen filosofia. Teoria, metodi ja politiikka (toinen painos). Books on Demand GmbH.
Heiskanen, N. (2019). Children’s needs for support and support measures in pedagogical documents of early childhood education and care (JYU dissertations 139) [Väitöskirja, Jyväskylän yliopisto]. JYX-julkaisuarkisto. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7868-6
Heiskanen, N., Alasuutari, M. & Vehkakoski, T. (2021). Intertextual voices on children, parents, and specialists in individual education plans. Scandinavian Journal of Educational Research, 65(1), 36–53. https://doi.org/10.1080/00313831.2019.1650825
Hänninen, V. (2000). Sisäinen tarina, elämä ja muutos (Acta Universitatis Tamperensis 696) [Väitöskirja, Tampereen yliopisto]. Trepo Tampereen yliopiston julkaisuarkisto. https://urn.fi/urn:isbn:951-44-5597-5
Juutinen, J. (2018). Inside or outside? Small stories about yhe politics of belonging in preschools. (Acta Universitatis Ouluensis, Schientiae Refrum Socialium E179) [Väitöskirja, Oulun yliopisto]. JULTIKA Oulun yliopiston julkaisuarkisto. https://urn.fi/URN:ISBN:9789526218816
Kaasila, R. (2008). Eri lähestymistapojen integroiminen narratiivisessa analyysissä. Teoksessa R. Kaasila, R. Rajala & K. E. Nurmi (toim.), Narratiivikirja: Menetelmiä ja esimerkkejä (s. 41–67). Lapin yliopistokeskus.
Kalliala, M. (2012). Lapsuus hoidossa? Aikuisten päätökset ja lasten kokemukset päivähoidossa. Gaudeamus.
Kambouri, M., Wilson, T., Pieridou, M., Quinn, S. F. & Liu, J. (2022). Making partnerships work: Proposing a model to support. Parent‑practitioner partnerships in the early years. Early Childhood Education Journal, 50, 639–661. https://doi.org/10.1007/s10643-021-01181-6
Karila, K. & Alasuutari, M. (2012). Drawing partnership on paper: How do the forms for individual educational plans frame parent-teacher relationship? International Journal about Parents in Education, 6(1), 15–27.
Karila, K., Kosonen, T. & Järvenkallas, S. (2017). Varhaiskasvatuksen kehittämisen tiekartta vuosille 2017–2030: Suuntaviivat varhaiskasvatukseen osallistumisasteen nostamiseen sekä päiväkotien henkilöstön osaamisen, henkilöstörakenteen ja koulutuksen kehittämiseen (Julkaisut 2017:30). Opetus- ja kulttuuriministeriö. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-487-0
Karjalainen, S. (2021). Doing joy: Performances of joy in children’s relations in early childhood and education settings (Acta Universitatis Ouluensis, Schientiae Refrum Socialium E200) [Väitöskirja, Oulun yliopisto]. JULTIKA Oulun yliopiston julkaisuarkisto. http://jultika.oulu.fi/Record/isbn978-952-62-2974-4
Karjalainen, S. & Puroila, A.-M. (2017). Ilon koodi: dialogisesti ja kulttuurisesti rakentuvat lasten ilon hetket päiväkotiarjessa. Kasvatus ja Aika, 11(3), 23–36. https://journal.fi/kasvatusjaaika/article/view/68721
Kekkonen, M. (2012a). Kasvatuskumppanuus puheena. Varhaiskasvattajat, vanhemmat ja lapset päivähoidon diskursiivisilla näyttämöillä (Acta Universitatis Tamperensis 1700) [Väitöskirja, Tampereen yliopisto]. Trepo Tampereen yliopiston julkaisuarkisto. https://trepo.tuni.fi/handle/10024/66856
Kekkonen, M. (2012b). Kasvatuskumppanuus ammatillisena yhteistyösuhteena − Eronteot muihin sosiaalisiin kumppanuussuhteisiin varhaiskasvatuksen ammattilaisten puhetavoissa. Journal of Early Childhood Education Research, 1(1), 3–21. https://journal.fi/jecer/article/view/114024
Keränen, V., Viljamaa, E. & Uitto, M. (2021). Touch in children’s everyday peer relations in preschools. Childhood, 28(1), 86–102. https://doi.org/10.1177/0907568220953514
Knauf, H. (2017). Making an impression: Portfolios as instruments of impression management for teachers in early childhood education and care centres. Early Childhood Education Journal, 45(4), 481–491. https://doi.org/10.1007/s10643-016-0791-0
Kyrönlampi, T., Böök, M. L. & Karikoski, H. (2020). Obstacles to dialogic encounters between parents and staff in pre-primary school. Journal of Early Childhood Education Research, 9(2), 437–455. https://journal.fi/jecer/article/view/114141
Lee, N. (1999). The challenge of childhood: Distributions of childhood’s ambiguity in adult institutions. Childhood, 6(4), 455–474.
