Varhaiskasvatuksen ammattilaisten institutionaaliset pääomat päiväkodin kentällä
DOI:
https://doi.org/10.58955/jecer.145488Avainsanat:
varhaiskasvatuksen koulutus, pääoma, ammatillinen osaaminen, ammatillinen tietoAbstrakti
Tässä tutkimuksessa eritellään varhaiskasvatuksen tutkintokoulutusten tuottamaa osaamista ja osaamiselle jäsentyvää arvoa varhaiskasvatuksen ammattilaisten (N = 63) fokusryhmähaastatteluiden (N = 21) perusteella. Tutkimuksessa selvitetään, millaista institutionaalista pääomaa varhaiskasvatuksen koulutukset tuottavat päiväkodin kenttään. Tutkimuksessa hyödynnetään Bourdieun teoreettista ajattelua ja tutkimusilmiötä analysoidaan erityisesti pääoman käsitteen näkökulmasta, huomioiden myös sosiaalisen tilan,
kentän ja habituksen käsitteet. Varhaiskasvatuksen ammattilaisten tuottamien osaamiskuvausten perusteella tarkastellaan, miten varhaiskasvatustyön rakenteet muotoilevat ammattilaisten työtä sekä miten he määrittävät työn tekemisen ehtoja heidän koulutuksensa kautta muodostuneen pääoman ja sille rakentuvan osaamisen perusteella. Tarkastelun perusteella ammatilliselle, sosiaalialan ja opettajankoulutukselle rakentuvat pääomat eroavat selvästi toisistaan, ja niiden avulla myös pyritään erottautumaan toisista. Merkittäväksi distinktiivisesti eroksi jäsentyy suhtautuminen tutkimusperustaiseen tietoon ja siitä ammentavaan työotteeseen. Pääomien tarkastelu tekee näkyväksi pääomiin kiinnittyvän arvon ja niiden legitimiteetin päiväkodin kentällä, joista myös neuvotellaan ja kiistellään. Tutkimuksemme perusteella esitämme, että koulutusten tuottaman osaamisen hyödyntämistä on tarkasteltava päiväkodin kenttää laajemmin varhaiskasvatuksen kentällä. Lisäksi eri koulutusten tuottaman pedagogisen osaamisen selkeyttäminen on tarpeen osaamisen kohdentamisessa ja ammattiryhmien vastuiden ja velvoitteiden kirkastamisessa.
Lähdeviitteet
Autio, T., Hakala, L., & Kujala, T. (2017). Opetussuunnitelmatutkimus. Keskustelunavauksia suomalaiseen kouluun ja opettajankoulutukseen. Tampere University Press. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-0635-9
Bourdieu, P. (1977). Outline of a theory of practice (R. Nice, käänt.). Cambridge University Press. https://doi.org/10.1017/CBO9780511812507
Bourdieu, P. (1986). The forms of capital. Teoksessa J.G. Richardson (Toim.), Handbook of theory and research for the sociology of education (s. 241–258). Greenwood.
Bourdieu, P. (1989). Social space and symbolic power. Sociological Theory, 7(1), 723–744. https://www.jstor.org/stable/202060
Bourdieu, P. (1998). Järjen käytännöllisyys (M. Siimes, suom.). Vastapaino.
Bourdieu, P., & Wacquant, L. J. D. (1995). Refleksiiviseen sosiologiaan. Tutkimus, käytäntö, yhteiskunta (M. Sabour & M. A. Salo, suom.). Joensuu University Press.
Catucci, E. (2021). Responsibility for teaching: a missed opportunity? Journal of Early Childhood Education Research, 10(2), 120–139.
Cervantes, S., & Öqvist, A. (2021). Preschool teachers and caregivers’ lack of repositioning in response to changed responsibilities in policy documents. Journal of Early Childhood Research, 19(3), 323–336. https://doi.org/10.1177/1476718X20969742
Chydenius, H., Onnismaa, E-L., Kinos, J., Lahdenperä-Laine, J., Kuusisto, A., & Kangas, J. (2023). Opettajuuden rakentuminen ja muuttuminen varhaiskasvatuksen ja siihen sisältyvän esiopetuksen opetussuunnitelmissa vuosina 1972–2022. Kasvatus & Aika, 17(4), 23–44.
Eriksson, A., Svensson, A.-K., & Beach, D. (2018). Reformimplementering i förskolepraktik: Ett exempel på hur förskollärarens ansvar har tolkats och omsatts av förskolechefer och arbetslag. Nordisk Tidskrift för Allmän Didaktik, 4(2), 59–75. https://doi.org/10.57126/noad.v4i2.12043
Hjelt, H., & Eskelinen, M. (2017). Varhaiskasvatuksen henkilöstö ja tuen toteuttaminen. Valtakunnallinen selvitys 2017 (Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2017:39). Opetus- ja kulttuuriministeriö. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-505-1
Hujala, E., Lujala, E., Heikka, J., & Korkeamäki, R.-L. (2003). Varhaiskasvatuksen ydinosaaminen. Opetussuunnitelmien sisältöalueiden analyysi kasvatustieteen kandidaattien ja sosionomien koulutuksista. Opetusalan ammattijärjestö OAJ.
