Käsitteet kriisissä?

Katsauksessa kriisinhallinnan eräät suomenkieliset käsitteet, määritelmät, niiden suhteet ja kansainväliset vastineet

Kirjoittajat

• Ville-Pekka Niskanen Vaasan yliopisto https://orcid.org/0000-0002-5109-6183

DOI:

https://doi.org/10.70483/kp.161868

Avainsanat:

kriisinhallinta, kokonaisturvallisuus, kriisi, poikkeusolot, häiriötilanne

Abstrakti

Tämä katsausartikkeli tarkastelee kriisin, kriisinhallinnan, kriisijohtamisen, kriisijohtajuuden, yhteistoiminnallisen kriisinhallinnan ja kokonaisturvallisuuden käsitteiden määritelmiä suomenkielisissä sanastoissa ja näiden joitakin Euroopan unionin (EU) ja Naton sekä kansainvälisen tieteellisen kirjallisuuden määritelmiä. Katsaus vastaa kahteen tutkimuskysymykseen: 1) Kuinka valitut kriisinhallintaan liittyvät suomenkieliset käsitteet suhteutuvat EU:n, Naton ja kansainvälisen tieteellisen kirjallisuuden ymmärryksiin käsitteistä? 2) Kuinka tarkasteltujen käsitteiden suhteita olisi mahdollista hahmottaa? Lopputuloksena esitellään kaksi käsitekarttaa, jotka avaavat käsitteiden mahdollisia merkityksiä, yhtäläisyyksiä sekä eroja.

Lähdeviitteet

Agamben, Giorgio (2005): State of exception. Käänt. K. Attell. The University of Chicago Press. https://doi.org/10.7208/chicago/9780226009261.001.0001

Ansell, Christopher (2023): Rethinking theories of governance. Edward Elgar. https://doi.org/10.4337/9781789909197

Bjørnskov, Christian & Stefan Voigt (2018): ”Why do governments call a state of emergency? On the determinants of using emergency constitutions”. European Journal of Political Economy, 54, 110–123. http://doi.org/10.1016/j.ejpoleco.2018.01.002

Boin, Arjen (2005): ”Disaster research and future crises: Broadening the research agenda”. International Journal of Mass Emergencies & Disasters, 23(3), 199–214. https://doi.org/10.1177/028072700502300310

Boin, Arjen, Magnus Ekengren & Mark Rhinard (2020): ”Hiding in plain sight: Conceptualizing the creeping crisis”. Risk, Hazards & Crisis in Public Policy, 11(2), 116–138. https://doi.org/10.1002/rhc3.12193

Boin, Arjen & Paul ‘t Hart (2007): ”The crisis approach”. Teoksessa: H. Rodríguez, E. L. Quarantelli & R. R. Dynes (toim.) Handbook of disaster research. Springer, 42–54. https://doi.org/10.1007/978-0-387-32353-4_3

Boin, Arjen, Paul ‘t Hart, Eric Stern & Bengt Sundelius (2017): The politics of crisis management. Cambridge University Press. https://doi.org/10.1017/9781316339756

Borg, Maisa (2024): ”Globaali terveysturvallisuus: Käsitteen moninaisuus, kiistanalaisuus ja vaihtoehtoiset lähestymistavat”. Kosmopolis, 54(1–2), 9–25. https://doi.org/10.70483/kp.138177

Bossong, Raphael & Thorsten Benner (2010): ”The case for a public administration turn in the study of the EU’s civilian crisis management”. Journal of European Public policy, 17(7), 1074–1086. https://doi.org/10.1080/13501763.2010.505814

Brecher, Michael & Jonathan Wilkenfeld (1997): A study of crisis. The University of Michigan Press. https://doi.org/10.3998/mpub.14982

Bundy, Jonathan, Michael D. Pfarrer, Cole E Short & W. Timothy Coombs (2017): ”Crises and crisis management: Integration, interpretation, and research development”. Journal of Management, 43(6), 1661–1692. https://doi.org/10.1177/0149206316680030