Li, Y., Li, J., Devlieghere, J. & Vandenbroeck, M. (2020). What parents and teachers say about their relationships in ECEC: A study in rural China. European Early Childhood Education Research Journal, 28(3), 332–348. https://doi.org/10.1080/1350293X.2020.1755489
Lieblich, A. (2014). About Amos: Reading with our hearth. Narrative works, 4(1), 114–124. https://journals.lib.unb.ca/index.php/NW/article/view/21575
Lujala, E. (2007). Lastentarhatyö, kansanopetuksen osa ja kotikasvatuksen tuki – Toiminnan päämäärät ja toteutuminen Pohjois-Suomessa 1800-luvun lopulta vuoteen 1938 (Acta Universitatis Ouluensis. E Scientiae rerum socialium 89) [Väitöskirja, Oulun yliopisto]. JULTIKA Oulun yliopiston julkaisusarja. http://jultika.oulu.fi/Record/isbn978-951-42-8489-2
Mendel, M. (2020). Education is power and parents are force. International Journal about Parents in Education, 12(1), 1–7.
Norheim, H. & Moser, T. (2020). Barriers and facilitators for partnerships between parents with immigrant backgrounds and professionals in ECEC: A review based on empirical research. European Early Childhood Education Research Journal, 28(6), 789–805. https://doi.org/10.1080/1350293X.2020.1836582
Opetushallitus (OPH) (2016). Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2016 (Määräykset ja ohjeet 2016:17). Opetushallitus. https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/varhaiskasvatussuunnitelman_perusteet_2016.pdf
Opetushallitus (OPH) (2022). Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2022 (Määräykset ja ohjeet 2022:2a). Opetushallitus. https://www.oph.fi/fi/tilastot-ja-julkaisut/julkaisut/varhaiskasvatussuunnitelman-perusteet-2022
Organisation for Economic Co-operation and Development (OECD) (2012). Starting strong III: A quality toolbox for early childhood education and care. OECD Publishing. https://doi.org/10.1787/9789264123564-en
Organisation for Economic Co-operation and Development (OECD) (2021). Starting strong VI: Supporting meaningful interactions in early childhood education and care. OECD Publishing. https://www.oecd.org/publications/starting-strong-vi-f47a06ae-en.htm
Otero-Mayer, A., González-Benito, A., Gutiérrez-de-Rozas, B. & Vélaz-de-Medrano, C. (2021). Family-school cooperation: An online survey of parents and teachers of young children in Spain. Early Childhood Education Journal, 49, 977–985. https://doi.org/10.1007/s10643-021-01202-4
Paananen, M. & Lipponen, L. (2018). Pedagogical documentation as a lens for examining equality in early childhood education. Early Child Development and Care, 188(2), 77–87. https://doi.org/10.1080/03004430.2016.1241777
Park, M. J. & Kim, S. L. (2019). Moderating effect of childcare teachers’ role conflict on the relationship between professionalism perception and teacher efficacy: Focused on teachers having children. International Journal of Advanced Culture Technology (IJACT), 7(1), 58–63. https://doi.org/10.17703/IJACT.2019.7.1.58
Pihlaja, P. & Kangas, M. (2023). Varhaiskasvatussuunnitelma osana ohjausjärjestelmää: Tieto-ja viestintäteknologian käytön ja digitaalisen osaamisen kontekstointi. Journal of Early Childhood Education, 12(2), 1–33. https://doi.org/10.58955/jecer.v12i2.119663
Popkewitz, T. (2003). Governing the child and pedagogicalization of the parent. Teoksessa M. Block, K. Holmlund, I. Moqvist & T. S. Popkewitz (toim.). Governing children, families, and education (s. 35–61). Palgrave Macmillan.
