“Jatkamme yhteisopettajuutta” Varhaiskasvatuksen erityisopettajat inkluusion esteitä purkamassa
DOI:
https://doi.org/10.58955/jecer.142752Avainsanat:
inkluusio, narratiivinen toimintatutkimus, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, yhteisopettajuusAbstrakti
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden (Opetushallitus, 2022) mukaan varhaiskasvatusta tulee toteuttaa inklusiivisten periaatteiden ja arvojen mukaisesti. Inklusiivisuuteen tähtäävien toimien tarkoituksena on vahvistaa yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa sekä moninaisuuden arvostamista ja yhteisöllisyyttä. Tässä tutkimuksessa kerrotaan yhden kunnan varhaiskasvatuspalveluissa toteutetusta narratiivisesta toimintatutkimuksesta (Heikkinen ym., 2007), jossa inklusiivisen varhaiskasvatuksen kehittämiseen osallistui kymmenen konsultoivassa roolissa toimivaa varhaiskasvatuksen erityisopettajaa, 23 päiväkodinjohtajaa ja tuesta vastuussa oleva esihenkilö. Toimintatutkimuksen tavoitteena oli yhdessä kunnan varhaiskasvatuksen erityisopettajien kanssa tunnistaa inklusiivisen varhaiskasvatuksen esteitä ja kehittää ratkaisuja esteiden purkamiseen. Tutkimuksessa oli viisi aineistoa: erityisopettajien raportit työajanseurannasta, päiväkotien johtajille tehdyn kyselyn vastaukset, erityisopettajien työiltapäivien tuotokset, erityisopettajien yhteisopettajuuskokeiluista kirjoittamat raportit ja esihenkilön muistiinpanot. Aineisto analysoitiin narratiivisella analyysillä (Georgakopoulou, 2015). Aineistojen pohjalta inklusiivisen varhaiskasvatuksen esteiksi tunnistettiin erityisopettajien liian suuri työmäärä sekä työn toteuttamiseen liittyvät, ulkopuolisten tahojen mutta myös erityisopettajien itsensä tuottamat joustamisen vaatimukset, joista seurasi työhön kiirettä, ennakoimattomuutta ja sirpaleisuutta. Uudenlaisen inklusiivisen toimintakulttuurin omaksumisen esteiksi kerrottiin myös rakenteellisia ja totuttuun ajattelumalliin liittyviä haasteita. Erityisopettajat ja varhaiskasvatuksen opettajat kokeilivat toimintatutkimuksessa yhteisopettajuutta. Erityisopettajat kertoivat yhteisopettajuuden mahdollistaneen erityispedagogisen asiantuntijuuden läsnäoloa ryhmissä, asiantuntijuuden jakamista, suunnitelmallista yhteistyötä, lasten osallisuuden vahvistumista, eriyttämisen mahdollisuuksia, lasten yksilöllisempää ohjausta ja mahdollisuuksia havainnoida lapsia. Suurimmaksi haasteeksi erityisopettajat kertoivat yhteisen suunnitteluajan puutteen.
Lähdeviitteet
Ainscow, M. (2020). Promoting inclusion and equity in education. Lessons from international experiences. Nordic Journal of Studies in Educational Policy, 6(1), 7–16. https://doi.org/10.1080/20020317.2020.1729587
Booth, T., Ainscow, M., & Kingston, D. (2006). Index for inclusion: Developing learning, participation and play in early years and childcare. Centre for studies in inclusive education.
Carter, S., & Abawi, L.-A. (2018). Leadership, inclusion, and quality education for all. Australasian Journal of Special and Inclusive Education, 42(1), 49–64. https://doi.org/10.1017/jsi.2018.5
Chatzigeorgiadou, S., & Barouta, A. (2021). General and special early childhood educators’ attitudes towards co-teaching as a means for inclusive practice. Early childhood education journal, 50, 1407–1416. https://doi.org/10.1007/s10643-021-01269-z
Connelly, M., & Clandinin, J. (1990). Stories of experience and narrative inquiry. Educational Researcher, 19(5), 2–14. https://doi.org/10.3102/0013189X019005002
Connelly, F. M., & Clandinin, D. J. (2006). Narrative inquiry. Teoksessa J. Green, G. Camilli & P. Elmore (Toim.), Handbook of complementary methods in education research (s. 447–487). Lawrence Erlbaum.