Buzan, Barry, Ole Wæver & Jaap de Wilde (1998): Security: A new framework for analysis. Lynne Rienner Publishers. https://doi.org/10.1515/9781685853808

Bynander, Fredrik & Daniel Nohrstedt (2019): ”Collaborative crisis management: Inter-organizational approaches to extreme events”. Teoksessa: F. Bynander & D. Nohrstedt (toim.) Collaborative crisis management. Inter-organizational approaches to extreme events. Routledge. https://doi.org/10.4324/9780429244308

CIPedia (2023): Crisis management. https://websites.fraunhofer.de/CIPedia/index.php/Crisis_Management, 9.11.2025.

Day, Adam (2024): The forever crisis: Adaptive global governance for an era of accelerating complexity. Routledge. https://doi.org/10.4324/9781003506386

Doty, Anisa, Saila Tykkyläinen, Juha Pyykönen & Tapio Koskimies (2023): Mukautuva ja kokonaisvaltainen kriisinhallinta? Suomen osallistuminen kriisinhallintatoimiin Afganistanissa 2002–2021 sekä vaikuttavuusarvioinnin kehittäminen. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2023:46. Valtioneuvoston kanslia. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-357-9

Duchek, Stephanie (2020): ”Organizational resilience: A capability-based conceptualization”. Business Research, 13(1), 215–246. https://doi.org/10.1007/s40685-019-0085-7

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2024/2747. https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/ALL/?uri=CELEX:32024R2747, 8.11.2025.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 996/2010. https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/HTML/?uri=CELEX:32010R0996, 9.11.2025.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2018/1046. https://eur-lex.europa.eu/eli/reg/2018/1046/oj?locale=fi, 8.11.2025.

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2022/2555. https://eur-lex.europa.eu/legal-content/fi/ALL/?uri=CELEX:32022L2555, 8.11.2025.

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen konsolidoidut toisinnot (2016/C 202/01). Euroopan unionin virallinen lehti. https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=uriserv%3AOJ.C_.2016.202.01.0001.01.FIN&toc=OJ%3AC%3A2016%3A202%3ATOC, 8.11.2025.

Ferejohn, John & Pasquale Pasquino (2004): ”The law of the exception: A typology of emergency powers”. International Journal of Constitutional Law, 2(2). https://doi.org/10.1093/icon/2.2.210

Gebhard, Carmen & Per Martin Norheim-Martinsen (2011): ”Making sense of EU comprehensive security towards conceptual and analytical clarity”. European Security, 20(2), 221–241. https://doi.org/10.1080/09662839.2011.564613

Geisemann, Pia & Daniel Geiger (2004): ”Crisis? What crisis? The contestation of urgency in creeping crises”. Journal of Contingencies and Crisis Management, 32(4), e70004. https://doi.org/10.1111/1468-5973.70004

Goulart De Medeiros, Margarida, Anne-Sophie Lequarre, Benny Geypens, Daniela Santopolo, Isabelle Daoust-Maleval, Krzysztof Brzozowski & Alina-Elena Iatan (2022): EU CBRNe Glossary. Publications Office of the European Union. https://doi.org/10.2760/0

Greenhalgh, Trisha & Eivind Engebretsen (2022): ”The science-policy relationship in times of crisis: An urgent call for a pragmatist turn”. Social Science & Medicine, 306, 115140. https://doi.org/10.1016/j.socscimed.2022.115140

Greenhalgh, Trisha, Sally Thorne & Kirsti Malterud (2018): ”Time to challenge the spurious hierarchy of systematic over narrative reviews?”. European Journal of Clinical Investigation, 48(6), e12931. https://doi.org/10.1111/eci.12931

‘t Hart, Paul (1993): ”Symbols, rituals and power: The lost dimensions of crisis management”. Journal of Contingencies and Crisis Management, 1(1), 36–50. https://doi.org/10.1111/j.1468-5973.1993.tb00005.x

Hermann, Charles F. (1963): ”Some consequences of crisis which limit the viability of organizations”. Administrative Science Quarterly, 8(1), 61–82. https://doi.org/10.2307/2390887

IATE European Union Terminology (2025): IATE ID: 905759. https://iate.europa.eu/entry/result/905759, 8.11.2025.

