Kiven kuusimitta

Kirjoittajat

• Heikki Laitinen

DOI:

https://doi.org/10.33347/jses.159876

Avainsanat:

metriikka, kuusimitta, dipodia, säkeenylitys, vapaamittainen säkeistö, polska

Abstrakti

Aleksis Kivi valitsi kertovien, loppusoinnuttomien säerunojensa runomitaksi jo varhain kuusinousuisen trokeen kuitenkin sillä varauksella, että mukana sai olla vähäinen määrä myös viisinousuisia säkeitä. Mittaa kutsutaan Kiven kuusimitaksi. Ensimmäisten julkaistujen runojen joukossa tätä mittaa edusti 52-säkeinen ”Kaunisnummella”. Samalla mitalla Kivi kirjoitti myöhemmin viisi laajaa runoelmaa sekä näytelmän ”Alma”. Artikkelissa on analysoitu yksityiskohtaisesti ”Kaunisnummella”-runon metrisiä rakenteita: säkeitten sanarakenteita ja rytmiikkaa, vapaasti sijoitettujen dipodioiden (kaksoisjalkojen) merkitystä pitkän trokeesäkeen jatkuvalle variaatiolle sekä runoilijan käyttämien välimerkkien ja konjunktioiden tai niiden poissaolon säkeisiin, säeryhmiin ja runon kokonaisrakenteeseen synnyttämää järjestelmää, jossa korostuu säkeenylitysten ja vapaamittaisten säkeistöjen merkitys. Lopuksi artikkeli ehdottaa, että tärkeä kuusimitan synnyttänyt virike on ollut polska.