Fonsén, E., & Soukainen, U. (2020). Sustainable pedagogical leadership in Finnish early childhood education (ECE). An evaluation by ECE professionals. Early Childhood Educational Journal, 48, 213–222. https://doi.org/10.1007/s10643-019-00984-y
Fukkink, R.G., & van Verseveld, M. (2019). Inclusive early childhood education and care: a longitudinal study into the growth of interprofessional collaboration. Journal of Interprofessional Care, 34(3), 362–372. https://doi.org/10.1080/13561820.2019.1650731
Georgakopoulou, A. (2015). Small stories research: Methods – analysis – outreach. Teoksessa A. De Fina & A. Georgakopoulou (Toim.), The handbook of narrative analysis (s. 254–271). John Wiley & Sons, Incorporated.
Hausstätter, R. S. (2014). In support of unfinished inclusion. Scandinavian Journal of Educational Research, 58(4), 424–434. https://doi.org/10.1080/00313831.2013.773553
Heikkinen, H. L. T. (2001). Toimintatutkimus, tarinat ja opettajaksi tulemisen taito. Narratiivisen identiteettityön kehittäminen opettajakoulutuksessa toimintatutkimuksen avulla. ER-Paino Ky.
Heikkinen, H. L. T., Huttunen, R., & Syrjälä, L. (2007). Action research as narrative. Five principles for validation. Educational Action Research, 15(1), 5–19. https://doi.org/10.1080/09650790601150709
Heikkinen, L.T., & Syrjälä, L. (Toim.) (2002). Minussa elää monta tarinaa. Kirjoituksia opettajuudesta. Kansanvalistusseura.
Heiskanen, N. (2019). Children’s needs for support and support measures in pedagogical documents of early childhood education and care [Väitöskirja, Jyväskylän yliopisto]. JYU Dissertations 139.
Heiskanen, N., Neitola, M., Syrjämäki, M., Viljamaa, E., Nevala, P., Siipola, M., & Viitala, R. (2021). Kehityksen ja oppimisen tuki sekä inklusiivisuus varhaiskasvatuksessa: Selvitys nykytilasta kunnallisissa ja yksityisissä varhaiskasvatuspalveluissa sekä esitys kehityksen ja oppimisen tuen malliksi (Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:13). Opetus- ja Kulttuuriministeriö. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/162927
Hernández-Torrano, D., Somerton, M., & Helmer, J. (2022). Mapping research on inclusive education since Salamanca Statement: A bibliometric review of the literature over 25 years. International Journal of Inclusive Education, 26(9), 893–912. https://doi.org/10.1080/13603116.2020.1747555
Hermanfors, K. (2017). Inklusiivinen varhaiskasvatus – itsestäänselvääkö? Kasvatus & Aika, 11(3), 91–95.
Honkasilta, J., Pihlaja, P., & Pesonen, H. (2024). The state of inclusion in the state of inclusion? Inclusion as principled practice in Finnish basic education. Teoksessa H. Katsui & M.T. Laitinen (Toim.), Disability, happiness and the welfare state. Finland and the Nordic Model. (s. 83–110). Routlegde. https://doi.org/10.4324/9781032685519-6
Hugg, M., & Kortesalmi, P. (2021).”Yhdessä olemme ja näemme enemmän.” Varhaiskasvatuksen opettajien ja erityisopettajien käsityksiä yhteisopettajuudesta. Oulun Yliopisto.
Johansson, E., & Einarsdottir, J. (2018). Values in early childhood education: Citizenship for tomorrow. European Early Childhood Education Research Association. Routledge.
Johansson, E., Puroila, A.-M., & Emilson, A. (2016). Values education in Nordic preschools. Theory and practice. International Journal of Early Childhood, 48(2), 133–135. https://doi.org/10.1007/s13158-016-0168-y
Korkmaz, A. V., Marloes, L.V.E., Knappert, L., & Schalk, R. (2022). About and beyond leading uniqueness and belongingness. A systematic review of inclusive leadership research. Human Resource Management Review, 32(4), 1–20. https://doi.org/10.1016/j.hrmr.2022.100894
Kovač, V. B., & Vaala, B.L. (2021). Educational inclusion and belonging: A conceptual analysis and implications for practice. International Journal of Inclusive Education, 25(10), 1205–1219. https://doi.org/10.1080/13603116.2019.1603330.
Laakso, P., Pihlaja, P., & Laakkonen, E. (2020). Inklusiivisen pedagogiikan johtaminen varhaiskasvatuksessa. Journal of Early Childhood Education Research, 9(2), 373–398.