Puroila, A.-M. & Johansson, E. (2018). Sharing, re-telling, and performing narratives: Challenging and supporting educators’ work with values in Nordic preschools. Teoksessa E. Johansson, A. Emilson & A.-M. Puroila (toim.), Values education in early childhood settings – Concepts, approaches and practices (s. 145–164). Springer. https://doi.org/10.1007/978-3-319-75559-5_9
Rautamies, E., Vähäsantanen, K., Poikonen, P.-L. & Laakso, M.-L. (2019). Parental agency and related emotions in the educational partnership. Early Child Development and Care, 189(6), 896–908. https://doi.org/10.1080/03004430.2017.1349763
Rautamies, E., Vähäsantanen, K., Poikonen, P.-L. & Laakso, M.-L. (2021). Trust in the educational partnership narrated by parents of a child with challenging behaviour. Early years, 41(4), 414–427. https://doi.org/10.1080/09575146.2019.1582475
Repo, L., Paananen, M., Eskelinen, M., Mattila, V., Lerkkanen, M.-K., Gammelgård, L., Ulvinen, J., Marjanen, J., Kivistö, A. & Hjelt, A. (2019). Varhaiskasvatuksen laatu arjessa. Varhaiskasvatussuunnitelmien toteutuminen päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa. (Julkaisut 15:2019). Kansallinen koulutuksen arviointikeskus.
Ricoeur, P. (1992). Oneself as another (K. Blamey trans.). The University of Chicago Press. (Alkuperäinen Soi-même comme un autre julkaistu 1990)
Riessman, C. K. (2008). Narrative methods for the human science. SAGE.
Roos, P. (2015). Lasten kerrontaa päiväkotiarjesta (Acta Universitatis Tamperensis 2015) [Väitöskirja, Tampereen yliopisto]. Trepo Tampereen yliopiston julkaisuarkisto. https://trepo.tuni.fi/handle/10024/96477
Rouse, E. & O’Brien, D. (2017). Mutuality and reciprocity in parent–teacher relationships: Understanding the nature of partnerships in early childhood education and care provision. Australasian Journal of Early Childhood, 42(2), 45–52. https://doi.org/10.23965/AJEC.42.2.06
Rutanen, N. & Laaksonen, K. (2020). Äitien luottamuksen rakentuminen kasvattajiin varhaiskasvatuksen aloituksessa. Journal of Early Childhood Education Research, 9(2), 349–372. https://journal.fi/jecer/article/view/114137
Råde, A. (2020). The involved, engaged or partnership parents in early childhood education and care. Universal Journal of Educational Research, 8(7), 2833–2841.
Saranko, L., Räikkönen, E., Makkonen, M. & Alasuutari, M. (2021). Äitien palvelutyytyväisyyden rakentuminen ja yhteistyökokemukset varhaiskasvatuksessa. Journal of Early Childhood Education Research, 10(2), 1–27. https://journal.fi/jecer/article/view/114154
Sims-Schouten, W. (2016). Positioning in relationships between parents and early years practitioners. Early Child Development and Care, 186(9), 1392–1405. https://doi.org/10.1080/03004430.2015.1095187
Smith, T. E., Sheridan, S. M., Kim, E. M., Park, S. & Beretvas, S. N. (2020). The effects of family-school partnership interventions on academic and social-emotional functioning: A meta-analysis exploring what works for whom. Educational Psychology Review, 32(2), 511–544. https://doi.org/10.1007/s10648-019-09509-w
Solberg, J. (2023). The role of the multilingual assistant in the parent-teacher conference in early childhood education and care: Opaque agencies. Diaspora, Indigenous, and Minority Education, 17(1), 25–36. https://doi.org/10.1080/15595692.2022.2028137
Sulkunen, P. (2007). Re-inventing the social contract. Acta Sociologica, 50(3), 187–343. https://doi.org/10.1177/0001699307080939
Sulkunen, P. (2009). The saturated society: Governing risk and lifestyles in consumer culture. SAGE. https://doi.org/10.4135/9781446218358
