Seitsemäsluokkalaisten kolmeen lukuaineeseen sekä ilmiölähtöiseen oppimiseen kohdistamat arvostukset ja odotukset: Motivaatioprofiilit
Avainsanat:
ilmiölähtöinen oppiminen, koulumenestys, lukuaineet, motivaatio, odotusarvoteoria, sukupuolten väliset erot, yläkouluAbstrakti
Tutkimuksessa tarkastellaan peruskoulun seitsemäsluokkalaisten (N=977) odotuksia ja arvostuksia kolmea lukuainetta sekä ilmiölähtöistä oppimista kohtaan. Aineisto kerättiin syksyllä 2019 sähköisellä motivaatiokysymyksiä sisältäneellä kyselylomakkeella. Henkilösuuntautuneella tutkimusotteella tunnistettiin viisi motivaatioprofiilia odotuksista ja arvostuksista äidinkieltä, matematiikkaa, fysiikkaa ja ilmiölähtöistä oppimista kohtaan. LUMA-orientoituneet (31 %) ilmaisivat korkeinta tehtäväarvoa matematiikkaa ja fysiikkaa kohtaan, Ilmiöorientoituneet (20 %) olivat kiinnostuneempia ilmiölähtöisestä oppimisesta kuin tutkituista oppiaineista, Motivoituneet hyvinvoivat (24 %) olivat kiinnostuneita ilmiölähtöisyydestä sekä mitatuista oppiaineista ja kokivat kaikissa niissä vain vähän kuormitusta. Motivoituneet kuormittuneet (14 %) olivat kiinnostuneita kaikesta, mutta kokivat myös kuormitusta, ja Heikosti motivoituneet (10 %) eivät olleet motivoituneita mistään mitatuista aihepiireistä ja kokivat korkeaa kuormitusta. Tyttöjen ja poikien välillä ei ollut merkitsevää eroa profiileissa. Profiilien välillä tunnistettiin eroja perheen taloustilanteessa ja kaikkien arvosanojen keskiarvoissa. Keskiarvoinen tai heikompi taloustilanne -ryhmään kuului Motivoituneita hyvinvoivia odotettua vähemmän ja Heikosti motivoituneita enemmän. Heikosti motivoituneet -profiilin oppilailla tunnistettiin alhaisin ja Motivoituneilla hyvinvoivilla korkein keskiarvo. Merkittävä osa oppilaista koki ilmiölähtöisen oppimisen kiinnostavana. Tätä tietoa kannattaisi hyödyntää kouluissa: ilmiöön nivominen voisi lisätä oppilaiden motivaatiota myös monen oppiaineen tai laaja-alaisen taidon suhteen.