Laki varhaiskasvatuslain muuttamisesta (1183/2021). https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2021/20211183
Leijen, Ä., Arcidiacono, F., & Baucal, A. (2021). The dilemma of inclusive education: Inclusion for some or inclusion for all. Frontiers in Psychology,12, 633066. https://doi.org/10.3389/fpsyg.2021.633066
Louhela, V. (2012). Kuulluksi tulemisen pedagogiikka kaikille yhteisessä koululiikunnassayliopisto [Väitöskirja, Oulun yliopisto]. Acta universitatis Ouluensis E 130.
Louhela-Risteelä, V., & Meriläinen, H. (2020). Onnistuneen kolmiportaisen tuen merkitys esi- ja alkuopetuksessa. Teoksessa T. Kyrönlampi, K., Mäkitalo & M. Uitto (Toim.), Esi- ja alkuopetuksen käsikirja (s. 53–70). PS-kustannus.
Louhela-Risteelä, V., & Viljamaa, E. (2022). Yhteisopettajuus tuen ja toimintakulttuurin kehittämisen työkaluna. Teoksessa M. Syrjämäki & N. Heiskanen (Toim.), Pienet tuetut askeleet: Varhaiskasvatuksen uudistuva tuki ja kehittyvät käytännöt (s. 160–171). PS-kustannus.
Macartney, B. C. (2011). Teaching through an ethics of belonging, care and obligation as a critical approach to transforming education. International journal of Inclusive Education, 16(2), 171–183. https://doi.org/10.1080/13603111003686218
Morocco, C. C., & Aguilar, C. M. (2002). Coteaching for content understanding. A schoolwide model. Journal of Educational and Psychological Consultation, 13(4), 315–347. https://doi.org/10.1207/S1532768XJEPC1304_04
Neitola, M. (2022). Varhaiskasvatuksen erityisopettajan palvelut. Teoksessa N. Heiskanen & M. Syrjämäki (Toim.), Pienet tuetut askeleet: Varhaiskasvatuksen uudistuva tuki ja kehittyvät käytännöt (s. 114–132). PS-kustannus.
Niemi, R., Heikkinen, H. L. T., & Kannas, L. (2010). Polyphony in the classroom. Reporting narrative action research reflexively. Educational Action Research, 18(2), 137–149. https://doi.org/10.1080/09650791003740485
O’Hanlon, C. (2010). Using action research to support students with special educational needs. Teoksessa S. Noffke & M. Somekh (Toim.), The Sage handbook of educational action research (s. 118–130). SAGE.
Opetushallitus (2022). Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (Määräykset ja ohjeet 2022:2a). Opetushallitus. https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/Varhaiskasvatussuunnitelman_perusteet_2022_2.pdf
Pihlaja, P., & Neitola, M. (2017). Varhaiserityiskasvatus muuttuvassa varhaiskasvatuksen kentässä. Kasvatus & Aika, 11(3), 70–91.
Pulkkinen, J., & Rytivaara, A. (2015). Yhteisopetuksen käsikirja. Verkkojulkaisu. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-6435-1
Puroila, A.-M., & Haho, A. (2017). Moral functioning: Navigating the messy landscape of values in Finnish preschools. Scandinavian Journal of Educational Research, 61(5), 540–554. https://doi.org/10.1080/00313831.2016.1172499
Pushor, D., & Clandinin, D. J. (2010). The interconnections between narrative inquiry and action research. Teoksessa Noffke, S. & Somekh, B. (Toim.), The Sage handbook of educational action research (s. 291–300). SAGE.
Ranta, S., & Heiskanen, N. (2022). Toimiva tiimityö - jaettu vastuu lapsen tuesta. Teoksessa M. Syrjämäki & N. Heiskanen (Toim.), Pienet tuetut askeleet: Varhaiskasvatuksen uudistuva tuki ja kehittyvät käytännöt (s. 137–154). PS-kustannus.
Robertson, J. (2000). The three Rs of action research methodology: Reciprocity, reflexivity and reflection-on-reality. Educational Action Research, 8(2), 307–326. https://doi.org/10.1080/09650790000200124
Scruggs, T.E., & Mastropieri, M.A. (2017). Making inclusion work with co-teaching. TEACHING Exceptional Children, 49(4), 284–293. https://doi.org/10.1177/0040059916685065
Sirkko, R., Takala, M., & Muukkonen, H. (2020). Yksin opettamisesta yhdessä opettamiseen: Onnistunut yhteisopettajuus inkluusion tukena. Kasvatus & Aika, 14(1), 26–43. https://doi.org/10.33350/ka.79918
Spector-Mersel, G. (2010). Narrative research. Time for paradigm. Narrative Inquiry, 20(1), 204–224.