Ivanoff, S. D., & Hultberg, J. (2006). Understanding the multiple realities of everyday life: Basic assumptions in focus-group methodology. Scandinavian journal of occupational therapy, 13(2), 125–132. https://doi.org/10.1080/11038120600691082
Kalmbach, A. (2023). Varhaiskasvatuksen opettajien työurat [Julkaisematon loppuraportti]. Opetus- ja kulttuuriministeriö.
Kantonen, E., Onnismaa, E.-L., Reunamo, J., Tahkokallio, L. (2020). Sitoutuneet, epävarmat ja poistujat – varhaiskasvatuksen opettajaksi opiskelevien sitoutuneisuus työelämään opintojen loppuvaiheessa. Journal of Early Childhood Education Research, 9(2), 264–289.
Karila, K. (2016). Vaikuttava varhaiskasvatus. Tilannekatsaus toukokuu 2016 (Raportit ja selvitykset 2016:6). Opetushallitus. https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/vaikuttava_varhaiskasvatus.pdf
Karila, K., Harju-Luukkainen, H., Juntunen, A., Kainulainen, S., Kaulio-Kuikka, K., Mattila, V., Rantala, K., Ropponen, M., Rouhiainen-Valo, T., Siren-Aura, M., Goman, J., Mustonen, K., & Smeds-Nylund, A.-S. (2013). Varhaiskasvatuksen koulutus Suomessa – Arviointi koulutuksen tilasta ja kehittämistarpeista (Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja 7:2013). Korkeakoulujen arviointineuvosto.
Karila, K., Kosonen, T., & Järvenkallas, S. (2017). Varhaiskasvatuksen kehittämisen tiekartta vuosille 2017–2030: Suuntaviivat varhaiskasvatukseen osallistumisasteen nostamiseen sekä päiväkotien henkilöstön osaamisen, henkilöstörakenteen ja koulutuksen kehittämiseen (Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2017:30). Opetus- ja kulttuuriministeriö. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-487-0
Karila, K., & Kupila, P. (2023). Multi-professional teamwork in Finnish early childhood education and care. International Journal of Child Care and Education Policy, 17(1), Article 21. https://doi.org/10.1186/s40723-023-00124-5
Karila, K., Rantala, K., Rusi, M., Davidsson, S., Helakari, P., Holsti, E., Keloneva, R., Kytölaakso, K., Malkamäki, L., Valkonen, S., Frisk, T., Mustonen, K., Sarkkinen, T., & Huhtanen, M. (2024.) Varhaiskasvatuksen koulutus Suomessa 2023: Arviointi koulutuksen tilasta ja kehittämistarpeista (Julkaisut 7:2024). Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. https://www.karvi.fi/fi/julkaisut/varhaiskasvatuksen-koulutus-suomessa-2023-arviointi-koulutuksen-tilasta-ja-kehittamistarpeista
Kinos, J. (1997). Päiväkoti ammattikuntien kamppailujen kenttänä [Väitöskirja, Turun yliopisto]. Annales Universitatis Turkuensis, C 133.
Kivinen, O. (2006). Habitukset vai luontomukset? Pragmatismisia näkökulmia bourdieulaisittain objektiiviseen sosiaalitieteeseen. Teoksessa S. Purhonen & J.P. Roos (Toim.), Bourdieu ja minä. Näkökulmia Pierre Bourdieun sosiologiaan (s. 227–265). Vastapaino.
Kumpulainen, K. R., Sajaniemi, N., Suhonen, E., & Pitkäniemi, H. (2023). Occupational well-being and teamwork in Finnish early childhood education. Journal of Early Childhood Education Research, 12(2), 71–97. https://doi.org/10.58955/jecer.v12i2.119784
Liamputtong, P. (2015). Focus Group Methodology. Principles and Practice. SAGE Publications. https://dx.doi.org/10.4135/978147395765
Onnismaa, E.-L., Tahkokallio, L., Lipponen, L., & Reunamo, J. (2013, elokuu 28–31). The impact of educational background on the early attrition and job commitment among kindergarten teachers. [Konferenssiesitys]. EECERA, Tallinna, Viro.