International Organization for Standardization (2021): ISO 22300:2021(en) Security and resilience – Vocabulary. https://www.iso.org/obp/ui/en/#iso:std:iso:22300:ed-3:v1:en, 9.11.2025.

International Organization for Standardization (2025): ISO 22300:2025(en) Security and resilience – Vocabulary. https://www.iso.org/obp/ui/en/#iso:std:iso:22300:ed-4:v1:en, 9.11.2025.

Iso-Markku, Tuomas & Niklas Helwig (2024): The Niinistö report on preparedness: Finland’s lessons for the EU and their limitations. FIIA Comment, November 2024. Finnish Institute of International Affairs. https://fiia.fi/en/publication/the-niinisto-report-on-preparedness, 20.5.2025.

Jacobs, Michael (2024): ”After neoliberalism: Economic theory and policy in the polycrisis”. The Political Quarterly, 95(4), 598–611. https://doi.org/10.1111/1467-923X.13363

Johnson, Chris (2003): Failure in safety-critical systems: A handbook of incident and accident reporting. Glasgow University Press.

Kapucu, Naim & Yusuf Ustu (2018): ”Collaborative crisis management and leadership in the public sector”. International Journal of Public Administration, 41(7), 548–561. https://doi.org/10.1080/01900692.2017.1280819

Kolehmainen, Taru (2011): ”Nominatiivi vai genetiivi yhdyssanan alussa?”. Kielikello, 2. https://kielikello.fi/nominatiivi-vai-genetiivi-yhdyssanan-alussa/, 20.5.2025.

Koselleck, Reinhart & Michaela W. Richter (2006): ”Crisis”. Journal of the History of Ideas, 67(2), 357–400. https://doi.org/10.1353/jhi.2006.0013

Kotimaisten kielten keskus ja Kielikone Oy (2024a): Kriisi. https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/kriisi, 8.11.2025.

Kotimaisten kielten keskus ja Kielikone Oy (2024b): Kriisinhallinta. https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/kriisinhallinta, 10.5.2025.

Kreuder-Sonnen, Christian & Jonathan White (2022): “Europe and the transnational politics of emergency”. Journal of European Public Policy, 29(6), 953–965. https://doi.org/10.1080/13501763.2021.1916059

Lalonde, Carole & Roux-Dufort, Christophe (2013): ”Challenges in teaching crisis management: Connecting theories, skills, and reflexivity”. Journal of Management Education, 37(1), 21–50. https://doi.org/10.1177/1052562912456144

Larsson, Sebastian & Mark Rhinard (2021): ”Introduction: Comparing and conceptualising Nordic societal security”. Teoksessa: S. Larsson & M. Rhinard (toim.) Nordic societal security: Convergence and divergence. Routledge. https://doi.org/10.4324/9781003045533

Lehtonen, Juha-Matti & Tommi Koivula (2020): ”Puolustusyhteistyö: epävarmuus mahdollisuutena”. Tiede ja ase, 78, 127–153.

Lonka, Harriet (2016): Valtioneuvoston turvallisuusstrategiatyö lainsäädännön muokkaajana. Dissertations in Social Sciences and Business Studies, 129. Väitöskirja. Itä-Suomen yliopisto. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-61-2239-7

Löwy, Ilana (1992): ”The strength of loose concepts—Boundary concepts, federative experimental strategies and disciplinary growth: The case of immunology”. History of Science, 30(4), 371–396. https://doi.org/10.1177/007327539203000402

Meriläinen, Eija, Maija Nikkanen, Aleksi Räsänen & Antti Silvast (2020): ”Katastrofitutkimuksen käsitteistöä suomeksi ja Suomessa: kimmoisasti vaaroja kohti?”. Alue ja Ympäristö, 49(2) 92–109. https://doi.org/10.30663/ay.95614

Moynihan, Donald P. (2008): ”Learning under uncertainty: Networks in crisis management”. Public Administration Review, 68(2), 350–365. https://doi.org/10.1111/j.1540-6210.2007.00867.x

Määttä, Senni (2021): ”Rethinking collaborative action and citizen empowerment: Characterising a whole-of-society approach to the energy transition”. Energy Research & Social Science, 81, 102277. https://doi.org/10.1016/j.erss.2021.102277

Nato (2013): Record 15248. NATOTerm The Official Nato Terminology. https://nso.nato.int/natoterm/Web.mvc, 8.11.2025.