Staffans, E., & Sundqvist, C. (2023). Caught between expectations and ambitions. Finnish early childhood special education teachers' experiences of consultation as interprofessional collaboration. Teoksessa S. Alisauskiene, N. Bahdanovich Hanssen & D. Kairienė (Toim.), Interprofessional and Family-Professional Collaboration for Inclusive Early Childhood Education and Care 1 (s. 79–98). https://doi.org/10.1007/978-3-031-34023-9
Stringer, E. (2008). Action research in education (2. painos). Pearson Merril Prentice Hall.
Suhonen, E., Alijoki A., Saha M., Syrjämäki M., Kesäläinen J., & Sajaniemi N. (2020). Varhaiskasvatuksen erityisopettaja päiväkotiryhmissä: Erityistä tukea tarvitsevien lasten kehityksen ja oppimisen tukeminen inklusiivisessa varhaiskasvatuksessa. Helsingin kaupunki. http://hdl.handle.net/10138/314648
Symeonidou, S., & Loizou, E. (2022). Bridging early childhood education and inclusive practices in classrooms that serve children with disabilities: A narrative portrait. European Early Childhood Education Research Journal, 31(1), 92–105. https://doi.org/10.1080/1350293X.2022.2140817
Syrjämäki, M., & Heiskanen, N. (2023). Erityisopettajan pedagoginen työ varhaiskasvatuksen sosiaalisissa systeemeissä. Journal of Early Childhood Education Research, 12(3),181–213. https://doi.org/10.58955/jecer.129554
Takala, M., Pihlaja, P., & Viljamaa, E. (2022). ‘Yes it’s good, but … ’ – student teachers’ inclusion narratives, Scandinavian Journal of Educational Research, 67(7), 1056–1068. https://doi.org/10.1080/00313831.2022.2115133
Tervonen, K., Heiskanen, N., & Äikäs, A. (2024). Varhaiskasvatuksen erityisopettajien kuvaukset vaativan monialaisen tuen toimijaverkostosta lapsen tukea koskevassa yhteistyössä. Journal of Early Childhood Education Research, 13(2), 99–132. https://doi.org/10.58955/jecer.141554
Toivonen, H., Paananen, M., & Paakkari, A. (2023). ”Siellä on ylimääräistäresurssia, jota mä voin tarvittaessa siirtää”- Talous ja päiväkodin johtajien työ. Journal of Early Childhood Education Research, 12(3),1–22. https://doi.org/10.58955/jecer.127459
Tutkimuseettinen neuvottelukunta (2019). Ihmiseen kohdistuvan tutkimuksen eettiset periaatteet ja ihmistieteiden eettinen ennakkoarviointi Suomessa. Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohje (Tutkimuseettisen neuvottelukunnan julkaisuja 3). Tutkimuseettinen neuvottelukunta.
UNESCO (1994). The Salamanca statement and framework for Action on special needs education. https://unesdoc.unesco.org/ark:/48223/pf0000098427
UNESCO. (2021). Inclusive early childhood care and education. From commitment to action. United Nations Educational, Scientific and Cultural Organization, France.
Viitala, R. (2018). Inkluusio ja inklusiivinen varhaiskasvatus. Teoksessa P. Pihlaja & R. Viitala (Toim.), Varhaiserityiskasvatus (s. 51–77). PS-kustannus.
Viljamaa, E., & Takala, M. (2017). Varhaiserityisopettajien ajatuksia työhön kohdistuneista muutoksista. Varhaiskasvatuksen Tiedelehti. Journal of Early Childhood Education Research, 6(2), 207–229.
Viljamaa E., Juutinen J., Estola E., & Puroila A.-M. (2018). Puhuvaksi puhuvien pariin- Kommunikaatiomaisema (inklusiivisessa) päiväkotiryhmässä. Teoksessa P. Granö, M. Hiltunen & T. Jokela (Toim.), Suhteessa maailmaan. Ympäristöt oppimisen avaajina. (s. 251–268). Lapland University Press.
Viljamaa, E., & Viitala, R. (2022). Välineitä inkluusion ja yhteenkuuluvuuden arviointiin. Teoksessa N. Heiskanen & M. Syrjämäki (Toim.), Pienet tuetut askeleet. Varhaiskasvatuksen uudistuva tuki ja kehittyvät käytännöt (s. 63–81). PS-kustannus.
Äikäs, A., Pesonen, H., Heiskanen, N., Syrjämäki, M., Aavikko, L., & Viljamaa, E. (2023). Approaches to collaboration and support in early childhood education and care in Finland: professionals’ narratives. European Journal of Special Needs Education, 38(4), 528–542. https://doi.org/10.1080/08856257.2022.2127081
