Käsikirjoitukset

Kirjoittajan ohjeet

Vuosikirjan kirjoitusohjeet

Suomen kasvatuksen ja koulutuksen historian seuran vuosikirjaan lähetettävät artikkelit tulee viimeistellä huolellisesti jo ennen toimitukseen jättämistä. Artikkeliehdotusten viitteet ja lähdeluettelo tulee laatia lehden ohjeiden mukaisesti.  Kirjoittaja on vastuussa tekstinsä sisällöstä. Toimitus pidättää itselleen oikeuden päättää tekstien julkaisusta prosessin kaikissa vaiheissa. Seuraavassa on lyhyt tarkistuslista ennen käsikirjoituksen lähettämistä, jossa on kirjoittajan ohjeiden pääkohdat.

Vertaisarvioidut artikkelit

Artikkeleissa käytetään kahden nimettömän vertaisarvioitsijan järjestelmää. Ennen vertaisarviointiin lähettämistä toimituskunta tarkistaa käsikirjoituksen sopivuuden lehden linjaan, ja antaa mahdolliset kommenttinsa ja muokkausehdotuksensa kirjoittajalle. Vertaisarvioitsijat suosittavat lausunnossaan toimituskunnalle artikkelin julkaisemista tai hylkäämistä sekä korjausehdotuksia. Lausunnot toimitetaan kirjoittajille artikkeleiden mahdollista muokkausta varten. Kirjoittajan on varauduttava korjaamaan tekstiään sekä ennen arviointiin lähettämistä että saatuaan arvioitsijoilta muutosehdotuksia. Toimitus pidättää itsellään oikeuden tehdä tekstiin teknisiä muutoksia kirjoittajalta kysymättä. Mikäli tarjottua tekstiä ei katsota voitavan julkaista, siitä pyritään ilmoittamaan kirjoittajalle mahdollisimman pian.

Kirjoittajan kannattaa pohtia muun muassa seuraavia seikkoja laatiessaan artikkeliaan: 

• Kysymyksenasettelun selkeys
• Aineiston esittely ja käyttö
• Esityksen sujuvuus, ajatusten looginen eteneminen
• Tutkimuksen paikantuminen osaksi tieteellistä keskustelua
• Tutkimuskirjallisuuden käyttö ja osallistuminen tieteelliseen keskusteluun
• Tutkijan oman äänen erottuminen
• Viittaustekniikka ja lähdeluettelon laatiminen
• Kieliasun selkeys, lauserakenteet ja oikeinkirjoitus
• Mitä uutta kirjoitus tuo esiin? Miksi artikkeli on kiinnostava ja tärkeä?
• Artikkelin sopivuus vuosikirjaan

Kirjoittajan tulee kertoa lukijalle selvästi, mitkä ovat artikkelin tavoitteet, näkökulmat, lähteet ja metodologiset valinnat, mihin tutkimustraditioon tai -suuntauksiin se liittyy ja mitkä ovat keskeiset tutkimustulokset. Artikkelissa on hyvä pohtia, miksi tutkittava aihe on kiinnostava ja mitä annettavaa artikkelilla on omalle tieteenalalle tai yleisemmin kasvatuksen historian tutkimukselle. Tekstin tulee olla viimeisteltyä jo siinä vaiheessa, kun artikkeliehdotus saapuu toimituskunnan arvioitavaksi.

Muut kirjoitukset

Lisäksi vuosikirjaan ovat tervetulleita kirjoitukset, jotka voivat olla katsauksia, puheenvuoroja tai muisteluja. Artikkeleiden tavoin ne sisältävät yleensä lähdeviittauksia ja lähdeluettelon. Vertaisarvioimattomat artikkelit arvioi yksinomaan vuosikirjan toimituskunta, joka voi tehdä käsikirjoituksiin korjauspyyntöjä.

Kirjoitus- ja muotoiluohjeet kaikille teksteille

Lähetä kirjoituksesi ohjeiden alussa olevasta linkistä "Lähetä uusi käsikirjoitus". Artikkelien pituus tulisi olla noin 4000–6000 sanaa (mukaan luettuna viitteet ja lähdeluettelo). Muiden kirjoitusten pituus on 3000–4000 sanaa (mukaan luettuna viitteet ja lähdeluettelo).

Käsikirjoituksen muotoilu: 1,5 riviväli, 12 pistekoko Times, myös otsikoissa.