Nato (2015): Record 27697. NATOTerm The Official Nato Terminology Database. https://nso.nato.int/natoterm/Web.mvc, 8.11.2025.

Niinistö, Sauli (2024): Safer together: Strengthening Europe’s civilian and military preparedness and readiness. European Commission. https://commission.europa.eu/document/download/5bb2881f-9e29-42f2-8b77-8739b19d047c_en?filename=2024_Niinisto-report_Book_VF.pdf, 20.5.2025.

Niskanen, Ville-Pekka (2025): Valtioneuvosto, kansalaisluottamus ja media koronakriisin hallinnassa. Acta Wasaensia 556. Vaasan yliopisto. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-395-197-6

Niskanen, Ville-Pekka & Kari Laitinen (2024): Turvallisuuden käsitteistö kaipaa avointa mieltä ja jatkuvaa kehittämistä. Policy Brief 2024:6. Valtioneuvoston kanslia. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-015-8

Niskanen, Ville-Pekka, Petri Uusikylä, Harriet Lonka, Pertti Ahonen, Kari Laitinen, Vesa-Pekka Tervo, Harri Ruoslahti & Petri Huttunen (2024): Onko siviilivalmiudelle tarvetta Suomessa? Siviilivalmiuden käsite, käyttö ja lisäarvo osana kansallista varautumista. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2024:1. Valtioneuvoston kanslia. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-015-8

PANDEMICS-ohjelma (2024): Koronapandemian opit: Kohti parempaa kriiseihin varautumista ja kriisinhallintaa. Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö sr. https://www.aka.fi/globalassets/3-stn/1-strateginen-tutkimus/tiedon-kayttajalle/tietoaineistot/koronapandemian-opit-2024.pdf, 20.5.2025.

Parker, Charles F., Daniel Nohrstedt, Julia Baird, Helena Hermansson, Olivier Rubin & Erik Baekkeskov (2020): ”Collaborative crisis management: A plausibility probe of core assumptions”. Policy and Society, 39(4), 510–529. https://doi.org/10.1080/14494035.2020.1767337

Pearson, Christine M. & Judith A. Clair (1998): ”Reframing crisis management”. Academy of Management Review, 23(1), 59–76.

Pursiainen, Christer (2018): The crisis management cycle. Routledge. https://doi.org/10.4324/9781315629179

Pursiainen, Christer (2020): ”Kriisinhallinta ja koronakriisi: Alustava arvio”. Kosmopolis, 50(2), 51–71.

Pursiainen, Christer (2023): ”Resilienssin ulottuvuudet”. Kosmopolis, 53(4), 30–54. https://doi.org/10.70483/kp.137710

Rainio-Niemi, Johanna (2014): The ideological cold war: The politics of neutrality in Austria and Finland. Routledge.

Rakowski, Judith J., Linn. N. Schaan, Roel van Klink, Iryna Herzon, Adina Arth, Gregor Hagedorn, Julian Rode, Felix Creutzig & Guy Pe’er (2025): ”Characterizing the global polycrisis: A systematic review of recent literature”. Annual Review of Environment and Resources, 50, 159–183. https://doi.org/10.1146/annurev-environ-111523-102238

Riggio, Ronald E. & Toby Newstead (2023): ”Crisis leadership”. Annual Review of Organizational Psychology and Organizational Behavior, 10(1), 201–224. https://doi.org/10.1146/annurev-orgpsych-120920-044838

Riipinen, Pekka (2008): Kokonaismaanpuolustuksen käsitteen kehityskaari osana Suomen kansallista turvallisuutta. Turvallisuus- ja puolustusasiain komitea. Puolustusministeriö.