Onnismaa, E.-L., Kalliala, M., & Tahkokallio, L. (2017a). Koulutuspoliittisen paradoksin jäljillä – Miten varhaiskasvatus muotoutui sosiaalialan koulutuksia suosivaksi. Kasvatus & Aika, 11(3), 4–20. https://journal.fi/kasvatusjaaika/article/view/68720/30156
Onnismaa, E.-L., Tahkokallio, L., Reunamo, J., & Lipponen, L. (2017b). Ammatin induktiovaiheessa olevien lastentarhanopettajan tehtävissä toimivien arvioita työnkuvastaan, osaamisestaan ja työn kuormittavuudesta. Journal of Early Childhood Education Research, 6(2), 188–206.
Opetushallitus. (2022). Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (Määräykset ja ohjeet 2022:2a). Opetushallitus. https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/Varhaiskasvatussuunnitelman_perusteet_2022_2.pdf
Opetus- ja kulttuuriministeriö. (2021). Varhaiskasvatuksen koulutusten kehittämisohjelma 2021–2030. Varhaiskasvatuksen koulutusten kehittämisfoorumi (Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:3). Opetus- ja kulttuuriministeriö. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-876-2
Parker, A., & Tritter, J. (2006). Focus group method and methodology: Current practice and recent debate. International Journal of Research & Method in Education, 29(1), 23–37. https://doi.org/10.1080/01406720500537304
Ranta, S., Sajaniemi, N., Eskelinen, M., & Lämsä, T. (2021). Päivähoidosta varhaiskasvatukseen: Pedagogisen toiminnan edellytykset suomalaisessa päivähoidossa ja varhaiskasvatuksessa. Kasvatus & Aika, 15(2), 60–72. https://doi.org/10.33350/ka.103194
Roos, J.-P. (2013). Taistelusta yhteistoimintaan. Pierre Bourdieu hyvinvointivaltion puolustajana. Teoksessa J. Saari, S. Taipale & S. Kainulainen (Toim.), Hyvinvointivaltion moderneja klassikoita (s. 135–150). Diakonia-ammattikorkeakoulun julkaisuja. Tutkimuksia 38.
https://jyu.finna.fi/Record/jykdok.1277958?sid=3940219592
Sim, J., & Waterfield, J. (2019). Focus group methodology: Some ethical challenges. Quality & quantity, 53(6), 3003–3022. https://doi.org/10.1007/s11135-019-00914-5
Skånfors, L., & Ungerberg, K. (2023). Utbildning borde spela roll – Om förskollärares uppdrag att leda. Nordisk barnehageforskning, 20(4), 151–169. https://doi.org/10.23865/nbf.v20.316
Sosiaalihuoltolaki (1301/2014). Finlex. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20141301
Tutkimuseettinen neuvottelukunta. (2019). Ihmiseen kohdistuvan tutkimuksen eettiset periaatteet ja ihmistieteiden eettinen ennakkoarviointi Suomessa. Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohje 2019 (Tutkimuseettisen neuvottelukunnan julkaisuja 3/2019). Tutkimuseettinen neuvottelukunta. https://tenk.fi/sites/default/files/2021-01/Ihmistieteiden_eettisen_ennakkoarvioinnin_ohje_2020.pdf
Ukkonen-Mikkola, T., Yliniemi, R., & Wallin, O. (2020). Varhaiskasvatuksen työ muuttuu - muuttuuko asiantuntijuus? Työelämän tutkimus, 18(4). 323–339. https://doi.org/10.37455/tt.89217
Varhaiskasvatuksen henkilökunnan koulutuskomitea (1974). Komiteanmietintö (1974:15). Valtion painatuskeskus.
Varhaiskasvatuslaki (540/2018). Finlex. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2018/20180540
Virtanen, P. (1998). Refleksiivinen evaluaatio ja tiedon hyödyntäminen. Hallinnon tutkimus, 17(4), 262–271. https://journal.fi/hallinnontutkimus/article/view/101920/59332
Vitja, V. (2024). Varhaiskasvatusta opettavien korkeakouluopettajien näkökulmia korkeakoulutukseen ja varhaiskasvatusalan kehittämiseen [Pro gradu -tutkielma, Helsingin yliopisto].
Vuorisalo, M. (2013). Lasten kentät ja pääomat. Osallistuminen ja eriarvoisuuksien rakentuminen päiväkodissa [Väitöskirja, Jyväskylän yliopisto]. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research, 467. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-5205-1
Wacquant, L. (2015). Käytäntö ja valta -avaimia Bourdieun lukemiseen (L. Tapola, suom.). Teoksessa M. Pyykkönen & I. Kauppinen (Toim.), 1900-luvun ranskalainen yhteiskuntateoria (s. 295–314). Gaudeamus.
Ylitapio-Mäntylä, O. (2016). Opiskelijoiden näkemyksiä lastentarhanopettajan työstä uuden työn kulttuurissa. Aikuiskasvatus, 36(4), 258–269. https://doi.org/10.33336/aik.88511