Tekstiä ei saa muotoilla lukuun ottamatta kursivoinnin käyttöä. Tavutusta ja sisennyksiä ei käytetä. Teksti saa sisältää vain yhden väliotsikkotason. Kappaleiden väliin tulee tyhjä rivi (enter). Ota pois ”lisää välilyönti kappaleen jälkeen” -toiminto (remove space after paragraph) tai poista välistys (esim. Wordissä ”Muotoile” > ”Kappale” > ”Välistys”: Ennen: 0 pt; Jälkeen: 0 pt

Pitkät lainaukset erotetaan leipätekstistä tyhjällä rivillä ja kursivoinnilla. Kursivointia käytetään myös lehtien ja teosten nimissä (Helsingin Sanomat, Tuntematon sotilas). Sen sijaan viitteissä kursiivia ei käytetä. Kappaleen sisällä olevat lyhyet lainaukset laitetaan lainausmerkkeihin.

Väliotsikot erotetaan tyhjällä rivillä. On suositeltavaa käyttää vain yhtä väliotsikkotasoa.

Vuosikirjassa ei käytetä loppuviitteitä. Alaviitteitä käytetään lisätietoa antamassa silloin, kun se on erityisen tarpeellista kokonaisuuden kannalta. Jokaista alaviitettä on syytä harkita tarkkaan tapauskohtaisesti.

Abstrakti

Artikkeleihin ja muihin kirjoituksiin liitetään tiivis yhden kappaleen mittainen abstrakti (noin 150 sanaa). Abstrakti on artikkelin keskeisen sisällön selkeä ja tiivis esittely. Sen tulee olla ymmärrettävissä lukijalle itsenäisenä tekstinä ilman koko artikkelin lukemista. Abstraktissa tulisi lyhyesti esitellä seuraavat asiat:

- Tutkimustehtävä, tausta ja tavoitteet

- Tutkimusaineisto ja -metodit

- Keskeiset tutkimustulokset

Lähdeviitteiden merkitseminen

Lähdeviitteet merkitään tekstin sisälle sulkeisiin (Peltonen 1996, 31–36). Lähdeviitteissä ilmoitetaan kirjoittajan sukunimi, teoksen painovuosi ja sivunumerot joihin viitataan (erotettuna pilkulla). Jos viitteessä on kaksi kirjoittajaa, käytetään muotoa: (McCulloch & Richardson 2000, 120–129), jos enemmän kuin kaksi, viitteen muotona on: (Syrjäläinen ym. 2006, 13–15). Jos viitataan vanhan teoksen uuteen painokseen, alkuperäinen julkaisuvuosi on hakasulkeissa: (Leino 2004 [1903]). Useampaan teokseen viitattaessa teokset erotetaan toisistaan puolipisteellä (McCulloch & Richardson 2000, 120–129; Peltonen 1996, 31–36) ja tekijät laitetaan aakkosjärjestykseen.

Ole tarkka tekstin sisäisten viitteiden käytössä. Viitattaessa vain edeltävään virkkeeseen, piste tulee sulkeiden ulkopuolelle (Karjalainen & Puroila 2017, 13–18). Jos viite koskee useaa virkettä tai koko edeltävää kappaletta, merkitään piste sulkeiden sisään. (Aropaltio 2000, 116–118.)

Alaviitteitä voi käyttää arkistolähteisiin viitatessa silloin, kun arkistoviite on pitkä eikä sovellu tekstin sisäiseksi viitteeksi tai se sisältää internet-osoitteen. Alaviitteitä voi käyttää lisätietoja tai kommentteja varten vain tarkan harkinnan mukaan. Tekstin toimittajilla on oikeus muuttaa ja muokata alaviitteitä teknisesti julkaisun linjauksen mukaisesti. Alaviitteet merkitään tekstiin tekstinkäsittelyn automaattisella viite-toiminnolla numeroin [1, 2, ...].

Lyhenteiden käyttö

Käytetyimpiä lyhenteitä ovat ks. (ei kts.), esim., mm., vrt., ym. (ei et al.), jne., tms. Lyhenteitä voidaan käyttää vain sulkeiden sisällä tai loppuviitteissä. Tekstissä lyhenteet kuten esim. ja mm. kirjoitetaan kokonaisin sanoin.

Huomioi, että lyhenteet ks. ja vrt. määrittävät viittauksen luonnetta (ks. = katso, tarkemmin; vrt. = kuitenkin, ainakin osin, poikkeava tieto).