Syrjälä, L., Estola, E., Uitto, M. & Kaunisto, S.-L. (2006). Kertomuksen tutkijan eettisiä haasteita. Teoksessa J. Hallamaa, V. Launis, S. Lötjönen & I. Sorvali (toim.), Etiikkaa ihmistieteille (s. 181–202). Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Tutkimuseettinen neuvottelukunta (TENK) (2019). Ihmiseen kohdistuvan tutkimuksen eettiset periaatteet ja ihmistieteiden eettinen ennakkoarviointi Suomessa (Julkaisut 3/2019). Tutkimuseettinen neuvottelukunta. https://www.tenk.fi/sites/tenk.fi/files/Ihmistieteiden_eettisen_ennakkoarvioinnin_ohje_2019.pdf
Uitto, M. (2012). ‘Behind every profession is a person’. Student’s written memories of their own teacher-student relationship. Teaching and Teacher Education, 28(2), 293–301. https://doi.org/10.1016/j.tate.2011.10.009
Uitto, M., Jokikokko, K., Lassila, E. T., Kelchtermans, G. & Estola, E. (2020). Parent–teacher relationships in school micropolitics: Beginning teachers’ stories. Teachers and Teaching, theory and practice, 27(6), 461–473. https://doi.org/10.1080/13540602.2020.1863205
Vallberg Roth, A.-C. (2012). Different forms of assessment and documentationin Swedish preschools. Nordisk Barnehageforskning, 5(23), 1–18. https://doi.org/10.7577/nbf.479
Vallberg Roth, A.-C. (2017). (Meta)Theoretical gateways in studies on assessment and documentation in preschool – A research review with a Scandinavian focus. Journal of Nordic Early Childhood Education Research, 14(3), 1–16. https://doi.org/10.7577/nbf.1575
Valtioneuvosto (2020). Varhaiskasvatuksen laadun ja tasa-arvon kehittämisohjelma 2020–2022. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161904/Varhaiskasvatuksen%20laadun%20ja%20tasa-arvon%20kehitt%C3%A4misohjelma%20-esite.pdf
Vandenbroeck, M. (2020). Measuring the young child: On facts, figures and ideologies in early childhood. Ethics and education, 15(4), 413–425. https://doi.org/10.1080/17449642.2020.1824096
Vandenbroeck M., Roets, G. & Snoeck, A. (2009). Immigrant mothers crossing borders: Nomadic identities and multiple belongings in early childhood education. European Early Childhood Education Research Journal, 17(2), 203–216. https://doi.org/10.1080/13502930902951452
Vandenbroeck, M. & Van Laere, K. (2020). Parents as objects of interventions: What they have to say about early childhood education and schoolification. Teoksessa K. Repo, M. Alasuutari, K. Karila & J. Lammi-Taskula (toim.), The policies of childcare and early childhood education: Does equal access matter? (s. 92–107). Edward Elgar Publishing.
Varhaiskasvatuslaki (540/2018). https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2018/20180540
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (2003). Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus (oppaita 56).
Vlasov, J., Salminen, J., Repo, L., Karila, K., Kinnunen, S., Mattila, V., Nukarinen, T., Parrila, S. & Sulonen, H. (2018). Varhaiskasvatuksen laadun arvioinnin perusteet ja suositukset (Julkaisut 24:2018). Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. https://www.karvi.fi/sites/default/files/sites/default/files/documents/KARVI_Perusteet-ja-suositukset_web.pdf
Vuorinen, T. (2018). ‘Remote parenting’: Parents’ perspectives on, and experiences of, home and preschool collaboration. European Early Childhood Education Research Journal, 26(2), 201–211. https://doi.org/10.1080/1350293X.2018.1442005
Värri, V.-M. (2004). Transsendentin merkitys kasvatuksessa. Teoksessa R. Jaatinen, P. Kaikkonen & J. Lehtovaara (toim.), Opettajuudesta ja kielikasvatuksesta (s. 15–25). Tampere University Press.
Ward, U. (2018). How do early childhood practitioners define professionalism in their interactions with parents? European Early Childhood Education Research Journal, 26(2), 274–284. https://doi.org/10.1080/1350293X.2018.1442043
