Vuoden tiedeartikkeli

 

Kasvatus-lehti palkitsee vuosittain yhden artikkelin Vuoden tiedeartikkeli -nimikkeellä. Palkinnon tavoitteena on kannustaa kirjoittajia paitsi tekemään hyviä tieteellisiä tutkimuksia myös kertomaan tuloksistaan hyvällä suomen kielellä. Palkinnon saannin keskeisiä kriteereitä ovat aiheen ajankohtaisuus ja laajalle lukijakunnalle sopivuus, hyvin toteutettu tutkimus ja hyvä kieliasu, jota on nautinto lukea. Valinnan tekee lehden toimitusneuvosto (kaksivaiheinen eli pitkästä listasta lyhytlistalle -äänestys). Palkinto jaetaan Kasvatustieteen päivillä.

2023 lehden toimitusneuvosto myönsi poikkeuksellisesti kaksi palkintoa:

Pia Koirikivelle, Saija Benjaminille ja Arniika Kuusistolle artikkelistaan Ekososiaalisesti kestävän kasvatuksen ihanteet ja haasteet. Tarkastelussa toisen asteen opiskelijoitten näkemykset koulukasvatuksen kehittämistarpeista (Kasvatus 2/2023). Toimitusneuvoston perustelut: "Kriittisellä, yhteiskunnallisella ja analyyttisesti vahvalla otteella ajankohtaiseen aiheeseen tarttuva puheenvuoro muistuttaa nuorten näkökulman tärkeydestä poliittisessa sekä pedagogisessa keskustelussa ja avaa suuntaa, johon koulutusta tulisi viedä. Tekee näkyväksi osin jännitteisiäkin arvoja ja toiveita suhteessa ekososiaalisen sivistyksen tavoitteisiin. Luo pohjaa tulevaisuuden taitojen harjoittelulle: ekososiaaliset kysymykset voidaan hahmottaa ihmiskunnan kohtalon kysymyksinä."

Raakel Plamperille artikkelistaan Korkeakoulutuksen muuttuvat merkitykset maksullisessa korkeakoulutuksessa Suomessa (Kasvatus 5/2023). Toimitusneuvoston perustelut: "Ajankohtainen, tärkeä, innovatiivisella asetelmalla ja reflektiivisesti korkeakoulutuksen maksullisuutta tarkasteleva puheenvuoro tekee näkyväksi suomalaisen koulutustasa-arvokeskustelun ristiriitoja rikastaen ja ohjaten keskustelua suuntaan, joka ei nojaa oletukseen korkeakoulutuksen yhteiskunnallisen merkityksen hegemoniasta. Sujuvasti kirjoitettu, huolella analysoitu ja metodologisesti ansiokas: tällaista on diskurssianalyysi parhaimmillaan."

 

2022 lehden toimitusneuvosto myönsi palkinnon Sonja Kosuselle, Alina Inkiselle, Nina Haltialle ja Suvi Jokilalle artikkelistaan Tarjonta ja kysyntä valmennuskurssimarkkinoilla opiskelijavalintauudistuksen aikana (Kasvatus 1/2022).

 

2021 myönnettiin poikkeuksellisesti kaksi palkintoa: 
Hannu Simolalle artikkelistaan Dekontekstualisaation lyhyt historia (Kasvatus 4/2021) sekä Anne-Mari Väisäselle ja Maija Lanakselle artikkelistaan Dekontekstualisaatio kiusaamiskirjallisuudessa (Kasvatus 4/2021).

2020 palkinnon saivat Piia Seppänen, Sonia Lempinen, Nina Nivanaho, Iida Kiesi ja Martin Thrupp artikkelistaan Edu-bisnes peruskoulussa: Kohti 'eduekosysteemiä' (Kasvatus 2/2020).

2019 palkinnon sai Reijo Miettinen artikkelistaan 21. vuosisadan kompetenssit – OECD kasvatuksen kielen uudistajana (Kasvatus 3/2019).

2018 palkittiin Kati Vasalammen, Minna Torpan, Kenneth Eklundin, Timo Ahosen, Marja-Kristiina Lerkkasen ja Anna-Maija Poikkeuksen artikkeli Muutostrendien tarkastelu nuorten koulumotivaatiossa ja -hyvinvoinnissa – kohorttitutkimus yli kolmen ajankohdan (Kasvatus 4/2018).

 

2017 palkinnon saivat Sonja Kosunen, Piia Seppänen ja Venla Bernelius artikkelistaan Naapurustojen segregaatio ja kaupunkilaisperheiden eriytyvät kouluvalintastrategiat (Kasvatus 3/2016). 

 

2016 palkinnon saivat Aarno Kauppila ja Sirpa Lappalainen artikkelistaan Vammais- ja koulutuspolitiikan risteyksessä rakentuvan kansalaisuuden paradoksi (Kasvatus 2/2015). 

 

2015 palkinnon saivat Sari Sulkunen ja Kari Nissinen artikkelistaan Suomalaisnuorten lukijaprofiilit (Kasvatus 1/2014). 

 

2014 palkinnon sai Saila Poulter artikkelistaan Uskonto julkisessa tilassa: koulu yhteiskunnallisuuden näyttämönä (Kasvatus 2/2013). 

 

2013 palkinnon sai Mira Kalalahti artikkelistaan Perhetaustan vaikutus tyttöjen ja poikien koulunkäyntiin (Kasvatus 4/2012).