Lyhenteitä mt., emt. tai mts. ei käytetä, vaan lähde toistetaan joka viitteessä.

Yhdysmerkki, ajatusviiva, lainausmerkit

Yhdysmerkin (-) ja ajatusviivan (–) käyttö erotetaan toisistaan. Ajatusviivaa (–) käytetään paitsi lauseen sisällä ajatusviivana, niin myös rajakohtia osoittamassa kuten vuosilukujen, numeroiden, sivunumeroiden ja myös sanojen välissä. (Esim. 1960–1970, taivas–maa-jako, Börner 1912, 2–8.)

Lainaus- ja puolilainausmerkit (heittomerkit) kirjoitetaan suomalaisittain: ”xx”, ’x’. Heittomerkkiä ei pidä sekoittaa puolilainausmerkkiin.

Tutustu ohjeisiin esimerkiksi Kielitoimiston ohjepankissa <http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ > (Luettu 19.4.2018).

Kuvat, taulukot ja kaaviot

Tekstiin tulevat kuvat lähetetään toimitukseen samalla kun valmis teksti. Kirjoittajan on itse vastattava kuviin liittyvistä mahdollisista tekijänoikeus- tai julkaisumaksuista.

Kuvat, taulukot ja kaaviot toimitetaan kuvamuodossa upotettuna oikealle kohdalleen käsikirjoitukseen .jpg- tai .png -tiedostona. Myös excel-taulukot tulee upottaa tekstiin, älä toimita erillisiä excel- tai word-tiedostoja. Kuvien ja taulukoiden selitystekstit merkitään käsikirjoitukseen kuvan tai taulukon alle numeroituna:

Kuva 1. Kuvassa Alli Nissisen valmistavan koulun oppilaita. Kuva: Matti Kuvaaja 1954.

Kaavio 1. Tyttö- ja poikaoppilaiden määrä kansakouluissa 1921–1939.

Lähteiden merkitseminen lähdeluetteloon

Lähteet ryhmitellään pääotsikon ”Lähteet” ja ”Kirjallisuus” alle.

Lähteet ryhmitellään: painamattomat lähteet (arkiston nimen mukaan), painetut lähteet, sanomalehdet, haastattelut ja muut mahdolliset lähdetyypit. Painamattomissa lähteissä lähdeluetteloon pitää merkitä arkiston nimen lisäksi käytetyn kokoelman nimi ja tarkentaa käytettyjä lähteitä. Lähdeluettelossa myös avataan viitteissä käytetyt arkistolyhenteet. Lehtien ja teosten nimet kursivoidaan.

Kirjallisuus luetteloidaan kirjoittajan tai toimittajan nimen/nimien mukaan aakkosjärjestyksessä. Kirjallisuus merkitään seuraavan mallin mukaan:

Teokset:

Sukunimi, Etunimi ilmestymisvuosi. Teoksen nimi. Kustantajan kotipaikka: kustantaja.

Esimerkkejä:

Tiimonen, Soili 2001. Valoa kansalle. Luterilainen kirkko ja kansanopetuksen kehittämispyrkimykset autonomisessa Suomessa 1809–1848. Helsinki: Suomen kirkkohistoriallinen seura.

McCulloch, Gary & Richardson, William 2000. Historical Research in Educational Settings. Buckingham – Philadelphia: Open University Press.

Lakomäki, Sami, Latvala, Pauliina & Laurén, Kirsi (toim.) 2011. Tekstien rajoilla. Monitieteisiä näkökulmia kirjoitettuihin aineistoihin. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Artikkelit kokoomateoksessa:

Sukunimi, Etunimi ilmestymisvuosi. Artikkelin nimi. Teoksessa Sukunimi, Etunimi (toim.), Teoksen nimi. Kustantajan kotipaikka: kustantaja, sivut.

Esimerkki:

Ahonen, Sirkka 2003. Tasa-arvon pyrkimys 1960-luvun koulutuspolitiikassa. Teoksessa Vuorio-Lehti, Minna & Nieminen, Marjo (toim.), Kasvatushistoria nyt. Makro- ja mikrotutkimuksesta marginaalisuuden, sukupuolen ja tilan analyysiin. Turku: Suomen Kasvatustieteellinen Seura, 37–58.