Rosenthal, Uriel, Michael T. Charles, Paul ‘t Hart, Alezander Kouzmin & Alan Jarman (1989): ”From case studies to theory and recommendations: A concluding analysis”. Teoksessa: U. Rosenthal, P. ‘t Hart, & M. T. Charles (toim.) Coping with crises: The management of disasters, riots, and terrorism. Charles C Thomas, 436–472.

Roux‐Dufort, Christophe (2007): ”Is crisis management (only) a management of exceptions?”. Journal of Contingencies and Crisis Management, 15(2), 105–114. https://doi.org/10.1111/j.1468-5973.2007.00507.x

Roux‐Dufort, Christophe & Carole Lalonde (2013): ”Exploring the theoretical foundations of crisis management”. Journal of Contingecies & Crisis Management, 21(1). https://doi.org/10.1111/1468-5973.12014

Salminen, Ari (2023): Mikä kirjallisuuskatsaus? Johdatus kirjallisuuskatsauksen tyyppeihin ja joihinkin hallintotieteellisiin sovelluksiin. 2. tark. p. Vaasan yliopiston raportteja 40. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-395-081-8

Sanastokeskus TSK ry. (2017): Kokonaisturvallisuuden sanasto. TSK 50. Sanastokeskus TSK ry. https://turvallisuuskomitea.fi/wp-content/uploads/2018/02/Kokonaisturvallisuuden_sanasto.pdf, 20.5.2025.

Seeger, Matthew W. , Timothy L. Sellnow & Robert R. Ulmer (1998): ”Communication, organization, and crisis”- Annals of the International Communication Association, 21(1), 231–276. https://doi.org/10.1080/23808985.1998.11678952

Silvasti, Markus (2017): ”Turvuus – kohti uutta turvallisuusymmärrystä”. Tiede ja ase, 74, 265–299.

Sorsa, Ville-Pekka (2020): ”Tieteellisen artikkelin kontribuutio”. Poliittinen talous, 6–7(1). https://doi.org/10.51810/pt.96119

Staupe‐Delgado, Reidar & Bjørn Ivar Kruke (2018): ”Preparedness: Unpacking and clarifying the concept”. Journal of Contingencies and Crisis Management, 26(2), 212–224.

Stenvall, Jari, Riikka-Leena Leskelä, Pasi-Heikki Rannisto, Helena Tolkki, Anniina Cansel, Ulriikka Leponiemi, Jan-Erik Johanson, Elias Pekkola & Teemu Tupala (2021): Koronajohtaminen Suomessa: Arvio covid-19-pandemian johtamisesta ja hallinnosta syksystä 2020 syksyyn 2021. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2022:34. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-003-5

Tähtinen, Jaana & Virpi Havila (2019): ”Conceptually confused, but on a field level? A method for conceptual analysis and its application”. Marketing Theory, 19(4), 533–557. https://doi.org/10.1177/1470593118796677

Valtioneuvosto (2025): Valtioneuvoston periaatepäätös 16.1.2025. Yhteiskunnan turvallisuusstrategia. Valtioneuvoston julkaisuja 2025:1. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-762-1

Valtioneuvoston kanslia (2025): Nato-sanasto. https://valtioneuvosto.fi/documents/194055633/200039986/Nato-sanasto+-+Natoordlista+-+NATO+Glossary+2025.pdf, 8.11.2025.

Valtonen, Vesa & Minna Branders (2021): ”Tracing the Finnish comprehensive security model”. Teoksessa: S. Larsson & M. Rhinard (toim.) Nordic societal security: Convergence and divergence. Routledge. https://doi.org/10.4324/9781003045533

Virta, Sirpa & Minna Branders (2016): ”Legitimate security? Understanding the contingencies of security and deliberation”. British Journal of Criminology, 56(6), 1146–1164. https://doi.org/10.1093/bjc/azw024

Walker, Lorraine O. & Kay C. Avant (2019): Strategies for theory construction in nursing (6th Edition). Pearson.