Kestävyysulottuvuudet ja ekososiaalinen sivistys ohjauksen koulutuksen opetussuunnitelmissa
Avainsanat:
ekososiaalinen sivistys, kestävyys, korkeakoulupedagogiikka, ohjausala, opetussuunnitelma, opinto-ohjausAbstrakti
Ohjausalan ammattilaisia koulutetaan maassamme yliopistoissa ja ammatillisissa opettajakorkeakouluissa. Koulutukset antavat kelpoisuuden toimia opinto-ohjaajan tehtävissä eri kouluasteilla. Perusopetuksen ja toisen asteen opetussuunnitelmat nostavat ekososiaalisen sivistyksen ja kestävyysteemat kasvatuksen tavoitteiksi, minkä vuoksi myös opinto-ohjaajilla on oltava ymmärrys ekososiaalisesti kestävästä elämänorientaatiosta. Tässä tutkimuksessa tarkastelemme teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla, 1) miten taloudellinen, sosiaalinen ja ekologinen kestävyysulottuvuus ovat läsnä kahdeksan korkeakoulun ohjauksen koulutusohjelmien kirjoitettujen opetussuunnitelmien sisällöissä ja tavoitteissa sekä sitä, 2) näkyykö niiden painotuksissa ekososiaaliseen sivistyskäsitykseen liittyvä arvohierarkia. Kestävän kehityksen ajatuksesta poiketen ekososiaalinen sivistyskäsitys asettaa eri kestävyysulottuvuudet tiedeperustaiseen arvojärjestykseen siten, että ekologinen kestävyys on asetettava kaikkein tärkeimmäksi. Tutkimuksemme mukaan ekologinen kestävyys näkyy kuitenkin hyvin vähän ohjauskoulutusten opetussuunnitelmissa. Sen sijaan sosiaalinen kestävyys ilmenee suunnitelmissa vahvimmin, ja taloudellinen kestävyys on näkyvissä työelämän tarpeisiin vastaamisen näkökulmasta. Tarkastelemalla uudelleen nykyisten opetussuunnitelmien tavoitteita voitaisiin ohjauksen arvopohjaa avartaa huomioimaan ekososiaalisen sivistyskäsityksen mukainen kestävyysulottuvuuksien tärkeysjärjestys. Tämä voi tarjota tavan kehittää ohjausalan ammattilaisten osaamista vastaamaan paremmin aikamme ekososiaalisiin kriiseihin.