Huomaa: Toimitetut teokset merkitään aina muotoon ”Teoksessa” ja ”toim.”, mikäli vuosikirjaan julkaistavaksi tarkoitettu teksti on kirjoitettu suomeksi. Mikäli teksti on kirjoitettu muulla kielellä, kirjoittaja vastaa merkinnän oikeellisuudesta kyseisellä kielellä.

Esimerkki:

Levesque, Hélène 2009. Narrating Stalinist Repression. Generation, Nationality and History in Making Family Memory. In Kôresaar, Ene, Laukk, Epp & Kuutma, Kristin (eds.), The Burden of Remembering. Recollections and Representations of the 20th Century. Helsinki: Finnish Literature Society, 179–196.

 Artikkelit tieteellisessä aikakausjulkaisussa:

Sukunimi, Etunimi ilmestymisvuosi. Artikkelin nimi. Aikakausjulkaisun nimi vol. (nro), sivut.

 Esimerkkejä:

Richardson, William 1999. Historians and educationists: the history of education as a field of study in post-war England. Part I: 1945–72. History of Education 28 (1), 1–30.

Syväoja, Hannu 2011. Tytön kasvatus suomalaisen kirjallisuuden naturalismissa 1800-luvun lopulla. Koulutus yhteiskunnallisen muutoksen airueena. Koulu ja menneisyys XLIX. Suomen kouluhistoriallisen seuran vuosikirja 2011. Helsinki: Suomen Kouluhistoriallinen Seura, 67–88.

Sähköisesti saatavilla olevat artikkelit:

Viittaukset samoin kuin painetuissa teoksissa ja artikkeleissa. Julkaisun nimen perään merkintä [www-lähde]. Lähteen URL-osoite merkitään: < http://www.jokinosoite.fi > Loppuun merkitään lukupäivä sulkeisiin (Luettu pp.kk.vvvv).

Esimerkkejä:

Sykäri, Venla 2014. Sitä kylvät, mitä niität. Suomenkielinen improvisoitu rap ja komposition strategiat. Elore 21 (2), 1–39 [www-lähde]. < http://www.elore.fi/arkisto/2_14/sykari.pdf > (Luettu 19.4.2018).

Sanomalehti- tai aikakauslehtiartikkelit:

Lehtiartikkelit merkitään lähdeluetteloon vastaavalla tavalla kuin toimitettuun teokseen tai kirjoituskokoelmaan sisältyvä artikkeli.

Esimerkkejä:

Roiko-Jokela, Heikki. 2008. Tutkimus kertoo liikuntakulttuurin muutoksista. Hiidenkivi 15, 4, 17–19.

Niskanen, Annamari. 2003. Ikea + paavi = antiikki. Helsingin Sanomat NYT-liite 44/2003, 8.

Internet-sivusto, keskustelupalsta, artikkeli tai muu verkkoaineisto:

Internet-lähteeseen viitattaessa noudatetaan mahdollisimman selkeää ja informatiivista ilmaisua. Sivustosta ilmoitetaan sen aihe ja nimi, osoite sekä lukupäivä.

Esimerkkejä:

J@rgoniassa julkaistavien kirjoitusten tekninen muotoilu. J@rgonia-lehti. <http://jargonia.fi/tekninen-muotoilu/> (Luettu 26.4.2018.)

Opetetaanko kouluissa fysiikkaa väärin? Syksy Räsänen: “Opetuksen sisältö on enimmäkseen jäänyt 1800-luvulle.” Yle Tiede <https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/04/13/opetetaanko-koulussa-fysiikkaa-vaarin-syksy-rasanen-opetuksen-sisalto-on> (Luettu 26.4.2018.)

Kirjoittajatiedot

Tekstin lopulliseen versioon liitetään kirjoittajatiedot. Kirjoittajatiedot tulevat kaikissa tekstityypeissä tekstin loppuun ja ne merkitään lyhyessä muodossa.

FT, KT Arja Virta työskentelee Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksessa historian ja yhteiskuntaopin didaktiikan professorina.

FM Lauri Viinikkala on jatko-opiskelija Turun yliopistossa Suomen historian oppiaineessa.

Ruotsin- ja englanninkieliset tekstit

Suomen kasvatuksen ja historian seuran vuosikirjassa julkaistaan pääasiassa suomenkielisiä tekstejä. Muilla kielillä julkaisemisesta voi ottaa yhteyttä päätoimittajaan.

Ohjeistuksessa on käytetty apuna Eloren, J@rgonian ja Kasvatus-lehden kirjoitusohjeita.