Opinto-ohjaajaopiskelija kansainvälisessä opiskelijavaihdossa – ohjausosaamisen kehittyminen

Kirjoittajat

• Mira Tuononen Mikkelin kaupunki
• Mirkku Uotila
• Nadja Marjomaa Joensuun kaupunki
• Janne Antikainen Polvijärven koulu ja lukio

DOI: https://doi.org/10.33348/kvt.112566

Avainsanat:

ohjaus, kompetenssi, kansainvälistyminen, kansainvälinen opiskelijavaihto, opiskelijat

Abstrakti

Kansainvälistymisen, liikkuvuuden ja monikulttuurisuuden teemat ovat jo pidempään puhuttaneet ohjauksen kentällä. Sen sijaan vaihto-opiskelun merkitystä osana ohjausasiantuntijuutta ei ole tutkittu laajemmin. Tässä kerronnallista tutkimusotetta hyödyntävässä artikkelissa tarkastellaan, millaisia tulevan ohjaajan kompetensseja ja osaamisen valmiuksia opinto-ohjaajaopiskelijoilla kehittyy kansainvälisessä opiskelijavaihdossa opinto-ohjaajaopiskelijoiden kertomana. Tutkimuksessa mukana olevat henkilöt ovat olleet opinto-ohjaajaopiskelijoita suomalaisessa yliopistossa vuosien 2016–2020 aikana ja osallistuneet opiskelijavaihtoon hakeutuville suunnattuun vaihtopienryhmä-ryhmäohjausprosessiin. Vaihtopienryhmä on prosessimaiseksi rakennettu, strukturoitu ja ohjaajaparina toteutettu pedagoginen ryhmä. Tutkimusaineisto koostuu opiskelijoiden kansainvälisen opiskelijavaihdon jälkeisistä teemahaastatteluista. Haastatteluaineistoa on täydennetty opiskelijoiden reflektoivilla kirjoitelmilla sekä ryhmän nauhoitetuilla tapaamisilla. Aineistoa on analysoitu kerronnallisen tutkimuksen menetelmin. Aiempien tutkimusten mukaan oman kulttuurin sekä omien etuoikeuksien tiedostaminen ja ymmärtäminen vaikuttavat siihen, kuinka itse ohjaa. Tutkimuksessamme huomataan opinto-ohjaajaopiskelijoiden pyrkivän ymmärtämään itseään ja muita ympärillä olevia sekä tulevan tietoisemmaksi omista lähtökohdistaan ja arvoistaan. Osaaminen näyttää kehittyvän formaalien kontekstien lisäksi informaaleissa konteksteissa, erityisesti vuorovaikutustilanteissa, kulttuurien kohtaamisissa, epämukavuusalueella ja arkipäivän selviytymistilanteissa.